Yli 80 kunnan kunnanjohtajat ympäri Suomen vetoavat hallitukseen: In house -yhtiöiden käytön rajaamisessa katastrofin ainekset
Hallitus on viemässä läpi hankintalain muutosta, jolla rajoitetaan merkittävästi kuntien mahdollisuutta käyttää omia yhtiöitä palvelutuotannossaan. Kunnissa hankkeen etenemistä on seurattu hämmennyksen vallassa. Nyt 85 pienen kunnan kaupungin- ja kunnanjohtajat, pormestarit sekä Kuntaliitto vetoavat hallitukseen, että se harkitsee uudelleen aikomustaan asettaa sidosyksikön omistajakunnille mekaaninen 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus.

– Pienten kuntien palvelujen järjestämisen kannalta hallituksen suunnitelma on huolestuttava ja se sisältää jopa katastrofin ainekset. Toteutuessaan lakimuutos aiheuttaa todella suuren hallintohumpan ympäri Suomen. Muutoskustannusten on arvioitu olevan valtavat, ja nykyään hyvin toimivien palvelujen saatavuus vaarantuu, Isojoen kunnanjohtaja, Kuntaliiton pienten kuntien verkoston puheenjohtaja Juha Herrala kommentoi.
Jos lakimuutos etenee hallituksen kaavailujen mukaan, mm. jätehuollon, ateria- ja ICT-palvelujen, puhtaus- ja kunnossapitopalvelujen sekä muiden tukipalvelujen yhtiöt joudutaan käytännössä purkamaan ja rakentamaan uudelleen.
– Lainsäädännössä tulisi huomioida erilaisten kuntien ja alueiden erilaiset lähtökohdat sekä markkinatilanne. Voisiko mekaanisen sääntelyn sijasta tarkentaa määräysvallan käsitettä ja tuoda joustoja etenkin pienemmille kunnille ja sellaisille alueille, joissa markkinaa ei kerta kaikkiaan ole, Ilomantsin kunnanjohtaja Marjut Ahokas ehdottaa.
Markkinoiden toimivuutta valvova Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei kannata mekaanisen omistusosuuden lisäämistä lakiin.
Pienten kuntien kuntajohtajat toivovat, että maan hallitus tekisi päätöksensä harkiten ja tietoon perustuen. Hallituksen kaavailu toiminnan mekaanisesta rajoittamisesta on kuin moukari, joka rikkoo toimivia palvelujen järjestämistapoja.
Esitettyjen arvioiden mukaan yksityisille yrityksille uudistus toisi vain 50–150 miljoonaa euroa uutta liikevaihtoa, mutta muutoskustannukset olisivat mittavat. Lisäksi osa kunnista on jo ilmoittanut, ettei in house -yhtiöiden purkamisen vaihtoehto ole yksityisiltä markkinoilta ostaminen, vaan silloin toiminta otettaisiin takaisin kunnan omiin hoteisiin.
Paikallisten yrittäjien osaamista hyödynnetään jo laajasti
– Jo tällä hetkellä kunnat hyödyntävät sidosyksikköjensä kautta lukuisten paikallisten yrittäjien osaamista. In house -yhtiöt ostavat jopa 50–75 prosenttia liikevaihdostaan yksityiseltä markkinalta. Se, että nämä tällä hetkellä toimivat rakenteet rikotaan, ei palvele näitä pienyrittäjiä, eikä takaa kuntalaisille nykyistä parempia palveluja, Herrala tiivistää.
In house -yhtiöiden joustavan käytön tulee olla tulevaisuudessakin vaihtoehto erilaisten palvelujen järjestämisessä, vetoavat pienten kuntien kuntajohtajat.
– Lakimuutoksen vaikutusten arviointi tulisi tehdä huomattavasti perusteellisemmin. Halutaanko oikeasti tässä taloustilanteessa julkiselle sektorille jälleen uudistus, joka näyttäisi aiheuttavan lähinnä valtavia kustannuksia ja suhteellisesti vain vähäisiä hyötyjä?
Lisätietoja:
Isojoen kunnanjohtaja, Kuntaliiton pienten kuntien verkoston puheenjohtaja Juha Herrala, p. 040 7647870
Ilomantsin kunnanjohtaja, verkoston varapuheenjohtaja Marjut Ahokas p. 040 1043101
Savitaipaleen kunnanjohtaja Johanna Mäkelä p. 040 7244603
Marttilan kunnanjohtaja Anne Ahtiainen p. 044 7449110
Vetoomuksen allekirjoittaneet kaupungin- ja kunnanjohtajat sekä pormestarit:
ETELÄ-SUOMI
Risto Alaheikka, Luumäen kunta
Mervi Pääkkö, Parikkalan kunta
Johanna Mäkelä, Savitaipaleen kunta
Kari Kuuramaa, Taipalsaaren kunta
Pekka Määttänen, Hausjärven kunta
Jarkko Seppälä, Hartolan kunta
Markku Koskinen, Kärkölän kunta
Juha Rehula, Padasjoen kunta
Anne Ukkonen, Miehikkälän kunta
Terhi Lindholm, Pyhtään kunta
Outi Silander, Virolahden kunta
Juha Jokitalo, Karkkilan kaupunki
Jarkko Sorvanto, Lapinjärven kunta
Esa Ukkola, Myrskylän kunta
Katarina Helander, Pukkilan kunta
Juha-Pekka Isotupa, Siuntion kunta
Rauno Peltola, Kustavin kunta
Anne Ahtiainen, Marttilan kunta
Teemu Heinonen, Nousiaisten kunta
Satu Simelius, Sauvon kunta
Christina Båssar, Korsnäs kommun
LÄNSI-SUOMI
Mikko Huhtala, Evijärven kunta
Juha Herrala, Isojoen kunta
Tero Kankaanpää, Isonkyrön kunta
Marko Keski-Sikkilä, Karijoen kunta
Teemu Puolijoki, Kuortaneen kunta
Sami Alasara, Lappajärven kunta
Maija Pihlajamäki, Soinin kunta
Pekka Kanervio, Karstulan kunta
Marja Lehtonen, Kinnulan kunta
Pekka Helppikangas, Kivijärven kunta
Mika Pasanen, Konneveden kunta
Tiina Pelkonen, Kyyjärven kunta
Tuomo Kärnä, Luhangan kunta
Arto Kummala, Petäjäveden kunta
Riku Siren, Juupajoen kunta
Tuija Ojala, Punkalaitumen kunta
Toni Leppänen, Ruoveden kunta
Mikko Airaksinen, Pomarkun kunta
Heli Kaskiluoto, Siikaisten kunta
Sam Leijonanmieli, Vimpelin kunta
ITÄ-SUOMI
Kimmo Jaatila, Enonkosken kunta
Mervi Simoska, Juvan kunta
Juho Järvenpää, Mäntyharjun kunta
Leena Ruotsalainen, Pertunmaan kunta
Rainer Leskinen, Rantasalmen kunta
Pasi Ahoniemi, Paltamon kunta
Harri Peltola, Puolangan kunta
Petteri Seppänen, Ristijärven kunta
Erno Heikkinen, Suomussalmen kunta
Maarika Kasonen, Heinäveden kunta
Marjut Ahokas, Ilomantsin kunta
Mikko Löppönen, Tohmajärven kunta
Jaakko Kuronen, Joroisten kunta
Harri Korhonen, Kaavin kunta
Airi Kinnunen, Keiteleen kunta
Juha-Pekka Rusanen, Kiuruveden kaupunki
Henri Ruotsalainen, Lapinlahden kunta
Johanna Viita, Pielaveden kunta
Anu Sepponen, Rautalammin kunta
Simo Mäkinen, Sonkajärven kunta
Lari Tiikasalo, Tervon kunta
Timo Kiviluoma, Tuusniemen kunta
Pia Harmokivi, Vesannon kunta
POHJOIS-SUOMI
Jari Penttilä, Halsuan kunta
Päivi Rautio, Lestijärven kunta
Lauri Laajala, Perhon kunta
Kari Pentti, Alavieskan kunta
Jonna Tamminen, Haapajärven kaupunki
Paula Karsi-Ruokolainen, Lumijoen kunta
Kari Jokela, Merijärven kunta
Matias Ojalehto, Reisjärven kunta
Antti-Jussi Vahteala, Sievin kunta
Pekka Iivari, Siikalatvan kunta
Mirva Haataja, Taivalkosken kunta
Anne Sormunen, Utajärven kunta
Pertti Severinkangas, Siikajoki
Tommi Kasurinen, Inarin kunta
Markku Vehkaoja, Kolarin kunta
Laura Enbuska-Mäki, Muonion kunta
Lauri Lehtinen, Pelkosenniemen kunta
Tuomas Aikkila, Ranuan kunta
Erkki Parkkinen, Sallan kunta
Vivi Marttila, Simon kunta
Päivi Kontio, Utsjoen kunta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Kaukopuro-KlemettiViestintäpäällikkö
Puh:+358 50 597 4918hanna.kaukopuro-klemetti@kuntaliitto.fiKunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin: lakihankkeiden lausuntoaikoja pidennettävä kesälomakaudella26.6.2025 12:10:12 EEST | Tiedote
Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.
Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote
Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S
Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.
Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote
Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.
Vasa är Årets klimatkommun 202522.5.2025 14:40:00 EEST | Pressmeddelande
Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme