Väitös: Keinonenä tunnistaa yleisimmät aivokasvaimet nopeasti
26.9.2024 08:20:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Aivokasvaimen tarkka ja nopea tunnistaminen on nykyaikaisen hoidon kulmakivi. Tarkkaan diagnoosiin pääseminen on kuitenkin nykyisillä menetelmillä usein haastavaa, kallista ja hidasta. Lääketieteen lisensiaatti Ilkka Haapala osoitti väitöstutkimuksessaan, että keinonenä voisi olla uusi ja näppärä apuväline aivokasvainten pikadiagnostiikkaan.
Aivokasvaimet hoidetaan tyypillisesti leikkaamalla, jonka lisäksi annetaan usein solunsalpaajalääkitystä ja sädehoitoa. Kasvaimia on kuitenkin useita erilaisia, ja siksi kasvainpotilaan ennuste sekä parhaiten soveltuva hoito on usein yksilöllinen.
Optimaalinen hoito edellyttää tarkkaa ja nopeaa diagnostiikkaa. Nykyään aivokasvaimen diagnoosiin ei useinkaan päästä pelkän mikroskooppisen tarkastelun ja kudosvärjäysten avulla, vaan lisäksi täytyy kartoittaa kasvaimen geneettiset ja molekyylitason muutokset täytyy kartoittaa. Tämä puolestaan vaatii kalliita erikoistutkimuksia, joita varten kasvainnäytteitä joudutaan usein lähettämään ulkomaille asti. Joitakin uusia ratkaisuja aivokasvaindiagnostiikan jouhevoittamiseksi on esitelty, kuten massaspektrometriaan perustuvaa älyveistä, mutta näiden käyttö on jäänyt marginaaliseksi epäkäytännöllisyyden ja korkean hinnan vuoksi.
Ilkka Haapala tutki väitöskirjassaan, soveltuisiko differentiaali-ionimobiliteettispektrometria (DMS) aivokasvainten pikadiagnostiikkaan. Tutkimuksessa potilasperäisiä, pakastettuja aivokasvainnäytteitä sekä laboratoriossa kasvatettua aivokasvainkudosta poltettiin sähköveitsellä tai lasersäteellä, ja syntyvä savu imettiin DMS-laitteeseen analysoitavaksi. Koska prosessi muistuttaa savun haistamista, laitetta on nimitetty leikkisästi keinonenäksi. Tutkimuksessa käytetty DMS-laite on tamperelaisen startup-yrityksen suunnittelema ja valmistama.
– Keinonenä on perinteisen pöytätietokoneen keskusyksikön kokoinen, ja analyysin tulokset saadaan sekunneissa. Lisäksi polttoleikkausinstrumenttien käyttö on neurokirurgiassa tavanomaista, joten analysoitavaa savukaasua syntyy joka tapauksessa runsaasti. Laite soveltuisikin hyvin leikkaussaliin, Haapala sanoo.
Tutkimustulosten perusteella keinonenä kykenee erottamaan tavallisimmat aivokasvaimet toisistaan hyvällä tarkkuudella. Lisäksi keinonenä tunnisti potilaan ennusteen kannalta merkittäviä molekylaarisia kasvainmuutoksia, kuten IDH-mutaation.
Tutkimusta on tarkoitus jatkaa oikeissa aivokasvainleikkauksissa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa, missä Haapala työskentelee neurokirurgina.
Väitöstilaisuus perjantaina 11. lokakuuta
LL Ilkka Haapalan neurokirurgian alaan kuuluva väitöskirja Rapid Identification of Brain Tumours with Differential Mobility Spectrometry tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.10.2024 klo 12 Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa, auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Magnus Tisell Göteborgin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Juhana Frösén Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Haapala
ilkka.haapala@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Ruutuaikakeskustelu ei yksin riitä – teknologian tuettava nuorten toimijuutta22.9.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan teknologiat voivat sekä tukea että heikentää nuorten toimijuutta, kuten tiedonhakua, sosiaalisia suhteita, hyvinvointia ja osallisuutta. Tutkija Saaga Härkonen muistuttaa, että keskusteltaessa ruutuajasta ja rajoituksista tulisi pohtia, miten teknologia parhaiten tukee nuoren toimijuutta.
Tutkijat kehittävät rakenteellisia ratkaisuja sähköverkon kriittisten osien suojaamiseen ulkoisilta uhkilta22.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Valmiusrakentaminen on varautumisen osa-alue, jonka rooli on noussut yhä tärkeämmäksi globaalin turvallisuustilanteen heikennyttyä. Suomessakin kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen on viime vuosina alettu kiinnittää yhä enemmän huomioita. Tampereen yliopistossa käynnistyneessä tutkimushankkeessa kehitetään tutkittuun tietoon perustuvia ja testattuja rakenteellisia suojausratkaisuja sähköverkon kriittisille kohteille esimerkiksi drooni-iskuja vastaan.
Kohtaaminen mukaan digihoitoon – digipalvelut eivät saa jäädä yksisuuntaisiksi tiedonvälityksen kanaviksi16.9.2026 08:45:09 EEST | Tiedote
Terveydenhuollon digipalvelut pitää nähdä alustoina, joilla potilas ja terveydenhuollon ammattilainen kohtaavat – ei vain paikkoina, joissa potilas vastaanottaa ja tuottaa tietoa. PROSHADE-tutkimuskonsortion politiikkasuositus kehottaa, että vuorovaikutus on säilytettävä myös digitaalisissa palveluissa.
Nuorten miesten huono fyysinen kunto on yhteydessä mielenterveyden häiriöihin15.9.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunnon sekä mielenterveyden häiriöiden välillä on merkitsevä yhteys ja koronapandemian yhteydessä nuorten miesten lihavuus edelleen yleistyi. Vyötärölihavuuden ja -ylipainon lisääntyminen voivat kasvattaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien määrää. Varusmiespalveluksen kaltaiset ympäristöt voivat tehokkaasti parantaa erityisesti riskiryhmien terveyttä.
Paavo V. Suomisen rahastolta 500 000 euron lahjoitus kylmätekniikan opetukseen14.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Paavo V. Suomisen rahasto lahjoittaa 500 000 euroa Tampereen yliopistolle kylmätekniikan opetuksen sekä matalan lämpötilan teknologioiden tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseen. Lahjoitus tukee alan pitkäjänteistä kehittämistä ja vauhdittaa uusia tutkimusavauksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme