Sähköjärjestelmä laajenee ja muuttuu vaativammaksi hallita – Fingrid nostaa kantaverkkomaksuja vuoden alusta

Fingridin palveluiden hinnoittelu seuraa toiminnan kustannuskehitystä ja valvontamallin osoittamaa toiminnan kohtuullista tuottoa yli ajan. Fingridin toiminnan kulut ovat nousseet merkittävästi viime vuosina. Samalla kuitenkaan tulot kantaverkkomaksuista eivät ole kasvaneet samassa suhteessa kulujen kanssa, sillä ne kertyvät pääosin sähkön kulutuksesta. Olemme kuitenkin liittäneet verkkoon lähes 10 000 MW verran päästötöntä tuotantoa, mikä on laskenut sähkön hintaa.

Kulujen kasvun taustalla on osaltaan kantaverkon asiakastarpeita vastaava mittava investointiohjelma, joka mahdollistaa ilmastotavoitteiden saavuttamisen puhtaalla sähköllä. Kantaverkon kehitys on osaltaan mahdollistanut Suomen sähköjärjestelmän viimeaikaisen kehityksen, jonka myötä maassamme oli viime vuonna yksi Euroopan alhaisimmista sähkönhinnoista, ja sähkön tuotannon ilmastopäästöt ovat laskeneet voimakkaasti.

Tämä kehitys vaatii investointien lisäksi entistä enemmän sähköjärjestelmän ylläpidolta ja hallinnalta. Sähkön kulutuksen ja tuotannon maantieteellinen eriytyminen lisää siirtotarvetta ja sähkön siirtohäviöitä. Sähköjärjestelmän muutos on kasvattanut voimakkaasti myös tarvetta voimajärjestelmän reserveille ja ratkaisuille, jotka varmistavat verkon muutos- ja häiriötilanteiden sujuvaa hallintaa.

Kantaverkkotariffit ovat reaalisesti laskeneet. Viimeksi maksuja korotettiin 2 % vuonna 2022, kun taas vuonna 2019 Fingrid laski kantaverkkomaksujaan 8 %. Fingrid on käyttänyt energiakriisin aiheuttamia poikkeuksellisen suuria pullonkaulatuottoja kasvaneiden kustannusten kattamiseen ja jättänyt samalla myös maksuja keräämättä. Fingridin tavoitteena on käyttää kertyneitä pullonkaulatuottoja myös jatkossa aktiivisesti asiakkaidensa hyväksi investoiden rajasiirtoyhteyksiin ja kompensoiden kantaverkkomaksujen korotustarvetta. Fingrid ei kuitenkaan päätä pullonkaulatuottojen käyttämisestä eikä kontrolloi niiden kertymistä. Tariffitason on oltava lähtökohtaisesti riittävä toiminnan kulujen kattamiseen.

Kantaverkon tariffien korotuksen vaikutus kotitalouksien sähkön hintaan on maltillinen. Sähkön kokonaishinta muodostuu kolmesta asiasta: sähköenergian hinnasta, sähkönsiirrosta ja veroista. Sähköenergian osuus loppusummasta on noin 40 prosenttia, sähkönsiirron osuus noin 30 prosenttia ja verojen osuus noin 30 prosenttia. Kantaverkon osuus kokonaishinnasta on noin 2–3 prosenttia.

Lisätietoja:

Johtaja, Jussi Jyrinsalo, Fingrid Oyj, puh. 030 395 5118
Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Metsälä, Fingrid Oyj, puh 040 563 3756

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@fingrid.fi