Digiturvabarometri: Verkkorikollisuus on laskenut luottamusta digimaailmaan, mutta siitä huolimatta siedämme hyvin muuttunutta uhkatilannetta

Torstaina 26.9.2024 julkaistu vuosittainen Digiturvabarometri selvitti kokemuksia digitaalisen turvallisuuden tilasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Digi- ja väestötietoviraston kyselyyn vastasi 1500 täysi-ikäistä suomalaista elokuussa.

Digiturvabarometrin tuloksista voidaan nostaa esiin viisi keskeistä teemaa:

• Luottamus keskeisiin toimijoihin on säilynyt korkealla
• Huoli tekoälyn nopeasta kehittymisestä
• Tekoälyn käyttö on lisääntynyt ja sen nopea kehitys huolestuttaa, mutta tekoälyn turvallisesta hyödyntämistä halutaan oppia
• Huijaus- ja kalasteluviestien määrä on selkeässä nousussa
• Kansalaiset ovat entistä kykenevämpiä varmistamaan omaa tietoturvaa

Tulokset ovat odotettua paremmat – onko meille kehittynyt parempi sietokyky digimaailman uhkiin?

Vaikka suomalaisten luottamus digipalveluiden ja -laitteiden turvallisuuteen on heikentynyt, voidaan Digiturvabarometrin tuloksia pitää odotettua parempina. Digiturvabarometriin vastanneista 36 % toteaa luottamuksen heikentyneen, laskua viime vuoteen on 8 prosenttiyksikköä. Luottamuksen heikentymisen syinä mainitaan mm. tietomurrot, huijaukset, maailmanpoliittinen tilanne ja tekoäly. Vastaajista kuitenkin 10 prosenttiyksikköä arvioi luottamuksensa parantuneen.

”Ottaen huomioon, kuinka paljon viimeisen vuoden aikana kansalaiset ovat itse saaneet erilaisia verkkorikollisten huijausyrityksiä, lukeneet mediasta viikoittain henkilöistä, jotka ovat menettäneet rahaa tai tietoja sekä organisaatioihin kohdistuneista kyberhyökkäyksistä, näitä tuloksia voidaan pitää torjuntavoittona” Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku toteaa helpottuneena.

”Olemme mielestäni saaneet kehitettyä sietokykyä ja ymmärrystä siitä, mitä verkkorikollisuuden ja muiden vihamielisten toimijoiden toiminta tarkoittaa ja miten siihen tulee reagoida – sietokykymme on siis kehittynyt”, Rousku noteeraa.

Kansalaisten luottamus päivittäiseen toimintaan digitaalisessa toimintaympäristössä on säilynyt verrattain korkealla: vastaajista 85 % kokee digitaalisen toimintaympäristön melko tai erittäin turvallisena arjessa ja 86 % työpaikalla. Myös luottamus viranomaisten (2024: 89 % vs 2023: 87 %) ja oman työantajan (2024: 85 % vs 2023: 82 %) kykyyn käsitellä turvallisesti henkilötietoja ja muita tärkeitä tietoja on jopa noussut.

Luottamus finanssialan palveluihin on laskenut 4 prosenttiyksikköä (2024: 88 %), mutta tulosta voidaan edelleen pitää hyvänä. Finanssiala ry on raportoinut 17.9. merkittävästä verkkorikollisuuden kasvusta alkuvuoden aikana viime vuoteen verrattuna ja useimmat kansalaiset ovat vastaanottaneet erilaisia verkkorikollisten digihuijausyrityksiä niin pankkien kuin viranomaisten nimissä.

Digiturvabarometrin vastaajista 60 % kokee huolta melko tai erittäin paljon siitä, että heidän palveluihinsa syötettyjä tietoja käsitellään väärin tai epäedullisesti. Lähes samalla tasolla on neljä muuta keskeistä huolta: huoli tekoälyn nopeasta kehityksestä (59 %), identiteettivarkaudet (56 %), kyberhyökkäykset ja digihuijaukset (55 %) sekä henkilötietojen luvaton kerääminen (55 %). Omaan osaamiseen liittyvät huolet ovat selvästi vähäisemmät. Vaikka verkkorikollisuus ja muut uhat koetaan merkittävänä uhkana, 91 % vastaajista kokee edelleen osaavansa käyttää digilaitteita ja palveluita turvallisesti.

Digiturvabarometrissa kartoitettiin myös tekoälyyn liittyviä näkemyksiä

Tämän vuoden Digiturvabarometriin on lisätty muutamia uusia tekoälypalveluihin liittyviä kysymyksiä. Yli puolet vastaajista (55 %) ei ole käyttänyt lainkaan tekoälypalveluita, vastaavasti kuukausittain tai useammin niitä käyttää eniten 18-24-vuotiaat (45 % vastaajista). Kaikissa ikäryhmissä yli puolet (62 %) haluaa lisää tietoa tekoälyn turvallisesta hyödyntämisestä. Vaikka luottamus tekoälypalveluihin on noussut vuodessa neljä prosenttiyksikköä, vain 22 % vastaajista luottaa melko/erittäin paljon siihen, että tekoälypalvelut (esim. ChatGPT, Microsoft CoPilot, Dall-E) käsittelevät vastaajan omia tietoja turvallisesti. Etenkin vanhemmissa ikäryhmissä luottamus jää 10 % molemmille puolille.

Digimaailman uhkia kartoittavaan kysymykseen ”Mitä seuraavista on tapahtunut sinulle viimeisimmän vuoden aikana” ovat useimmat mittarit nousseet aiempaan verrattuna. Vastaajista 84 % on saanut huijaus- tai kalasteluviestejä sähköpostiin, 72 % sms-tekstiviesteinä ja 43 % pikaviestisovelluksiin. Nämä kolme kohtaa ovat kasvaneet yhteensä 20 prosenttiyksikköä vuoden takaiseen verrattuna.

Kansalaisilla on kykyä ja halua parantaa omaa tietoturvallisuuttaan

Kansalaisille on tarjolla erilaisia koulutuksia ja muuta aktiivista ohjeistusta ja varoittelua digimaailman uhkista ja riskeistä. Suomalaisilla on selkeästi halua parantaa omaa digiturvallisuuttaan. Yli 70 % Digiturvabarometrin vastaajista on viimeisen vuoden aikana tunnistanut huijaus- ja kalasteluviestejä, vaihtanut turvallisemman salasanan digilaitteeseen tai palveluun, tarkistanut tai päivittänyt tietoturvapäivitykset tietokoneissa ja kodin älylaitteissa sekä ottanut käyttöön kaksivaiheisen tunnistautumisen jossakin digipalvelussa. 24 % vastaajista on tunnistanut ja tehnyt ilmoituksen valeverkkokaupasta. Nämä teot osoittavat hyvin, että kansalaisilla on kykyä ja halua parantaa omaa tietoturvallisuuttaan.

”Meillä on kuitenkin 9 % vastaajaryhmä, siis lähes 0,5 miljoonaa älylaitetta käyttävää kansalaista, joka ei ole saanut tietoa tai koulutusta työpaikalla, oppilaitoksessa, mediasta siitä, miten toimitaan turvallisesti erilaisissa tilanteissa – he ovat todennäköisesti niitä, jotka päätyvät ensimmäiseksi näiden verkkorikollisten uhreiksi” Kimmo Rousku arvioi.