Inka Hopsu: Vientivetoinen palkkamalli pitää kuopata

– Pienipalkkaiset, naisvaltaiset, etenkin julkisen sektorin alat, kuten hoiva-, opetus- ja kasvatusala kärsivät jo valmiiksi henkilöstöpulasta. Esimerkiksi varhaiskasvatuksenopettajia puuttuu valtakunnallisesti 6000. Miten hallitus aikoo tätä henkilöstöpulaa ratkoa, jos alat sidotaan palkkakuoppaan. Nyt tarvitaan ratkaisuja, ei kapuloita rattaisiin, Hopsu vaatii.

– Vientivetoinen palkkamalli tekisi alojen välisen palkkaeron kuromisen lähes mahdottomaksi. Suomessa alat ovat kansainvälisesti vertailtuna erittäin sukupuolittuneita ja sitä myötä myös sukupuoltenvälisten palkkaerojen kurominen on ollut hidasta. Palkkaerojen lukitsemisen sijaan niitä pitäisi kuroa umpeen entistä vauhdikkaammin, Hopsu muistuttaa.

Kesällä lausunnoilla ollut vientivetoisen palkkamallin (laki työriitojen sovittelusta) lakiluonnos oli epäselvä ja yleisluontoinen. Mediatietojen mukaan esitys ei ole juuri muuttunut. Sellaisenaan esitys johtaisi tulkintariitoihin ja valtakunnansovittelijan toiminnan laillisuuden jatkuvaan arviointiin.

– Valtakunnansovittelijan rooli ja neuvottelutilanne muodostuisi melkein mahdottomaksi, jos sovittelija ei voisi tarvittaessa poiketa vientialojen korotuksista. Seuraako tästä se, että työriidat pitkittyvät ja tulevat lopulta kansantaloudelle kalliiksi? Hopsu pohtii.

Sotepalveluiden kuormittuneisuuden keskellä suomalaiset pelkäävät jo nyt, saavatko he tarpeen vaatiessa hoivaa. Oppimistulokset ovat laskenet koko 2000-luvun, jolloin paheneva henkilöstöpula vaikeuttaisi osaamistason ja työllisyyden nostoa entisestään. 

– Kuinka yhteiskunnan toimivuuden kannalta keskeiset alat säilyvät jatkossa houkuttelevina ja aloille valikoituisi myös jatkossa motivoituneita ja osaavia ihmisiä, jos työkuorma vain kasvaa ja palkkakehitykseenkään ei luvata valoa? Hallituksen pitäisi huomioida uudistustensa kokonaisvaikutukset, Hopsu päättää.