Uhanalaisen hömötiaisen vähenemisen taustalla on hakkuista johtuva kohonnut talvikuolleisuus
Hömötiaisen pesimämäärät ovat pudonneet Suomessa kolmannekseen 1970-luvulta. Helsingin yliopiston vetämän tutkimuksen mukaan taantuman taustalla on kohonnut talviaikainen kuolleisuus, joka kasvaa varttuneen metsän vähetessä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin mitkä tekijät vaikuttavat hömötiaisten paikallisiin runsauden muutoksiin Suomessa 2000-luvulla. Hömötiainen luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi lajiksi, koska sen määrät ovat vähentyneet hyvin nopeasti.
Hömötiaismäärät säilyivät parhaiten keskitalvesta kevättalveen alueilla, joilla oli enemmän varttunutta metsää.
– Tuloksemme tukevat käsitystä, että varttuneen metsän määrän väheneminen lisääntyneiden hakkuiden myötä ovat hömötiaisten kohonneen kuolleisuuden ja kannanlaskun taustalla, selventää yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta ja Suomen Luontopaneelista.
Varttuneen, puustoltaan yli 80-vuotiaan, metsän osuus on vähentynyt Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointien mukaan Suomessa 32 prosentista (vuosina 1996–2003) 27 prosenttiin (2014–2018). Valtakunnallisten pesimäaikaisten seurantojen mukaan hömötiaiset säilyivät 2000-luvulla parhaiten alueilla, jossa oli tarkastelujakson alussa suurin metsäpeittävyys.
Hömötiaiset vähenevät, mutta kilpailijoista tai saalistajista ei ole merkittävää haittaa
Oulun yliopiston pitkäaikaisseurannan perusteella hömötiaisen talvikuolleisuus on kasvanut merkitsevästi, ja se selittää valtaosan lajin vähenemisestä.
– 1980- ja 1990-luvulla noin 65 prosenttia vanhoista hömötiaisista selvisi hengissä talvesta, mutta 2010-luvulle tultaessa niiden hengissä säilyvyys oli pudonnut noin 55 prosenttiin, kertoo yliopisto-opettaja Veli-Matti Pakanen Oulun yliopistosta.
Hömötiaisten vähenemisen on monesti spekuloitu johtuvan mahdollisten kilpailijoiden, tali- ja sinitiaisen, tai ajoittaisen pesäsaalistajan, käpytikan, runsastumisesta. Tutkimus tarkasteli aihetta ensimmäistä kertaa Suomessa valtakunnalliseen aineistoon perustuen.
– Tutkimuksessamme emme löytäneet mitään viitteitä, että näillä lajeilla olisi negatiivisia vaikutuksia hömötiaismääriin, ja suurin syy hömötiaisen vähenemiseen onkin tulosten perusteella metsän laadussa, Lehikoinen pohtii.
Tutkijat ehdottavat, että hakkuumäärien vähentäminen ja jatkuvan kasvatuksen metsätalous voisivat auttaa lajin kannanlaskun pysäyttämistä. Molemmat toimenpiteet kasvattaisivat myös hiilinieluja ja torjuisivat ilmastonmuutosta.
Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Forest Ecology and Management -sarjassa.
Alkuperäinen julkaisu
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo, Luontopaneelin jäsen, 045 137 5732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Yliopisto-opettaja Veli-Matti Pakanen, Oulun yliopisto, 046 810 2921, veli-matti.pakanen@oulu.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiLuonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Vasara18.12.2025 13:59:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar.
Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä18.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme