Keski-Suomen maakunnallisiksi vastuulajeiksi valikoitui 28 sammal- ja 5 jäkälälajia

Luonnon monimuotoisuus heikkenee hälyttävää vauhtia. Jotta monimuotoisuus saadaan jälleen kasvuun, on ratkaisevaa tiedostaa tilanne ja tehdä se näkyväksi. Osa tätä työtä on tunnistaa maakunnalliset vastuulajit, joista toisena Keski-Suomessa julkistetaan sammaleet ja jäkälät. Ne ovat hieman huomaamattomampia kuin ensimmäisinä vastuulajeina julkistetut putkilokasvit.

Runsaasta, tyypillisimmillään maapohjaa, kiviä ja puunrunkoja peittävästä lajistosta valittiin maakunnallisiksi vastuulajeiksi 28 sammal- ja 5 jäkälälajia. Valinnat on tehty Suomen ympäristökeskuksen tuottaman selvityksen ja lajiasiantuntijoiden lausuntojen pohjalta osana Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELY-keskuksen Luonto- ja ilmastotiedolla johtaminen Keski-Suomen vahvuudeksi -yhteishanketta (LUMOAVA). Hankkeen keskeinen tavoite on luonto- ja ilmastotiedon saattaminen keskiöön kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Luettelo vastuusammalista

• Piilosammal (Aneura mirabilis)
• Kantopaanusammal (Calypogeia suecica)
• Hitupihtisammal (Cephalozia macounii)
• Vakoruutusammal (Conocephalum salebrosum)
• Hiuskoukkusammal (Dichelyma capillaceum)
• Jouhisammal (Dicranodontium denudatum)
• Suvantonäkinsammal (Fontinalis dichelymoides)
• Itukivisammal (Grimmia anomala)
• Lapinsirppisammal (Hamatocaulis lapponicus)
• Korpikaltiosammal (Harpanthus scutatus)
• Korpihohtosammal (Herzogiella turfacea)
• Rahkalovisammal (Heterogemma laxa)
• Mäkäränsammal (Hygrobiella laxifolia)
• Pikkulovisammal (Lophozia ascendens)
• Ripsilovisammal (Lophozia ciliata)
• Tuoksukäppyräsammal (Mannia fragrans)
• Isonuijasammal (Meesia longiseta)
• Vesisiiransammal (Nardia compressa)
• Lännenriippusammal (Neckera pumila)
• Purolaakasammal (Plagiothecium platyphyllum)
• Purosuomusammal (Radula lindenbergiana)
• Kolokärpänsammal (Rhabdoweisia crispata)
• Kalkkihankasammal (Riccia beyrichiana)
• Kantokinnassammal (Scapania apiculata)
• Napakinnassammal (Scapania spitsbergensis)
• Kaltiokinnassammal (Scapania uliginosa)
• Koskikorvasammal (Solenostoma obovatum)
• Kalliokaulussammal (Syzygiella autumnalis) 

Luettelo vastuulajijäkälistä

• Jalolehtojäkälä (Bacidia laurocerasi)
• Röyhelökarve (Cetrelia olivetorum)
• Lahotyynyjäkälä (Micarea elachista)
• Kääpiötyynyjäkälä (Micarea myriocarpa)
• Partanaava (Usnea barbata)

Lueteltujen sammalten ensisijaisiin elinympäristöihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Lajeista neljätoista elää pienvesissä tai niiden äärellä. Vastaavasti lahopuulla, erityisesti vanhoissa metsissä, eläviä lajeja on yhdeksän, joista osa on päällekkäisyyksiä pienvesilajien kanssa (esimerkiksi puronvarsien lahopuilla elävät lajit). Niin ikään jäkälissä viidestä vastuulajista kolme on vanhojen metsien ja lahopuiden lajistoa. Tämä korostaa suojelun tarpeessa olevien lajien elinympäristöjen tärkeyttä.

Maakunnallisen vastuulajin asema ei synnytä lajille uutta lakiin perustuvaa suojaa tai suojelua. Kaikki vastuulajit ovat kuitenkin uhanalaisuudeltaan vähintään silmälläpidettäviä, osa jopa äärimmäisen uhanalaisia. Monet ovatkin jo entuudestaan Luonnonsuojeluasetuksen (1066/2023) nojalla erityisesti suojeltuja lajeja. Keski-Suomen merkitys näiden lajien elinvoimaisuudelle on huomattava, ja uuden aseman maakunnallisina vastuulajeina toivotaankin herättelevän huomioimaan ne esimerkiksi luonnonhoitotoimien kohdentamisen tai erilaisten maankäyttöratkaisujen yhteydessä.

Tuoreet lajivalinnat jatkavat elokuun puolivälissä alkaneita vastuulajijulkistuksia. Sarja jatkuu pitkin syksyä tiedotteilla eri eliöryhmistä. Seuraavien vastuulajien vuoro on jälleen muutaman viikon kuluttua.

LUMOAVA-hanke jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka, ja se saa rahoitusta Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Lisätietoa LUMOAVA-hankkeesta on hankkeen verkkosivuilla.