Digiturvabarometri: Verkkorikollisuus on laskenut luottamusta digimaailmaan, mutta siitä huolimatta siedämme hyvin muuttunutta uhkatilannetta
Digi- ja väestötietoviraston tuoreen Digiturvabarometrin mukaan suomalaisten luottamus digipalveluiden ja -laitteiden turvallisuuteen on heikentynyt edelleen. Vastaajista 36 % toteaa luottamuksen heikentyneen, laskua viime vuoteen on 8 prosenttiyksikköä. Luottamuksen heikentymisen syinä mainitaan mm. tietomurrot, huijaukset, maailmanpoliittinen tilanne ja tekoäly. Etenkin tekoälyn nopea kehittyminen huolettaa vastaajia. Vaikka verkkorikollisuus ja muut uhat koetaan merkittävänä uhkana, 91 % vastaajista kokee edelleen osaavansa käyttää digilaitteita ja palveluita turvallisesti.
Torstaina 26.9.2024 julkaistu vuosittainen Digiturvabarometri selvitti kokemuksia digitaalisen turvallisuuden tilasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Digi- ja väestötietoviraston kyselyyn vastasi 1500 täysi-ikäistä suomalaista elokuussa.
Digiturvabarometrin tuloksista voidaan nostaa esiin viisi keskeistä teemaa:
- Luottamus keskeisiin toimijoihin on säilynyt korkealla
- Huoli tekoälyn nopeasta kehittymisestä
- Tekoälyn käyttö on lisääntynyt ja sen nopea kehitys huolestuttaa, mutta tekoälyn turvallisesta hyödyntämistä halutaan oppia
- Huijaus- ja kalasteluviestien määrä on selkeässä nousussa
- Kansalaiset ovat entistä kykenevämpiä varmistamaan omaa tietoturvaa
Tulokset ovat odotettua paremmat – onko meille kehittynyt parempi sietokyky digimaailman uhkiin?
Vaikka suomalaisten luottamus digipalveluiden ja -laitteiden turvallisuuteen on heikentynyt, voidaan Digiturvabarometrin tuloksia pitää odotettua parempina. Digiturvabarometriin vastanneista 36 % toteaa luottamuksen heikentyneen, laskua viime vuoteen on 8 prosenttiyksikköä. Luottamuksen heikentymisen syinä mainitaan mm. tietomurrot, huijaukset, maailmanpoliittinen tilanne ja tekoäly. Vastaajista kuitenkin 10 prosenttiyksikköä arvioi luottamuksensa parantuneen.
”Ottaen huomioon, kuinka paljon viimeisen vuoden aikana kansalaiset ovat itse saaneet erilaisia verkkorikollisten huijausyrityksiä, lukeneet mediasta viikoittain henkilöistä, jotka ovat menettäneet rahaa tai tietoja sekä organisaatioihin kohdistuneista kyberhyökkäyksistä, näitä tuloksia voidaan pitää torjuntavoittona” Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku toteaa helpottuneena.
”Olemme mielestäni saaneet kehitettyä sietokykyä ja ymmärrystä siitä, mitä verkkorikollisuuden ja muiden vihamielisten toimijoiden toiminta tarkoittaa ja miten siihen tulee reagoida – sietokykymme on siis kehittynyt”, Rousku noteeraa.
Kansalaisten luottamus päivittäiseen toimintaan digitaalisessa toimintaympäristössä on säilynyt verrattain korkealla: vastaajista 85 % kokee digitaalisen toimintaympäristön melko tai erittäin turvallisena arjessa ja 86 % työpaikalla. Myös luottamus viranomaisten (2024: 89 % vs 2023: 87 %) ja oman työantajan (2024: 85 % vs 2023: 82 %) kykyyn käsitellä turvallisesti henkilötietoja ja muita tärkeitä tietoja on jopa noussut.
Luottamus finanssialan palveluihin on laskenut 4 prosenttiyksikköä (2024: 88 %), mutta tulosta voidaan edelleen pitää hyvänä. Finanssiala ry on raportoinut 17.9. merkittävästä verkkorikollisuuden kasvusta alkuvuoden aikana viime vuoteen verrattuna ja useimmat kansalaiset ovat vastaanottaneet erilaisia verkkorikollisten digihuijausyrityksiä niin pankkien kuin viranomaisten nimissä.
Digiturvabarometrin vastaajista 60 % kokee huolta melko tai erittäin paljon siitä, että heidän palveluihinsa syötettyjä tietoja käsitellään väärin tai epäedullisesti. Lähes samalla tasolla on neljä muuta keskeistä huolta: huoli tekoälyn nopeasta kehityksestä (59 %), identiteettivarkaudet (56 %), kyberhyökkäykset ja digihuijaukset (55 %) sekä henkilötietojen luvaton kerääminen (55 %). Omaan osaamiseen liittyvät huolet ovat selvästi vähäisemmät. Vaikka verkkorikollisuus ja muut uhat koetaan merkittävänä uhkana, 91 % vastaajista kokee edelleen osaavansa käyttää digilaitteita ja palveluita turvallisesti.
Digiturvabarometrissa kartoitettiin myös tekoälyyn liittyviä näkemyksiä
Tämän vuoden Digiturvabarometriin on lisätty muutamia uusia tekoälypalveluihin liittyviä kysymyksiä. Yli puolet vastaajista (55 %) ei ole käyttänyt lainkaan tekoälypalveluita, vastaavasti kuukausittain tai useammin niitä käyttää eniten 18-24-vuotiaat (45 % vastaajista). Kaikissa ikäryhmissä yli puolet (62 %) haluaa lisää tietoa tekoälyn turvallisesta hyödyntämisestä. Vaikka luottamus tekoälypalveluihin on noussut vuodessa neljä prosenttiyksikköä, vain 22 % vastaajista luottaa melko/erittäin paljon siihen, että tekoälypalvelut (esim. ChatGPT, Microsoft CoPilot, Dall-E) käsittelevät vastaajan omia tietoja turvallisesti. Etenkin vanhemmissa ikäryhmissä luottamus jää 10 % molemmille puolille.
Digimaailman uhkia kartoittavaan kysymykseen ”Mitä seuraavista on tapahtunut sinulle viimeisimmän vuoden aikana” ovat useimmat mittarit nousseet aiempaan verrattuna. Vastaajista 84 % on saanut huijaus- tai kalasteluviestejä sähköpostiin, 72 % sms-tekstiviesteinä ja 43 % pikaviestisovelluksiin. Nämä kolme kohtaa ovat kasvaneet yhteensä 20 prosenttiyksikköä vuoden takaiseen verrattuna.
Kansalaisilla on kykyä ja halua parantaa omaa tietoturvallisuuttaan
Kansalaisille on tarjolla erilaisia koulutuksia ja muuta aktiivista ohjeistusta ja varoittelua digimaailman uhkista ja riskeistä. Suomalaisilla on selkeästi halua parantaa omaa digiturvallisuuttaan. Yli 70 % Digiturvabarometrin vastaajista on viimeisen vuoden aikana tunnistanut huijaus- ja kalasteluviestejä, vaihtanut turvallisemman salasanan digilaitteeseen tai palveluun, tarkistanut tai päivittänyt tietoturvapäivitykset tietokoneissa ja kodin älylaitteissa sekä ottanut käyttöön kaksivaiheisen tunnistautumisen jossakin digipalvelussa. 24 % vastaajista on tunnistanut ja tehnyt ilmoituksen valeverkkokaupasta. Nämä teot osoittavat hyvin, että kansalaisilla on kykyä ja halua parantaa omaa tietoturvallisuuttaan.
”Meillä on kuitenkin 9 % vastaajaryhmä, siis lähes 0,5 miljoonaa älylaitetta käyttävää kansalaista, joka ei ole saanut tietoa tai koulutusta työpaikalla, oppilaitoksessa, mediasta siitä, miten toimitaan turvallisesti erilaisissa tilanteissa – he ovat todennäköisesti niitä, jotka päätyvät ensimmäiseksi näiden verkkorikollisten uhreiksi” Kimmo Rousku arvioi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kimmo RouskuJohtava erityisasiantuntijaDigitalisaatio ja digitaalinen turvallisuus
Puh:0295 535 120Puh:050 566 2986kimmo.rousku@dvv.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Digiturvaviikko
Digiturvabarometrin tulokset esitellään Digiturvaviikon aloituspäivänä maanantaina 30.9.2023 klo 9.20 alkaen. Suora verkkotilaisuus on kaikille avoin ja maksuton.
Digi- ja väestötietovirasto toteuttaa viidennen Digiturvaviikon 30.9.-4.10. yhteistyössä keskeisten viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa. Viikolle on ilmoittautunut yli 170 pääosin julkisen hallinnon organisaatiota, joista kampanjan piirissä on yli 240 000 henkilöä. Viikon aikana toteutetaan webinaareja yhteistyössä mm. Jyväskylän Ammattikorkeakoulun, Jyväskylän Yliopiston, Tampereen kaupungin ja Sitran kanssa. Lisätietoa https://dvv.fi/digiturvaviikko
Tutkimuksen toteutti Digi- ja väestötietoviraston toimeksiannosta tutkimustoimisto Vastakaiku Oy. Tiedonkeruu toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa elokuussa 2024. Kohderyhmänä olivat täysi-ikäiset suomalaiset. Tutkimukseen vastasi 1 500 vastaajaa, ja painotettuna se on valtakunnallisesti edustava otos sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Digi- ja väestötietovirasto
Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.
Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto
Uppdateringen av befolkningsdatasystemet syns i Finlands folkmängd i övermorgon18.11.2025 07:03:00 EET | Pressmeddelande
I befolkningsdatasystemet görs en uppdateringskörning den 19 november 2025 som påverkar informationen om Finlands folkmängd. Uppgiften om folkmängden syns på Myndigheten för digitalisering och befolkningsdatas webbsida samt på ljustavlan på taket till Helsingfors serviceställe från och med den 20 november 2025. I samband med den årliga uppdateringen raderas hemkommunen av sådana personer vars bostadsort har varit okänd i över två år. Denna ändring gäller ungefär 2 250 personer, som också lämnar Finlands folkmängd.
Väestötietojärjestelmän päivitys näkyy Suomen väkiluvussa ylihuomenna18.11.2025 07:03:00 EET | Tiedote
Väestötietojärjestelmässä tehdään 19.11.2025 päivitysajo, joka vaikuttaa Suomen väkilukutietoon. Tieto väkiluvusta näkyy Digi- ja väestötietoviraston verkkosivuilla sekä Helsingin palvelupaikan katolla olevassa valotaulussa 20.11.2025 alkaen. Vuosittain tehtävän päivityksen yhteydessä poistetaan kotikunta sellaisilta henkilöiltä, joiden asuinpaikka on ollut yli kaksi vuotta tietymättömissä. Tämä muutos koskee noin 2250 henkilöä, jotka poistuvat sen tuloksena myös Suomen väkiluvusta.
Population Information System update to be reflected in the population number of Finland the day after tomorrow18.11.2025 07:03:00 EET | Press release
The Population Information System will undergo an update on 19 November 2025 that will affect the data on Finland’s population number. The population number is displayed on the website of the Digital and Population Data Services Agency and a light-up billboard on the roof of the Helsinki service location starting 20 November 2025. The annual update involves removing the municipality of residence of people whose place of residence has been unknown for two years. The change applies to about 2,250 persons who will also be removed from the population number of Finland as a result.
Välfärdsområdena gör det lättare att uträtta ärende digitalt – Man kan ge sin egen förtroendeperson rätt att uträtta ärenden i social- och hälsovårdens digitala tjänster3.11.2025 14:27:50 EET | Pressmeddelande
En del finländare saknar digitala färdigheter eller digitala identifieringsverktyg, vilket gör att de hamnar utanför de digitala tjänsterna som gör vardagen smidigare. Detta har fått åtta välfärdsområden att i samband med besök erbjuda sina invånare möjligheten att ge sin egen förtroendeperson Suomi.fi-fullmakter
Hyvinvointialueilla helpotetaan digiasiointia – Omalle luottohenkilölleen voi antaa oikeuden asioida sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluissa3.11.2025 08:33:38 EET | Tiedote
Osalla suomalaisista ei ole digitaitoja tai digitaalisia tunnistautumisvälineitä, jonka vuoksi he jäävät arkea sujuvoittavien digipalveluiden ulkopuolelle. Tämä on saanut kahdeksan hyvinvointialuetta tarjoamaan asukkailleen mahdollisuutta antaa käyntiasioinnin yhteydessä omalle luottohenkilölleen Suomi.fi-valtuuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme