Väitös: Keinonenä tunnistaa yleisimmät aivokasvaimet nopeasti
Aivokasvaimen tarkka ja nopea tunnistaminen on nykyaikaisen hoidon kulmakivi. Tarkkaan diagnoosiin pääseminen on kuitenkin nykyisillä menetelmillä usein haastavaa, kallista ja hidasta. Lääketieteen lisensiaatti Ilkka Haapala osoitti väitöstutkimuksessaan, että keinonenä voisi olla uusi ja näppärä apuväline aivokasvainten pikadiagnostiikkaan.
Aivokasvaimet hoidetaan tyypillisesti leikkaamalla, jonka lisäksi annetaan usein solunsalpaajalääkitystä ja sädehoitoa. Kasvaimia on kuitenkin useita erilaisia, ja siksi kasvainpotilaan ennuste sekä parhaiten soveltuva hoito on usein yksilöllinen.
Optimaalinen hoito edellyttää tarkkaa ja nopeaa diagnostiikkaa. Nykyään aivokasvaimen diagnoosiin ei useinkaan päästä pelkän mikroskooppisen tarkastelun ja kudosvärjäysten avulla, vaan lisäksi täytyy kartoittaa kasvaimen geneettiset ja molekyylitason muutokset täytyy kartoittaa. Tämä puolestaan vaatii kalliita erikoistutkimuksia, joita varten kasvainnäytteitä joudutaan usein lähettämään ulkomaille asti. Joitakin uusia ratkaisuja aivokasvaindiagnostiikan jouhevoittamiseksi on esitelty, kuten massaspektrometriaan perustuvaa älyveistä, mutta näiden käyttö on jäänyt marginaaliseksi epäkäytännöllisyyden ja korkean hinnan vuoksi.
Ilkka Haapala tutki väitöskirjassaan, soveltuisiko differentiaali-ionimobiliteettispektrometria (DMS) aivokasvainten pikadiagnostiikkaan. Tutkimuksessa potilasperäisiä, pakastettuja aivokasvainnäytteitä sekä laboratoriossa kasvatettua aivokasvainkudosta poltettiin sähköveitsellä tai lasersäteellä, ja syntyvä savu imettiin DMS-laitteeseen analysoitavaksi. Koska prosessi muistuttaa savun haistamista, laitetta on nimitetty leikkisästi keinonenäksi. Tutkimuksessa käytetty DMS-laite on tamperelaisen startup-yrityksen suunnittelema ja valmistama.
– Keinonenä on perinteisen pöytätietokoneen keskusyksikön kokoinen, ja analyysin tulokset saadaan sekunneissa. Lisäksi polttoleikkausinstrumenttien käyttö on neurokirurgiassa tavanomaista, joten analysoitavaa savukaasua syntyy joka tapauksessa runsaasti. Laite soveltuisikin hyvin leikkaussaliin, Haapala sanoo.
Tutkimustulosten perusteella keinonenä kykenee erottamaan tavallisimmat aivokasvaimet toisistaan hyvällä tarkkuudella. Lisäksi keinonenä tunnisti potilaan ennusteen kannalta merkittäviä molekylaarisia kasvainmuutoksia, kuten IDH-mutaation.
Tutkimusta on tarkoitus jatkaa oikeissa aivokasvainleikkauksissa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, missä Haapala työskentelee neurokirurgina.
Väitöstilaisuus perjantaina 11. lokakuuta
LL Ilkka Haapalan neurokirurgian alaan kuuluva väitöskirja Rapid Identification of Brain Tumours with Differential Mobility Spectrometry tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.10.2024 klo 12 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa, auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Magnus Tisell Göteborgin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Juhana Frösén Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Haapala
ilkka.haapala@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme