Tutkijat kehittivät ensimmäisen hiilinegatiivisen sideaineen – merkittävä vaikutus infrarakentamisen päästöihin
Tutkijat ovat onnistuneet sitomaan hiilidioksidia infrarakenteisiin ja näin tehneet niistä hiilinieluja. Sen lisäksi biopohjaisen sideaineen käyttö maaperän vahvistamisessa sementin sijaan voi vähentää syvästabiloinnin sideainetuotannon päästöjä jopa 75 prosenttia.

Sementtipohjaisia seoksia käytetään yleisesti sideaineena maaperän vahvistamisessa suomalaisilla rakennustyömailla, jossa maaperän pehmeys aiheuttaa ongelmia pohjarakenteiden kestävyydelle. Sementin käyttö rakennusteollisuudessa aiheuttaa kuitenkin maailman kolmanneksi suurimmat hiilidioksipäästöt maito- ja lihateollisuuden ja polttoaineteollisuuden jälkeen, joten paine sen käytön vähentämiseksi on ilmeinen.
Nyt Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkijat ovat onnistuneet kehittämään vaihtoehtoisen, biopohjaisen sideaineen, jolla infrarakentamisen hiilidioksidipäästöjä voidaan merkittävästi vähentää.
"Biohiili on hiilinegatiivinen materiaali, joka syntyy biopolttoaineteollisuuden sivutuotteena. Sen käyttö sideaineena maaperän vahvistamisessa sementin sijaan voi vähentää sideainetuotannon päästöjä jopa 75 prosenttia ilman, että rakenteiden kestävyydestä tarvitsee tinkiä", kertoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Sanandam Bordoloi.
Heikot ja pehmeät savikerrostumat ovat tyypillisiä erityisesti Etelä-Suomen maaperässä, millä on merkittävä vaikutus rakentamiseen. Infrastruktuuria, kuten teitä, katuja, tunneleita, siltoja ja rakennuksia, voidaan rakentaa vain sinne, missä maaperä on riittävän vakaata. Apuna käytetään niin kutsuttua syvästabilointia: pohjanvahvistusta, jossa maaperä lujitetaan sideaineen avulla.
Infrarakenteista hiilinieluja
Tutkijoiden tavoitteena on tehdä pohjanvahvistuksesta päästöiltään jopa hiilinegatiivista. He aikovat käyttää infrarakenteita hiilinieluina: äskettäin julkaistussa tutkimuksessa ryhmä onnistuikin sitomaan hiilidioksidikaasua vakaaseen, kiinteään karbonaattimuotoon pehmeässä savessa yhdessä kierrätysmateriaalipohjaisen sideaineen kanssa.
Teknologialla voi olla suuri merkitys seuraavan sukupolven sementtirakennusmateriaalien kehittämisessä suomalaiselle rakennusteollisuudelle.
"Kukaan ei ole aiemmin onnistunut hiilidioksidin sitomisessa rakentamisen kannalta ongelmalliseen heikkoon saveen. Hiilidioksidia saven sisään sitova teknologiamme voi olla valtava suunnanmuutos ja johtaa sementin käytön vähentämiseen – erityisesti pohjanvahvistuksessa, joissa savi yleensä vakautetaan sementtipohjaisilla seoksilla", sanoo Aalto-yliopiston professori Leena Korkiala-Tanttu.
"Nyt voimme sementin sijaan suunnata katseemme biohiileen ja muihin vastaaviin kierrätysmateriaaleihin, jotka toimivat erinomaisesti sekä teknisesti että päästöjen vähentämisen kannalta", Korkiala-Tanttu jatkaa.
Seuraavaksi tutkijat aikovat testata hiilidioksidin sitomisteknologiaa aidoissa työmaaolosuhteissa. Suunnitelmissa on myös laajentaa teknologiaa muihin rakennusmateriaaleihin.
Innovaatio savijätteen hyödyntämiseksi työmailla
Tutkimuksen ohella tutkijat kehittivät myös innovatiivisen menetelmän, jolla perinteisesti kaatopaikalle sijoitetut rakentamisen ylijäämäsavi voidaan nyt käyttää työmaalla tietyissä kohteissa raaka-aineina: esimerkiksi täyttömateriaalina, maan vahvistamisessa tai meluesteissä. Menetelmästä on parhaillaan vireillä patenttihakemus.
"Rakennusteollisuus on usein melko konservatiivinen, mikä on ymmärrettävää, koska rakenteiden on tarkoitus kestää ja toimia kohteesta riippuen kymmeniä tai yli satakin vuotta. Rakennusteollisuuden päästöjen vähentämiseksi tarvitaan kuitenkin radikaalia luovuutta. Kutsumme alan yhteistyökumppanit mukaan tukemaan meitä tutkimuksen viemisessä laboratoriosta työmaille", Bordoloi sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanandam Bordoloi
Apulaisprofessori
sanandam.bordoloi@aalto.fi
Leena Korkiala-Tanttu
Professori
leena.korkiala-tanttu@aalto.fi
p. 050 312 4775
Kuvat
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Ainutlaatuinen tutkimus kartoitti satelliittitietojen avulla elinoloja: ahma palaamassa Etelä-Suomeen23.4.2025 08:35:00 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus antaa arvokasta tietoa siitä, minkälaisissa metsätyypeissä ahma viihtyy. Suomen ahmapopulaatio on kasvanut tasaisesti viime vuosina, mutta laji on edelleen erittäin uhanalainen.
Tuore tutkimus kertoo Dark Souls -pelin tukevan pelaajia mielenterveyden haasteissa22.4.2025 11:10:00 EEST | Tiedote
Tutkimus osoittaa, kuinka Dark Souls -pelin pelaajat kokivat pelaamisen vaikuttavan myönteisesti mielenterveyteensä ja auttavan heitä kohtaamaan henkilökohtaisia haasteitaan.
Tekoälyn luovuus on katsojan silmässä8.4.2025 09:40:00 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että arvotamme luovuutta sen mukaan, kuinka suuren osan luovasta toiminnasta pääsemme näkemään.
Aalto-yliopiston akateemiset tulokset ja kansainvälinen arvostus pysyivät vahvoina vuonna 20244.4.2025 14:10:00 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 3.4.2025 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2024. Aalto-yliopisto sijoittui vuonna 2024 erinomaisesti kansainvälisissä yliopistovertailuissa. Kansainvälinen QS World University Rankings sijoitti Aalto-yliopiston Suomen ykköseksi ja sijalle 113 maailmanlaajuisesti. Taide ja muotoilu sijoittui hienosti maailmassa kahdeksannelle sijalle. Times Higher Education arvioi Aalto-yliopiston maailman 21. parhaaksi nuoreksi (alle 50-vuotiaaksi) yliopistoksi. Aalto-yliopisto sai Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) excellence-laatuleiman osoituksena poikkeuksellisen laadukkaasta kehittämistyöstä. Keväällä 2024 myös saatettiin päätökseen yliopiston strategian arviointi ja päivitys. Tutkimustoiminta pysyi korkealla tasolla. Kansainvälisten vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä nousi 2 384:ään (2 210 edellisvuonna). Eniten viittauksia saavia ja korkean vaikuttavuuden top 10 % -julkaisuja näistä oli 1
ADHD-oireet esiin virtuaalitodellisuuspelin avulla - tutkijat havaitsivat selkeitä eroja lasten aivoverkostoissa24.3.2025 10:24:23 EET | Tiedote
Tutkimus voi auttaa selvittämään ADHD-epidemiaa, kehittämään siihen muita kuin lääkehoitoja ja myös saamaan selville, miten aivomme ovat muuttumassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme