Väitös: Vagushermon stimulaatiohoito parantaa vaikeaa epilepsiaa sairastavien toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta
10.10.2024 08:20:00 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Kognitiiviset oireet, kuten toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmat, ovat yleisiä vaikeaa epilepsiaa sairastavilla. Oireet voivat heikentää elämänlaatua merkittävästi. Lääketieteen lisensiaatti Niina Lähde tunnisti väitöstutkimuksessaan epilepsiaan ja sen hoitoon liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttivat potilaan kognitiivisiin toimintoihin.
Epilepsia on neurologinen sairaus, johon liittyy taipumus saada epileptisiä kohtauksia. Noin kolmasosa epilepsiapotilaista sairastaa vaikeaa epilepsiaa, jossa kohtauksia esiintyy lääkehoidosta huolimatta. Vaikeaan epilepsiaan liittyy usein myös kognitiivisia eli tiedonkäsittelytoimintoihin liittyviä ongelmia, jotka heikentävät elämänlaatua entisestään.
Vagushermon stimulaatio (VNS) on kirurginen hoitomuoto vaikeaa epilepsiaa sairastaville potilaille. Viime vuosina VNS-hoidon kognitiivisten vaikutusten tutkiminen on saanut maailmalla kasvavaa huomiota. Tutkimukset, joissa arvioidaan VNS-hoidon pitkäaikaisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, ovat kuitenkin edelleen harvinaisia.
Niina Lähde arvioi väitöstutkimuksessaan vaikeaa epilepsiaa sairastavien toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta ja tutki VNS-hoidon pitkäaikaisvaikutuksia kyseiseen kognitiiviseen osa-alueeseen. Lisäksi hän pyrki tunnistamaan niitä kliinisiä ja hoitoon liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa vaikeaa epilepsiaa sairastavien toiminnanohjaukseen ja tarkkaavuuteen sekä VNS-hoidon kognitiiviseen hoitovasteeseen.
Tutkimuksessa Lähde hyödynsi laajaa neuropsykologista tutkimusta sekä EpiTrack-testisarjaa, joka soveltuu epilepsiapotilaiden kognition kliiniseen seurantaan ja jonka avulla voidaan arvioida erityisesti toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta.
Lähde havaitsi tutkimuksessaan, että toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmat olivat merkittävämpiä potilailla, jotka käyttivät yli kahta epilepsialääkettä ja joilla oli psykiatrisia liitännäissairauksia. VNS-hoidon aikana potilaiden toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus kuitenkin paranivat.
– Kognitiivisesti VNS-hoidosta hyötyivät erityisesti he, joilla oli psykiatrisia liitännäissairauksia, jotka käyttivät alle kolmea epilepsialääkettä, tai jotka sairastivat otsalohkoepilepsiaa, Lähde kertoo.
VNS-hoidon positiiviset vaikutukset painottuivat erityisesti toiminnan joustavuuteen, visuaaliseen ennakointiin ja suunnittelukykyyn.
– Tämän väitöstutkimuksen avulla voidaan tulevaisuudessa tunnistaa paremmin ne vaikeaa epilepsiaa sairastavat potilaat, jotka voivat saada merkittävää kognitiivista hyötyä VNS-hoidosta. Näin hoito voidaan kohdistaa juuri näille potilaille, mikä puolestaan parantaa heidän elämänlaatuaan, Lähde sanoo.
Niina Lähde asuu Kangasalla ja työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan epilepsiapoliklinikalla neurologian erikoislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 25. lokakuuta
Lääketieteen lisensiaatti Niina Lähteen neurologian alaan kuuluva väitöskirja Attention and Executive Functions in Patients with Drug-Resistant Epilepsy: Focus on vagus nerve stimulation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 25.10.2024 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Christoph Helmstaedter Bonnin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jukka Peltola Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niina Lähde
nlahde@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Ruutuaikakeskustelu ei yksin riitä – teknologian tuettava nuorten toimijuutta22.9.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan teknologiat voivat sekä tukea että heikentää nuorten toimijuutta, kuten tiedonhakua, sosiaalisia suhteita, hyvinvointia ja osallisuutta. Tutkija Saaga Härkonen muistuttaa, että keskusteltaessa ruutuajasta ja rajoituksista tulisi pohtia, miten teknologia parhaiten tukee nuoren toimijuutta.
Tutkijat kehittävät rakenteellisia ratkaisuja sähköverkon kriittisten osien suojaamiseen ulkoisilta uhkilta22.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Valmiusrakentaminen on varautumisen osa-alue, jonka rooli on noussut yhä tärkeämmäksi globaalin turvallisuustilanteen heikennyttyä. Suomessakin kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen on viime vuosina alettu kiinnittää yhä enemmän huomioita. Tampereen yliopistossa käynnistyneessä tutkimushankkeessa kehitetään tutkittuun tietoon perustuvia ja testattuja rakenteellisia suojausratkaisuja sähköverkon kriittisille kohteille esimerkiksi drooni-iskuja vastaan.
Kohtaaminen mukaan digihoitoon – digipalvelut eivät saa jäädä yksisuuntaisiksi tiedonvälityksen kanaviksi16.9.2026 08:45:09 EEST | Tiedote
Terveydenhuollon digipalvelut pitää nähdä alustoina, joilla potilas ja terveydenhuollon ammattilainen kohtaavat – ei vain paikkoina, joissa potilas vastaanottaa ja tuottaa tietoa. PROSHADE-tutkimuskonsortion politiikkasuositus kehottaa, että vuorovaikutus on säilytettävä myös digitaalisissa palveluissa.
Nuorten miesten huono fyysinen kunto on yhteydessä mielenterveyden häiriöihin15.9.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunnon sekä mielenterveyden häiriöiden välillä on merkitsevä yhteys ja koronapandemian yhteydessä nuorten miesten lihavuus edelleen yleistyi. Vyötärölihavuuden ja -ylipainon lisääntyminen voivat kasvattaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien määrää. Varusmiespalveluksen kaltaiset ympäristöt voivat tehokkaasti parantaa erityisesti riskiryhmien terveyttä.
Paavo V. Suomisen rahastolta 500 000 euron lahjoitus kylmätekniikan opetukseen14.9.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Paavo V. Suomisen rahasto lahjoittaa 500 000 euroa Tampereen yliopistolle kylmätekniikan opetuksen sekä matalan lämpötilan teknologioiden tutkimuksen ja kehittämisen tukemiseen. Lahjoitus tukee alan pitkäjänteistä kehittämistä ja vauhdittaa uusia tutkimusavauksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme