Väitös: Keinonenä tunnistaa yleisimmät aivokasvaimet nopeasti
26.9.2024 08:20:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Aivokasvaimen tarkka ja nopea tunnistaminen on nykyaikaisen hoidon kulmakivi. Tarkkaan diagnoosiin pääseminen on kuitenkin nykyisillä menetelmillä usein haastavaa, kallista ja hidasta. Lääketieteen lisensiaatti Ilkka Haapala osoitti väitöstutkimuksessaan, että keinonenä voisi olla uusi ja näppärä apuväline aivokasvainten pikadiagnostiikkaan.
Aivokasvaimet hoidetaan tyypillisesti leikkaamalla, jonka lisäksi annetaan usein solunsalpaajalääkitystä ja sädehoitoa. Kasvaimia on kuitenkin useita erilaisia, ja siksi kasvainpotilaan ennuste sekä parhaiten soveltuva hoito on usein yksilöllinen.
Optimaalinen hoito edellyttää tarkkaa ja nopeaa diagnostiikkaa. Nykyään aivokasvaimen diagnoosiin ei useinkaan päästä pelkän mikroskooppisen tarkastelun ja kudosvärjäysten avulla, vaan lisäksi täytyy kartoittaa kasvaimen geneettiset ja molekyylitason muutokset täytyy kartoittaa. Tämä puolestaan vaatii kalliita erikoistutkimuksia, joita varten kasvainnäytteitä joudutaan usein lähettämään ulkomaille asti. Joitakin uusia ratkaisuja aivokasvaindiagnostiikan jouhevoittamiseksi on esitelty, kuten massaspektrometriaan perustuvaa älyveistä, mutta näiden käyttö on jäänyt marginaaliseksi epäkäytännöllisyyden ja korkean hinnan vuoksi.
Ilkka Haapala tutki väitöskirjassaan, soveltuisiko differentiaali-ionimobiliteettispektrometria (DMS) aivokasvainten pikadiagnostiikkaan. Tutkimuksessa potilasperäisiä, pakastettuja aivokasvainnäytteitä sekä laboratoriossa kasvatettua aivokasvainkudosta poltettiin sähköveitsellä tai lasersäteellä, ja syntyvä savu imettiin DMS-laitteeseen analysoitavaksi. Koska prosessi muistuttaa savun haistamista, laitetta on nimitetty leikkisästi keinonenäksi. Tutkimuksessa käytetty DMS-laite on tamperelaisen startup-yrityksen suunnittelema ja valmistama.
– Keinonenä on perinteisen pöytätietokoneen keskusyksikön kokoinen, ja analyysin tulokset saadaan sekunneissa. Lisäksi polttoleikkausinstrumenttien käyttö on neurokirurgiassa tavanomaista, joten analysoitavaa savukaasua syntyy joka tapauksessa runsaasti. Laite soveltuisikin hyvin leikkaussaliin, Haapala sanoo.
Tutkimustulosten perusteella keinonenä kykenee erottamaan tavallisimmat aivokasvaimet toisistaan hyvällä tarkkuudella. Lisäksi keinonenä tunnisti potilaan ennusteen kannalta merkittäviä molekylaarisia kasvainmuutoksia, kuten IDH-mutaation.
Tutkimusta on tarkoitus jatkaa oikeissa aivokasvainleikkauksissa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, missä Haapala työskentelee neurokirurgina.
Väitöstilaisuus perjantaina 11. lokakuuta
LL Ilkka Haapalan neurokirurgian alaan kuuluva väitöskirja Rapid Identification of Brain Tumours with Differential Mobility Spectrometry tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.10.2024 klo 12 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa, auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Magnus Tisell Göteborgin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Juhana Frösén Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Haapala
ilkka.haapala@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote
Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.
Purkuvimmasta kulttuuria ja ympäristöä säilyttävään korjaamiseen3.2.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Suomessa on purkumyönteinen ilmapiiri. Tähän johtopäätökseen tulivat arkkitehtuurin tutkijat Iida Kalakoski ja Riina Sirén kirjoittaessaan tietokirjaa rakennusten purkamisesta. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat sukeltavat yhä syvemmälle suomalaisten rakennusalan toimijoiden asenteisiin korjausrakentamista kohtaan.
Tampereen yliopiston tutkijat kehittävät markkinoille täysin uudenlaista infektiolääkettä30.1.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston Louhi-projektissa keskitytään erityisesti kroonisia keuhkoinfektioita aiheuttaviin ei-tuberkuloottisiin mykobakteereihin, joiden aiheuttamat sairaudet ovat yleistymässä maailmanlaajuisesti. Kehitettävä hoitokonsepti on sovellettavissa myös muihin kroonisiin infektiosairauksiin. Projekti on saanut Business Finlandin Research to Business -rahoituksen.
Nykyisestä kasvatusajattelusta puuttuu teknologiasuhteen kriittinen tarkastelu29.1.2026 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöskirjan mukaan ekokriisin ajan kasvatusajattelu keskittyy kestävyyteen ja luontosuhteeseen, mutta teknologian ympärillä vallitsee hiljaisuus. Tutkijan mukaan teknologialla on niin merkittävä rooli osana planetaarista ympäristöämme, että kestävän teknologiasuhteen pitäisi olla kestävän luontosuhteen rinnakkaiskäsite.
Vanhat polttomoottoriautot tupruttavat puolet haitallisista hiukkaspäästöistä28.1.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomessa pieni joukko polttomoottoriautoja tuottaa puolet henkilöautojen haitallisista pienhiukkaspäästöistä sekä katsastuksissa että moottoritieajossa. Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tutkijat arvioivat, että ilmanlaatua voidaan parantaa tehokkaimmin romutuspalkkion kaltaisilla kohdennetuilla toimilla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme