Perhoset ja pistiäiset löysivät kesällä HSY:n kukkivan kaatopaikan - myös harvinainen kanervakimalainen viihtyi niityllä

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on perustanut yhteensä lähes viisi hehtaaria niittyjä Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen vanhan kaatopaikan päälle. Syksylle on suunnitelmissa perustaa vielä muutama hehtaari lisää. Niityt tarjoavat hyönteisille ja muille eläimille elinympäristön, ja ne lisäävät kasvillisuuden monimuotoisuutta.

• Vanhan kaatopaikan laki muuttui kesällä kukkivaksi niityksi, jossa erilaiset pölyttäjät viihtyivät. Tavoitteenamme on perustaa noin 35 hehtaaria niittyjä Ämmässuolle seuraavien vuosien aikana. Se on aika paljon, sillä se vastaa noin 50 normaalin jalkapallokentän kokoista aluetta, kuvailee HSY:n ympäristöpäällikkö Liisa Suhonen.

Niittyjä lisätään tulevaisuudessa uusien kaatopaikan pintarakenteiden viimeistelyn yhteydessä sekä muuttamalla olemassa olevia nurmia niityiksi.

Niittyjen pölyttäjiä ja kasvilajistoa seurattiin kesän aikana – niityiltä löytyi lähes 90 pistiäislajia

Tämän kesän aikana on ihailtu kukkaloistoa ja tarkkailtu pölyttäjien ja perhosten lajien määrää. Myös kasvillisuuden kehittymistä on kartoitettu.

• Kesällä havaitsimme 15 eri päiväperhoslajia uusilla niityillämme. Lanttuperhosia ja hohtosinisiipiä oli paljon. Niityillä vieraili myös ritariperhonen ja hietaheinäperhonen, joka on paahdeympäristölle harvinainen laji. Pistiäisiä tavattiin Ämmässuolla 88 eri lajia, joista yleisimmät olivat kivikkokimalainen ja mantukimalainen. Lajien joukkoon mahtui myös yllättäviä lajeja, kuten Etelä-Suomessa harvinainen kanervakimalainen sekä muutamia tulokaslajeja. Kesän tarkkailun tulosten tarkastelu jatkuu yhä ja tarkemmat tulokset saadaan syksyn aikana, Suhonen kertoo.

Havaittujen perhosten ja pistiäisten määrään uskotaan vaikuttavan vähentävästi se, että Ämmässuon niityt ovat avoimilla kukkuloilla, joissa tuulee usein. Puita tai pensaita ei voida istuttaa tuulensuojaksi kaatopaikan tiiviiden pintarakenteiden takia. Perhosten pitkäaikaisella seurannalla voidaan tarkastella niittyjen rakentamisen vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen sekä kehittää niittyjen kasvillisuutta perhosille houkuttelevammaksi.

Kasvillisuus vaihtelee eri alueille peittävyyden sekä lajiston osalta. Kaatopaikan laella kasvoi perhosten ja mesipistiäisten suosimia kasveja, kuten keltamaitetta, ahdekaunokkia ja valkoapilaa.  Laelta alaspäin siirryttäessä niityt ovat kuivempia ja heinittyneempiä. Alueille, joille on kylvetty heinää, kylvetään niittysiemeniä ja lajistoa rikastetaan hoitotoimenpitein. Samalla torjutaan myös aktiivisesti vieraslajeja kuten komealupiinia, jotta se ei vie elintilaa arvokkaalta niittylajistolta.

• Tämä on vasta alkua. Vuosien aikana kehitämme niittyjen kasvilajistoa monimuotoisemmaksi, ja samalla luomme monipuolisempia kasvuympäristöjä eri eliölajeille. Uskon, että seuraavina vuosina tapaamme Ämmässuon niityillä uusia perhoslajeja ja muita pölyttäjiä, Suhonen pohtii.

Niittyjen perustaminen on tärkeää, sillä Suomessa niittyjen ja muiden avointen elinympäristöjen umpeenkasvu on keskeisin syy etenkin pistiäisten ja perhosten uhanalaistumiseen. Perinteisen maatalouden synnyttämiä monimuotoisia niittyjä on laiduntamisen vähennyttyä jäljellä enää vähän, ja ne ovat pinta-alaltaan pieniä ja alueellisesti pirstoutuneita. Niityt tarjoavat elinympäristöjä niin yhdessä paikassa viihtyville kuin vaeltaville perhoslajeille.

Ämmässuon perhostiedot tallennetaan Laji.fi-sivustolle SYKE:n koordinoimaan maatalousympäristön päiväperhosseurantaan. Päiväperhosten määrä on yksi käytetyimmistä luonnon monimuotoisuuden indikaattoreista myös muualla Euroopassa.

Ämmässuon niittyistäminen kuuluu osana HSY:n kärkihankkeeseen, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden lisääminen monin eri tavoin. Tavoitteena on myös lisätä lähiympäristön hyvää tilaa ja ympäristöterveyttä.

Ämmässuon ekoteollisuuskeskus on moderni jätehuollon ja kiertotalouden risteyskohta, jossa yritykset ja muut toimijat kehittävät uusia ratkaisuja kiertotalouteen sekä tekevät yhteistyötä toistensa ja HSY:n kanssa.