Väitös: Vagushermon stimulaatiohoito parantaa vaikeaa epilepsiaa sairastavien toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta
Kognitiiviset oireet, kuten toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmat, ovat yleisiä vaikeaa epilepsiaa sairastavilla. Oireet voivat heikentää elämänlaatua merkittävästi. Lääketieteen lisensiaatti Niina Lähde tunnisti väitöstutkimuksessaan epilepsiaan ja sen hoitoon liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttivat potilaan kognitiivisiin toimintoihin.
Epilepsia on neurologinen sairaus, johon liittyy taipumus saada epileptisiä kohtauksia. Noin kolmasosa epilepsiapotilaista sairastaa vaikeaa epilepsiaa, jossa kohtauksia esiintyy lääkehoidosta huolimatta. Vaikeaan epilepsiaan liittyy usein myös kognitiivisia eli tiedonkäsittelytoimintoihin liittyviä ongelmia, jotka heikentävät elämänlaatua entisestään.
Vagushermon stimulaatio (VNS) on kirurginen hoitomuoto vaikeaa epilepsiaa sairastaville potilaille. Viime vuosina VNS-hoidon kognitiivisten vaikutusten tutkiminen on saanut maailmalla kasvavaa huomiota. Tutkimukset, joissa arvioidaan VNS-hoidon pitkäaikaisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, ovat kuitenkin edelleen harvinaisia.
Niina Lähde arvioi väitöstutkimuksessaan vaikeaa epilepsiaa sairastavien toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta ja tutki VNS-hoidon pitkäaikaisvaikutuksia kyseiseen kognitiiviseen osa-alueeseen. Lisäksi hän pyrki tunnistamaan niitä kliinisiä ja hoitoon liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa vaikeaa epilepsiaa sairastavien toiminnanohjaukseen ja tarkkaavuuteen sekä VNS-hoidon kognitiiviseen hoitovasteeseen.
Tutkimuksessa Lähde hyödynsi laajaa neuropsykologista tutkimusta sekä EpiTrack-testisarjaa, joka soveltuu epilepsiapotilaiden kognition kliiniseen seurantaan ja jonka avulla voidaan arvioida erityisesti toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta.
Lähde havaitsi tutkimuksessaan, että toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmat olivat merkittävämpiä potilailla, jotka käyttivät yli kahta epilepsialääkettä ja joilla oli psykiatrisia liitännäissairauksia. VNS-hoidon aikana potilaiden toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus kuitenkin paranivat.
– Kognitiivisesti VNS-hoidosta hyötyivät erityisesti he, joilla oli psykiatrisia liitännäissairauksia, jotka käyttivät alle kolmea epilepsialääkettä, tai jotka sairastivat otsalohkoepilepsiaa, Lähde kertoo.
VNS-hoidon positiiviset vaikutukset painottuivat erityisesti toiminnan joustavuuteen, visuaaliseen ennakointiin ja suunnittelukykyyn.
– Tämän väitöstutkimuksen avulla voidaan tulevaisuudessa tunnistaa paremmin ne vaikeaa epilepsiaa sairastavat potilaat, jotka voivat saada merkittävää kognitiivista hyötyä VNS-hoidosta. Näin hoito voidaan kohdistaa juuri näille potilaille, mikä puolestaan parantaa heidän elämänlaatuaan, Lähde sanoo.
Niina Lähde asuu Kangasalla ja työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan epilepsiapoliklinikalla neurologian erikoislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 25. lokakuuta
Lääketieteen lisensiaatti Niina Lähteen neurologian alaan kuuluva väitöskirja Attention and Executive Functions in Patients with Drug-Resistant Epilepsy: Focus on vagus nerve stimulation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 25.10.2024 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Christoph Helmstaedter Bonnin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jukka Peltola Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niina Lähde
nlahde@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
MoniCardi yhteistyöhön maailman johtavan uuden sukupolven siruvalmistajan kanssa12.11.2025 14:43:29 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston tuore spinoff-yritys MoniCardi ja yhdysvaltalainen Ambiq ovat julkaisseet yhdessä teknisen selvityksen, joka osoittaa MoniCardin sydänanalytiikan toimivuuden Ambiqin edistyneillä mikrosiruilla. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi hyvinvointia ja sydänsairauksia voidaan seurata yhä moninaisimmilla laitteilla entistä helpommin ja tehokkaammin.
Yhteenkuuluvuuden johtaminen voi olla avain työpaikan kasvuun10.11.2025 13:31:30 EET | Tiedote
Keskustelu suomalaisen johtamisen haasteista saa tuoreen näkökulman Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen uudesta tutkimuksesta. Tulosten mukaan työpaikan yhteenkuuluvuuden – eli työyhteisön identiteetin – johtaminen voi olla ratkaiseva tekijä kasvun ja innovaatioiden synnyttämisessä. Vielä vaikuttavampia tuloksia saavutetaan, kun yhteenkuuluvuutta johdetaan yhdessä.
Väitös: Yhteisöllisyys ja yksilölliset voimavarat tukevat opiskelijoiden hyvinvointia poikkeusaikoina10.11.2025 11:10:45 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan psykologian maisteri Tiia Toivonen tarkasteli suomalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä koronapandemian aikana ja sen jälkeen. Tutkimus osoittaa, että opiskeluhyvinvoinnin tukeminen edellyttää sekä yhteisöllisten että yksilöllisten voimavarojen vahvistamista – myös poikkeusaikojen jälkeen.
Väitös: Sarveiskalvon limbus-alueen mallinnus auttaa kehittämään sokeuden kantasoluhoitoja5.11.2025 08:50:00 EET | Tiedote
Diplomi-insinööri Maija Kauppila hyödynsi väitöstutkimuksessaan ihmisen monikykyisistä kantasoluista erilaistettuja limbaalisia kantasoluja ja kehitti 3D-biotulostamalla laboratoriomallin ihmisen sarveiskalvon limbuksesta. Tulokset voivat tulevaisuudessa parantaa hoitomahdollisuuksia potilaille, jotka kärsivät vaikeasta sarveiskalvoperäisestä sokeudesta.
Väitös: Renessanssiteatterin tutkimus toi uutta tietoa Shakespearesta4.11.2025 09:30:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan FM Niko Suominen tutkii Englannin renessanssiteatteria puhujalavana ja sillä esitettyjä näytelmiä useiden vuosikymmenten halki käytyinä väittelyketjujen sarjoina. Väitöstutkimus tarjoaa uutta tietoa niin Shakespearen kuin hänen aikalaistensa toimijuudesta sekä julkisista näkökannoista ja haastaa siten totunnaiset nykyluennat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme