Väitös: Keinonenä tunnistaa yleisimmät aivokasvaimet nopeasti
26.9.2024 08:20:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Aivokasvaimen tarkka ja nopea tunnistaminen on nykyaikaisen hoidon kulmakivi. Tarkkaan diagnoosiin pääseminen on kuitenkin nykyisillä menetelmillä usein haastavaa, kallista ja hidasta. Lääketieteen lisensiaatti Ilkka Haapala osoitti väitöstutkimuksessaan, että keinonenä voisi olla uusi ja näppärä apuväline aivokasvainten pikadiagnostiikkaan.
Aivokasvaimet hoidetaan tyypillisesti leikkaamalla, jonka lisäksi annetaan usein solunsalpaajalääkitystä ja sädehoitoa. Kasvaimia on kuitenkin useita erilaisia, ja siksi kasvainpotilaan ennuste sekä parhaiten soveltuva hoito on usein yksilöllinen.
Optimaalinen hoito edellyttää tarkkaa ja nopeaa diagnostiikkaa. Nykyään aivokasvaimen diagnoosiin ei useinkaan päästä pelkän mikroskooppisen tarkastelun ja kudosvärjäysten avulla, vaan lisäksi täytyy kartoittaa kasvaimen geneettiset ja molekyylitason muutokset täytyy kartoittaa. Tämä puolestaan vaatii kalliita erikoistutkimuksia, joita varten kasvainnäytteitä joudutaan usein lähettämään ulkomaille asti. Joitakin uusia ratkaisuja aivokasvaindiagnostiikan jouhevoittamiseksi on esitelty, kuten massaspektrometriaan perustuvaa älyveistä, mutta näiden käyttö on jäänyt marginaaliseksi epäkäytännöllisyyden ja korkean hinnan vuoksi.
Ilkka Haapala tutki väitöskirjassaan, soveltuisiko differentiaali-ionimobiliteettispektrometria (DMS) aivokasvainten pikadiagnostiikkaan. Tutkimuksessa potilasperäisiä, pakastettuja aivokasvainnäytteitä sekä laboratoriossa kasvatettua aivokasvainkudosta poltettiin sähköveitsellä tai lasersäteellä, ja syntyvä savu imettiin DMS-laitteeseen analysoitavaksi. Koska prosessi muistuttaa savun haistamista, laitetta on nimitetty leikkisästi keinonenäksi. Tutkimuksessa käytetty DMS-laite on tamperelaisen startup-yrityksen suunnittelema ja valmistama.
– Keinonenä on perinteisen pöytätietokoneen keskusyksikön kokoinen, ja analyysin tulokset saadaan sekunneissa. Lisäksi polttoleikkausinstrumenttien käyttö on neurokirurgiassa tavanomaista, joten analysoitavaa savukaasua syntyy joka tapauksessa runsaasti. Laite soveltuisikin hyvin leikkaussaliin, Haapala sanoo.
Tutkimustulosten perusteella keinonenä kykenee erottamaan tavallisimmat aivokasvaimet toisistaan hyvällä tarkkuudella. Lisäksi keinonenä tunnisti potilaan ennusteen kannalta merkittäviä molekylaarisia kasvainmuutoksia, kuten IDH-mutaation.
Tutkimusta on tarkoitus jatkaa oikeissa aivokasvainleikkauksissa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, missä Haapala työskentelee neurokirurgina.
Väitöstilaisuus perjantaina 11. lokakuuta
LL Ilkka Haapalan neurokirurgian alaan kuuluva väitöskirja Rapid Identification of Brain Tumours with Differential Mobility Spectrometry tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.10.2024 klo 12 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa, auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Magnus Tisell Göteborgin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Juhana Frösén Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Haapala
ilkka.haapala@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Eriarvoistuuko työelämä? Työelämän tutkimuspäivät Tampereella2.11.2026 09:45:45 EET | Kutsu
Työelämän tutkimuspäivät 2026 kutsuu työelämän tutkijat, kehittäjät ja aiheesta kiinnostuneet keskustelemaan työstä ja työelämän muutoksista Tampereen yliopistoon. Tänä vuonna halutaan muistuttaa, että osaaminen, työolot ja työsuhteiden vakaus vaihtelevat.
Talotekniikan tohtoreiden kysyntä kasvaa: AI Champion -projekti synnyttää monitieteistä osaamista alalle27.10.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Business Finlandin rahoittamassa AI Champion -projektissa kehitetään sata tekoälyagenttia, jotka parantavat automaatiota ja tiedonkulkua talotekniikan toimitusketjuissa. Projekti kokoaa yhteen laajan joukon väitöskirjatutkijoita eri aloilta ja vastaa tulevaisuudessa vaativan talotekniikka-alan osaajapulaan, kun vihreä siirtymä ja datakeskusinvestoinnit edistyvät.
Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset yleistyvät – ammattilaisten yhteistoiminnassa kehitettävää26.10.2026 09:30:00 EET | Tiedote
Lisääntyvät ja riskialttiit suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset haastavat suomalaista äitiyshuollon palvelujärjestelmää. KM Jussi Hänninen tutki väitöskirjassaan näitä synnytyksiä ja sai selville, että kätilön toiminta oli keskeinen tekijä myönteisessä kokemuksessa. Sen sijaan vain puolet tutkimukseen vastanneista ensihoitajista koki osaavansa hoitaa ongelmitta sujuvan synnytyksen.
Autismiin liittyvä toistuva käyttäytyminen voi tukea lapsen itsesäätelyä20.10.2026 10:53:57 EEST | Tiedote
Autistisilla lapsilla esiintyy usein käyttäytymismalleja, joiden avulla he säätelevät kuormitusta, tunteita ja ympäristön ärsykkeitä. Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa saatiin uutta näyttöä siitä, että autismiin liittyvät kaavamaiset ja toistavat käyttäytymismallit eivät välttämättä ole pelkästään haasteiden ilmentymiä, vaan niillä voi olla myös itsesäätelyä tukeva tehtävä.
Tutkimus: D-vitamiinitasolla on yhteys lapsen parempaan uneen, mutta suositusta korkeampi annos ei kohenna neurokehitystä14.10.2026 10:30:38 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan äidin riittävä D-vitamiinitaso raskauden aikana on yhteydessä lapsen parempaan uneen varhaislapsuudessa. Sen sijaan tavallista suurempi D-vitamiinilisä lapsuuden ensimmäisinä vuosina ei tutkimuksen perusteella parantanut lapsen unta tai neurokognitiivista kehitystä. Nykyisten suositusten mukainen D-vitamiiniannos on tutkimuksen mukaan riittävä lapsen neurokehityksen kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme