Väitös: Vagushermon stimulaatiohoito parantaa vaikeaa epilepsiaa sairastavien toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta
10.10.2024 08:20:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Kognitiiviset oireet, kuten toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmat, ovat yleisiä vaikeaa epilepsiaa sairastavilla. Oireet voivat heikentää elämänlaatua merkittävästi. Lääketieteen lisensiaatti Niina Lähde tunnisti väitöstutkimuksessaan epilepsiaan ja sen hoitoon liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttivat potilaan kognitiivisiin toimintoihin.
Epilepsia on neurologinen sairaus, johon liittyy taipumus saada epileptisiä kohtauksia. Noin kolmasosa epilepsiapotilaista sairastaa vaikeaa epilepsiaa, jossa kohtauksia esiintyy lääkehoidosta huolimatta. Vaikeaan epilepsiaan liittyy usein myös kognitiivisia eli tiedonkäsittelytoimintoihin liittyviä ongelmia, jotka heikentävät elämänlaatua entisestään.
Vagushermon stimulaatio (VNS) on kirurginen hoitomuoto vaikeaa epilepsiaa sairastaville potilaille. Viime vuosina VNS-hoidon kognitiivisten vaikutusten tutkiminen on saanut maailmalla kasvavaa huomiota. Tutkimukset, joissa arvioidaan VNS-hoidon pitkäaikaisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, ovat kuitenkin edelleen harvinaisia.
Niina Lähde arvioi väitöstutkimuksessaan vaikeaa epilepsiaa sairastavien toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta ja tutki VNS-hoidon pitkäaikaisvaikutuksia kyseiseen kognitiiviseen osa-alueeseen. Lisäksi hän pyrki tunnistamaan niitä kliinisiä ja hoitoon liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa vaikeaa epilepsiaa sairastavien toiminnanohjaukseen ja tarkkaavuuteen sekä VNS-hoidon kognitiiviseen hoitovasteeseen.
Tutkimuksessa Lähde hyödynsi laajaa neuropsykologista tutkimusta sekä EpiTrack-testisarjaa, joka soveltuu epilepsiapotilaiden kognition kliiniseen seurantaan ja jonka avulla voidaan arvioida erityisesti toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta.
Lähde havaitsi tutkimuksessaan, että toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmat olivat merkittävämpiä potilailla, jotka käyttivät yli kahta epilepsialääkettä ja joilla oli psykiatrisia liitännäissairauksia. VNS-hoidon aikana potilaiden toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus kuitenkin paranivat.
– Kognitiivisesti VNS-hoidosta hyötyivät erityisesti he, joilla oli psykiatrisia liitännäissairauksia, jotka käyttivät alle kolmea epilepsialääkettä, tai jotka sairastivat otsalohkoepilepsiaa, Lähde kertoo.
VNS-hoidon positiiviset vaikutukset painottuivat erityisesti toiminnan joustavuuteen, visuaaliseen ennakointiin ja suunnittelukykyyn.
– Tämän väitöstutkimuksen avulla voidaan tulevaisuudessa tunnistaa paremmin ne vaikeaa epilepsiaa sairastavat potilaat, jotka voivat saada merkittävää kognitiivista hyötyä VNS-hoidosta. Näin hoito voidaan kohdistaa juuri näille potilaille, mikä puolestaan parantaa heidän elämänlaatuaan, Lähde sanoo.
Niina Lähde asuu Kangasalla ja työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan epilepsiapoliklinikalla neurologian erikoislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 25. lokakuuta
Lääketieteen lisensiaatti Niina Lähteen neurologian alaan kuuluva väitöskirja Attention and Executive Functions in Patients with Drug-Resistant Epilepsy: Focus on vagus nerve stimulation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 25.10.2024 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Christoph Helmstaedter Bonnin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jukka Peltola Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niina Lähde
nlahde@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Uusi livetiede-esitys kansantajuistaa tutkimusta ja nostaa digitalisaatiopolitiikan syrjinnän esiin24.2.2026 10:28:24 EET | Tiedote
Hyvinvointivaltio on muuttunut algoritmien varassa toimivaksi itsepalveluyhteiskunnaksi, selviää Tampereen yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimushanke kansantajuistaa tutkimustuloksia keväällä 2026 livetiede-esityksessä, joka hyödyntää dokumenttiteatteria.
Lasten hengenahdistuksen lääkehoidossa käytettävien lisälaitteiden tehoissa on suuria eroja24.2.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Soten säästöpaineissa pienetkin toimivat ratkaisut kannattaa huomioida arjessa. Juuri julkaistu tutkimus osoitti, että lisälaitteissa, joita käytetään lasten akuutin hengenahdistuksen lääkeannostelussa, on suuria eroja. Kun päivystyshoidossa tehdään oikea laitevalinta, voidaan vähentää kalliita sairaalahoitoja. Tutkimustulokset ovat suoraan sovellettavissa päivystysten kliiniseen työhön.
Luottamus tekoälyn kehittäjiin rakentuu myönteisistä kokemuksista17.2.2026 10:14:32 EET | Tiedote
Tekoälyn sulautuessa osaksi arkea ja julkisia instituutioita kasvaa tarve pohtia luottamusta tekoälyä kehittäviin yrityksiin. Tampereen yliopiston tutkijoiden johtama kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisten luottamus tekoälyjärjestelmiin ja niitä kehittäviin suuryrityksiin ei synny ensi sijassa teknologian tehokkuudesta. Luottamus pohjaa pikemmin yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen teknologian kanssa.
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme