Akkukierrätys kuntoon Euroopassa ja teollisuuden sivuvirroista virtaa akkuihin
Oulun yliopiston rooli akkukemian tutkimuksessa vahvistuu entisestään. Uusissa, laajoissa tutkimushankkeissa pyritään tehostamaan akkumateriaalien kierrätystä ja talteenottoa Euroopassa sekä kehittämään akkuteknologioista kestävämpiä. Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksikkö on mukana kahdessa kolmivuotisessa kansainvälissä hankkeessa kehittämässä uusia elektrodimateriaaleja akkuihin hyödyntämällä teollisuuden sivutuotteita ja kierrätettyjä akkuja.

Tutkimushankkeet tukevat EU:n puhtaan siirtymän tavoitteita, jossa tärkeitä ovat energiavarastoinnissa eli erilaisissa akuissa käytettävät strategiset kriittiset raaka-aineet, kuten litium, koboltti, nikkeli ja kupari. EU:n pyrkimyksenä on vähentää riippuvuuttaan tuontiraaka-aineista ja lisätä itsenäisyyttään maailmanlaajuisessa akkuteollisuudessa. EU:n akkuasetus viime vuodelta muuttaa akkujen valmistusta ja kierrätystä huomioimaan akkujen koko elinkaaren.
Vuonna 2024 alkaneet EU Horizon Europe -hankkeet SAFELOOP ja Streams tutkivat kierrätysraaka-aineiden käyttöä akuissa, ja Oulun yliopiston osuus budjeteista on yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Hankkeissa on mukana tutkimuslaitoksia ja yrityksiä lukuisista Euroopan maista.
Oulun yliopiston koordinoimassa SAFELOOP-hankkeessa päätavoitteena on parantaa litiumioniakkujen kestävyyttä, ja jopa kaksinkertaistaa käyttöikä vuoden 2019 tasoon verrattuna. Myös akkujen ja paristojen kierrätettävyyttä on tarkoitus lisätä 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä litiumioniakkujen tuotannossa kierrätettyä materiaalia käytetään arviolta noin 10–15 prosenttia Euroopassa. Litiumioniakkuja käytetään niiden keveyden vuoksi kannettavissa laitteissa kuten tietokoneissa ja kännyköissä, ja tällä hetkellä suurin kasvupotentiaali on niin sanotuissa ajoakuissa kuten täyssähköautojen ja työkoneiden akuissa.
”Akkumateriaalien kierrätys on Euroopan tasolla melko vähäistä eli potentiaalia on hyödyntämättä. Esimerkiksi täyssähköautot ovat niin uutta, että laajaa kierrätysmarkkinaa autojen akuille ei vielä ole. ”Suomessa kierrätykseen vietyjen älypuhelimien, tietokoneiden ja pienlaitteiden akut saadaan hyödynnettyä melko hyvin”, sanoo Oulun yliopiston professori Ulla Lassi.
SAFELOOP-projektissa aiotaan myös parantaa litiumioniakkujen turvallisuutta. Kaikille kierrätetyistä raaka-aineista valmistetuille 2 Ah:n (ampeeritunnin) litiumioniakuille tehdään standardin mukaiset turvallisuustestit.
Toinen laaja EU-hanke on Streams, jonka tavoitteena on vahvistaa akkumateriaalien toimitusketjuja. Tähän pyritään esimerkiksi kehittämällä uusia menetelmiä akkujen anodin ja katodin materiaalien kestävään tuotantoon.
Sekä neitseellisten että kierrätettyjen akkumateriaalien hyödyntämistä, ja myös eri teollisuudenalojen sivuvirtojen käyttöä akkumateriaaleiksi tutkitaan. ”Testaamme esimerkiksi metallinjalostuksen, kuten sinkin, nikkelin ja alumiinin valmistuksen sivuvirtoja ja niiden yhdistämistä osaksi primääriä katodimateriaalin valmistusta, jolla voimme paitsi lisätä kierrätettävien materiaalien osuutta, myös vähentää riippuvuutta primääreistä kriittisistä raaka-aineista”, Lassi kertoo. Streams-hankkeessa akkukennoja myös valmistetaan pilottimittakaavassa vakiintuneiden tuotantoprosessien mukaisesti, jotta tulokset ovat teollisuudessa helposti hyödynnettävissä.
Tutkijoiden ja teollisuuden yhteistyön tuloksena on viime aikoina syntynyt vaikuttavia tutkimustuloksia, jotka vauhdittivat litiumioniakkumetallien ja -materiaalien louhintaan, jalostukseen ja kierrätykseen liittyvää teknologista kehitystä. "Tutkimusyhteistyö yritysten kanssa laajenee kansallisesti ja kansainvälisesti", toteaa Lassi. Lue myös: Oulun yliopiston alkuperäiset tavoitteet toteutuivat yli odotusten BATCircle2.0 -hankkeessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Ulla Lassi, Oulun yliopisto, kestävän kemian tutkimusyksikkö, puh. 0400 294090, ulla.lassi@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, puh. 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopisto tarjoaa tiedettä elokuvissa syksyllä 202513.8.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto tuo pimeneviin syysiltoihin elokuvia, joiden yhteydessä keskustellaan elokuvan teemasta tutkijan kanssa. Elokuvat näytetään elokuvateatteri Starissa Oulun Tuirassa, ja ne ovat osallistujille maksuttomia.
Tutkimus pyrkii vähentämään maatalouden ravinnekuormaa Perämerellä6.8.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Perämeri on ollut vedenlaadultaan parempi kuin muut alueet Itämeressä, mutta vedenlaatu on jo alkanut heikentyä. Tulevaisuuden muutokset elinympäristössämme voivat aiheuttaa sen, että Perämereltä kulkeutuvat ravinteet kuormittavat alueen vesiä entistä enemmän. Maatalous vaikuttaa merkittävästi ravinnekuormien syntymiseen ja päätymiseen Perämereen. Oulun yliopiston johtama tutkimushanke pyrkii löytämään ratkaisuja, joilla maatalouden ravinnekuormaa merivedelle voitaisiin hallita.
Uusi tutkimus tarjoaa syvällistä tietoa muurahaisten perintöaineksen evoluutiosta30.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi muurahaisten evoluution geneettistä perustaa. Kävi ilmi, että kuningatarten ja työläisten välinen työjako on ollut muurahaisten menestykselle ratkaisevan tärkeää alusta pitäen. Suomesta tutkimuksessa oli mukana Oulun yliopiston tutkijoita.
Oulun yliopiston opiskelijavalinta on valmistunut1.7.2025 05:51:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston opiskelijavalinnan tulokset on julkaistu. Syksyllä 2025 yliopiston suomenkielisissä kandidaatti- ja maisteriohjelmissa aloittaa yli 2700 uutta opiskelijaa.
Kemiallinen vakoilija, ksenon, paljastaa esimerkiksi syöpäsolujen jälkiä – Oulussa kehitettiin uusia työkaluja NMR-signaalin tulkintaan30.6.2025 05:02:00 EEST | Tiedote
Ksenonatomi toimii kuin vakoilija, jonka NMR-signaalissa erottuvat ympäristön pienimmätkin muutokset. Oulun yliopiston NMR-tutkimusyksikössä on kehitetty laskennallisteoreettisia työkaluja, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia käyttää ksenonkaasua biosensorina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme