Arvokkaita perinnebiotooppeja tuplasti enemmän viime inventointiin verrattuna Pohjois-Savossa
Perinnebiotooppien nykytilaa avataan tuoreessa raportissa. Osin määrän kasvu selittyy tiedon parantumisella ja määritelmän laajentumisella.
Suomen ympäristökeskus on koonnut perinnebiotooppien valtakunnallisen päivitysinventoinnin tulokset. Rapostissa esitetään yhteenveto Suomen perinnebiotooppien tilasta vuosina 2016–2022 kerätyn tiedon pohjalta. Raporttiin sisältyvät myös Pohjois-Savossa vuosina 2019–2022 tehdyt perinnebiotooppi-inventoinnit.
Perinnebiotoopit, eli erilaiset niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat perinteisen karjan laidunnuksen ja talvirehun keräämisen synnyttämiä elinympäristöjä.
Pohjois-Savossa inventoitiin 534 kohdetta kattaen 3 374 hehtaaria, joista 353 kpl (2550 ha) arvioitiin arvokkaiksi perinnemaisemakohteiksi. Tiedossa olevien arvokkaiden perinnebiotooppien yhteenlaskettu pinta-ala on enemmän kuin kaksinkertaistunut Pohjois-Savossa verrattuna 1990-luvun valtakunnallisen inventoinnin tuloksiin.
Perinnebiotooppeja on kunnostettu ja palautettu hoidon piiriin edellisen inventoinnin jälkeen, mutta suuri osa kasvusta selittyy tiedon parantumisella ja arvokkaan perinnebiotoopin määritelmän laajentamisella.
Metsälaitumet ovat yleisin perinnebiotooppien asuinpaikka
Valtaosa arvokkaiden kohteiden pinta-alasta on metsälaitumia (1 316 ha), joita Pohjois-Savossa on maakunnista eniten Varsinais-Suomen jälkeen. Seuraavaksi eniten on hakamaita (287 ha), tuoreita niittyjä (246 ha) sekä järven- ja joenrantaniittyjä (145 ha). Kuivat niityt, eli kedot ovat harvinaisimpia ja ne esiintyvätkin hyvin pienialaisina.
Arvokkaiden kohteiden lisäksi merkittäviä ovat heikommat, mutta vielä kunnostettavissa olevat kohteet. Heikompia kohteita kunnostamalla voidaan kasvattaa perinnebiotooppien pinta-alaa ja parantaa niiden kytkeytyneisyyttä. Kunnostuskelpoisia kohteita ei arvioitu 1990-luvun inventoinnissa, mutta nyt niitä inventoitiin Pohjois-Savossa yhteensä 660 ha. Kohteita on myös kunnostettu osana Helmi-elinympäristöohjelmaa, mutta työtä on vielä tehtävänä perinnebiotooppien tilan parantamiseksi.
Kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia ja vaativat säilyäkseen jatkuvaa hoitoa, eli laidunnusta, niittoa ja tarvittaessa raivauksia. Jatkuvaa hoitoa rahoitetaan pääasiassa maatalouden ympäristösopimuksilla. Tällä hetkellä vain noin 40 % Pohjois-Savon perinnebiotooppien pinta-alasta on hyvässä hoidossa.
"Hoidon toteutusta rajoittaa useimmiten sopivien laiduneläinten saatavuus. Pohjois-Savon tilanne on tämän kannalta monin paikoin vielä hyvä ja maatalousvaltaisilla alueilla laiduntajia riittäisi ja karjaa on tarjottukin perinnebiotooppien laiduntajiksi. Ongelmia tulee etäisyyksien venyessä pitkiksi, jolloin hoitoa vaativat kohteet ja laiduntajat eivät kohtaa", luonnonsuojelun asiantuntija Sanni Virtanen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta selventää.
Myös niittäminen säilyttää perinnebiotooppeja
Laidunnus on ainoa tapa hoitaa puustoisia ja laajoja kohteita, mutta tärkeää työtä tehdään myös niittämällä pienialaisempia kohteita. Pohjois-Savossa on kaksi valtakunnallisesti arvokasta niittyä sekä useita muita arvokkaita niittykohteita, joita hoidetaan pääasiassa talkoovoimin. Perinnebiotooppien luontotyyppien ja lajiston säilymisen edellytyksenä on hoidon toteuttajien sitoutuminen perinnebiotooppien hoitoon, joka vaatii kestävän rahoituksen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Luonnonsuojelun asiantuntija Sanni Virtanen
Pohjois-Savon ELY-keskus
sanni.virtanen@ely-keskus.fi, p. 0295 016 459
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Savon ELY-keskus
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 31.7.202531.7.2025 14:49:48 EEST | Tiedote
Sateinen alkukesä käänsi hetkellisesti Pohjois-Savon järvien vedenpinnat nousuun, mutta heinäkuun hellejakson aikana järvien vedenkorkeudet ovat päätyneet tavanomaista alemmas. Tilanne korostuu säännöstelemättömissä vesistöissä.
Pohjois-Savossa oli kesäkuussa 13 946 työtöntä työnhakijaa22.7.2025 08:01:30 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa oli kesäkuun lopussa 13 946 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 844 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi sitten (15,2 %). Näistä lomautettuja oli 961, mikä on 25 lomautettua enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan (2,7 %).
Kesän peltovalvonnat alkavat pian Pohjois-Savossa30.6.2025 09:45:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Savossa maatilojen peltotukien valvonnat käynnistyvät heinäkuun alussa. Peltovalvontaa tullaan tekemään noin 2 %:lle tiloista, joka tarkoittaa noin 70 tilaa. Vaikeasti torjuttavat ja tehokkaasti leviävät rikkakasvit ovat ikäviä kavereita viljelykasvustoissa. Vipu-mobiili on viljelijän tärkeä työkalu maataloustukien hallinnassa.
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.6.202526.6.2025 12:16:54 EEST | Tiedote
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,00. Taso on 33 cm alle ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvon ja kevään tulvahuipusta laskua on 36 cm. Virallisten vesiväylien kulkusyvyydet ovat normaalit, sillä Kallaveden väylät on mitoitettu 25 cm tämänhetkistä alemman vedenpinnan mukaan. Viime päivien sateet eivät vielä näy pinnan nousuna, mutta vedenpinta on sentään pysynyt ennallaan kolme vuorokautta. Tilastollisesti tarkastellen vedenpinta on varsin alhainen, sillä tämänpäiväistä alempi pinnankorkeus 26.6. on havaittu viimeksi vuonna 1978, joka on ollut koko säännöstelyhistorian vähävetisin vuosi, mutta koko vuoden havainnot huomioituna minimi lukemat eivät ole vuodelta 1978. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä ja luonnonkoskien virtaamaa säätäviä rakenteita ei ole. Iisalmen reitillä säännöstellyissä Kiuruvedessä, Porovedessä ja Onkivedessä virtaamat ovat olleet pieniä. Näissä järvissä kaikki lähtevä virtaama menee patoluukkujen kautta, joten pinnan taso ei pääse samalla t
Joroisten Maaveden, Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien tyytyväisyys vesistöihin ja vedenkorkeuksiin25.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Osana Joroisvirran reitin padotus- ja juoksutusselvitystä Pohjois-Savon ELY-keskus teetti helmi-maaliskuussa 2025 kyselytutkimuksen asukkaiden mielipiteistä. Kahden erillisen kyselyn perusteella selvitettiin Maaveden altaan (Maavesi, Salmenjärvi ja Monni) sekä Sysmäjärven ja Paron vesistöjen käyttäjien ja ranta-asukkaiden yleistä tyytyväisyyttä vesistöihin ja niiden vedenkorkeuksiin sekä kartoitettiin mahdollisia haittoja, jotka haittaavat vesistöjen käyttöä. Molemmista kyselyistä oli kaksi erillistä versiota: yleisesti jaettu versio sekä otannalla toteutettu versio, joka lähettiin yhdelle omistajalle noin puolessa rantakiinteistöistä. Vesitalousasiantuntija Aarni-Matti Mäntyselkä kertoo, että yleisesti Maaveden kyselyyn vastanneet olivat hieman tyytyväisempiä vesistöihin, kuin Sysmäjärven ja Paron kyselyihin vastanneet. -Maaveden altaan kyselyyn vastanneista noin kymmenes (12 %) oli erittäin tyytyväisiä ja yli puolet (59 %) melko tyytyväisiä käyttämänsä järven nykyiseen tilaan kokonai
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme