Väitös: Vagushermon stimulaatiohoito parantaa vaikeaa epilepsiaa sairastavien toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta
Kognitiiviset oireet, kuten toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmat, ovat yleisiä vaikeaa epilepsiaa sairastavilla. Oireet voivat heikentää elämänlaatua merkittävästi. Lääketieteen lisensiaatti Niina Lähde tunnisti väitöstutkimuksessaan epilepsiaan ja sen hoitoon liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttivat potilaan kognitiivisiin toimintoihin.
Epilepsia on neurologinen sairaus, johon liittyy taipumus saada epileptisiä kohtauksia. Noin kolmasosa epilepsiapotilaista sairastaa vaikeaa epilepsiaa, jossa kohtauksia esiintyy lääkehoidosta huolimatta. Vaikeaan epilepsiaan liittyy usein myös kognitiivisia eli tiedonkäsittelytoimintoihin liittyviä ongelmia, jotka heikentävät elämänlaatua entisestään.
Vagushermon stimulaatio (VNS) on kirurginen hoitomuoto vaikeaa epilepsiaa sairastaville potilaille. Viime vuosina VNS-hoidon kognitiivisten vaikutusten tutkiminen on saanut maailmalla kasvavaa huomiota. Tutkimukset, joissa arvioidaan VNS-hoidon pitkäaikaisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin, ovat kuitenkin edelleen harvinaisia.
Niina Lähde arvioi väitöstutkimuksessaan vaikeaa epilepsiaa sairastavien toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta ja tutki VNS-hoidon pitkäaikaisvaikutuksia kyseiseen kognitiiviseen osa-alueeseen. Lisäksi hän pyrki tunnistamaan niitä kliinisiä ja hoitoon liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa vaikeaa epilepsiaa sairastavien toiminnanohjaukseen ja tarkkaavuuteen sekä VNS-hoidon kognitiiviseen hoitovasteeseen.
Tutkimuksessa Lähde hyödynsi laajaa neuropsykologista tutkimusta sekä EpiTrack-testisarjaa, joka soveltuu epilepsiapotilaiden kognition kliiniseen seurantaan ja jonka avulla voidaan arvioida erityisesti toiminnanohjausta ja tarkkaavuutta.
Lähde havaitsi tutkimuksessaan, että toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden ongelmat olivat merkittävämpiä potilailla, jotka käyttivät yli kahta epilepsialääkettä ja joilla oli psykiatrisia liitännäissairauksia. VNS-hoidon aikana potilaiden toiminnanohjaus ja tarkkaavaisuus kuitenkin paranivat.
– Kognitiivisesti VNS-hoidosta hyötyivät erityisesti he, joilla oli psykiatrisia liitännäissairauksia, jotka käyttivät alle kolmea epilepsialääkettä, tai jotka sairastivat otsalohkoepilepsiaa, Lähde kertoo.
VNS-hoidon positiiviset vaikutukset painottuivat erityisesti toiminnan joustavuuteen, visuaaliseen ennakointiin ja suunnittelukykyyn.
– Tämän väitöstutkimuksen avulla voidaan tulevaisuudessa tunnistaa paremmin ne vaikeaa epilepsiaa sairastavat potilaat, jotka voivat saada merkittävää kognitiivista hyötyä VNS-hoidosta. Näin hoito voidaan kohdistaa juuri näille potilaille, mikä puolestaan parantaa heidän elämänlaatuaan, Lähde sanoo.
Niina Lähde asuu Kangasalla ja työskentelee Tampereen yliopistollisen sairaalan epilepsiapoliklinikalla neurologian erikoislääkärinä.
Väitöstilaisuus perjantaina 25. lokakuuta
Lääketieteen lisensiaatti Niina Lähteen neurologian alaan kuuluva väitöskirja Attention and Executive Functions in Patients with Drug-Resistant Epilepsy: Focus on vagus nerve stimulation tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 25.10.2024 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Keltaisessa salissa (Arvo Ylpön katu 34). Vastaväittäjänä toimii professori Christoph Helmstaedter Bonnin yliopistosta. Kustoksena toimii professori Jukka Peltola Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Niina Lähde
nlahde@gmail.com
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme