Kasvien monimuotoisuuden lisääminen maataloudessa voi edistää maaperän hiilen varastoitumista ilman sadon heikkenemistä
Helsingin yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että kasvien monimuotoisuuden lisääminen maataloudessa voi kasvattaa kasvien biomassaa ja parantaa mikrobien vuorovaikutusta – nämä molemmat edistävät maaperän hiilen varastoitumista, eivätkä vaikuta sadon määrään.

Tutkimuksessa selvitettiin, että voiko peltoekosysteemin kasvidiversiteettiä lisäämällä vaikuttaa maaperän mikrobiyhteisöiden rakenteeseen ja toimintaan maaperän hyvinvoinnin ja hiilensidonnan edistämiseksi. Erityisesti kokeessa seurattiin kuinka juuristomikrobien kasvu, monimuotoisuus ja yhteisörakenne reagoivat kasvilajeihin.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että kasvien monimuotoisuuden edistäminen maataloudessa voisi olla tehokas strategia hiilen varastointiin, joka auttaa kehittämään kestävämpää maatalouspolitiikkaa Euroopan unionissa, sanoo tutkimuksen johtaja professori Anna-Liisa Laine Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkijoiden mukaan maatalouden pinta-alan laajentuminen on johtanut maaperän hiilen vähenemiseen, ja tämän ongelman ratkaiseminen on keskeistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
– Käytännössä jopa pieni parannus pellon hiilensidontakyvyssä voi olla merkittävä, sillä globaalisti suuri osa maapinta-alasta on valjastettu ruuantuotannon käyttöön, pohtii Laine.
Tutkimus toteutettiin Viikin kampuksen tutkimuspelloilla tehdyssä poikkeuksellisen laajassa biodiversiteettikokeessa, jossa koeviljana oli ohra. Tutkijat selvittivät myös, kuinka ohran seuralaislajit puna-apila, sinimailanen ja sikuri, vaikuttavat ohran satoisuuteen, sillä sato ei saa vaarantua peltoekosysteemien kestävyyden kustannuksella. Ohraa kasvatettiin joko yksin tai yhden, kahden, neljä tai kahdeksan seuralaislajin kanssa koeruuduissa.
Ekologiassa kasvien lajimäärän ja ekosysteemitoimintojen kuten maaperän hiilensidonnan välillä on jo aikaisemmin kokeellisesti osoitettu olevan positiivinen suhde. Peltoekosysteemi poikkeaa kuitenkin huomattavasti luonnonkasviyhteisöä mukailevasta kokeesta, koska siellä on yksi valtalaji. Tutkijat yllättyivät kuinka nopeasti maaperän mikrobit reagoivat positiivisesti kasvien monimuotoisuuteen, vaikka ohra oli koeruuduissa valtalaji.
Miten viljelijät voivat kasvattaa monimuotoisuutta omilla pelloillaan?
Apiloiden käytöllä viljojen aluskasvina on jo pitkät perinteet, mutta nyt tehty koe tuo aivan uutta tietoa siitä kuinka maaperäprosessit reagoivat kun aluskasvien monimuotoisuutta lisätään jopa kahdeksaan lajiin. Käytännössä kahdeksan lajin lisääminen peltoekosysteemiin voi olla haastavaa, mutta jo neljän lajin lisäys tuotti toivottuja vasteita.
Laine muistuttaa, että aluskasvit kilpailevat tilasta, valosta ja ravinteista viljelykasvien kanssa, Niiden tiheydet täytyy pitää riittävän alhaisina, ettei tämä kilpailutilanne heijastu kasvuun ja satoon.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiAnna-Liisa LaineProfessori
Puh:0504484430anna-liisa.laine@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Long Covidin perinnöllinen riskitekijä tunnistettu22.5.2025 08:48:16 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen long Covid -geenitutkimus yli miljoonan henkilön aineistossa tunnisti perinnöllisiä tekijöitä, jotka altistavat koronavirusinfektion jälkeisille pitkäkestoisille oireille, kuten lamaannuttavalle väsymykselle, pitkittyneelle yskälle, aivosumulle ja verenpaineen heittelylle.
Kutsu: Uusien professorien juhlaluennot 28.5.22.5.2025 08:12:10 EEST | Kutsu
Helsingin yliopiston uusien professorien juhlaluennot järjestetään keskiviikkona 28.5. klo 14.30–16.30 yliopiston päärakennuksessa, os. Fabianinkatu 33 ja luentoja on mahdollista seurata myös suoratoistona. Tapahtuma on kaikille avoin.
Kaksostutkimus avaa mitokondrioiden merkitystä geenisäätelyssä lihavuuden taustalla21.5.2025 07:55:00 EEST | Tiedote
Tuoreen kaksostutkimuksen mukaan heikentynyt mitokondrioiden toiminta voi vaikuttaa kehon rasvoittumiseen ja insuliinivasteen heikkenemiseen. Tämä puolestaan voi johtaa geenien säätelyyn vaikuttaviin kemiallisiin DNA-muutoksiin. Havainnot avaavat uusia mahdollisuuksia lihavuuden hoitoon mitokondrioiden toimintaan tai geenisäätelyyn vaikuttamalla.
Uusi koneoppimista hyödyntävä teknologia nopeuttaa hoidon löytymistä syöpään20.5.2025 10:05:13 EEST | Tiedote
Helsingin yliopistosta lähtöisin oleva MultivisionDx-spinout on kehittänyt koneoppimista hyödyntävän diagnostiikkateknologian, jonka avulla syöpää sairastavalle potilaalle luodaan yksilöllinen ”sormenjälki”. Menetelmän avulla potilaan ennustetta ja hoidon vastetta voidaan arvioida tarkemmin.
Peruskoulujen rehtorit tunnistavat moninaisuuden, mutta käytännön toteutus ontuu20.5.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Rehtoreilla on myönteinen asenne moninaisuutta kohtaan, mutta valmiudet sen johtamiseen kouluissa ovat puutteelliset.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme