Ilmastonmuutoksen nopeus uhkaa ylittää lajien sopeutumiskyvyn
2.10.2024 14:07:54 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston tuore tutkimus arktisesta nuokkuesikosta korostaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyttä, jotta lajit ehtisivät sopeutua muutokseen evoluution kautta.

Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimusryhmä selvittää kasvilajien mahdollisuuksia sopeutua lämpenevään ilmastoon. Juuri julkaistussa tutkimuksessa on tarkasteltu nuokkuesikkoa, Perämeren ja Jäämeren rannikoilla esiintyvää, silmälläpidettäväksi luokiteltua kasvilajia. Nuokkuesikon elinkykyä uhkaa ilmastonmuutos.
- Nuokkuesikko on hyvä esimerkki lajista, jota nopeasti etenevä ilmastonmuutos uhkaa, mutta jolla ei ole maantieteellisten esteiden vuoksi mahdollisuutta siirtyä suotuisammalle alueelle olosuhteiden muutosten mukana. Siten se voi selvitä ainoastaan mukautumalla muutoksiin omalla elinalueellaan, kertoo dosentti Marko Hyvärinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Tutkimus paljasti, että nuokkuesikko voi ehtiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen vain, jos lämpeneminen saadaan rajattua Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Tämä edellyttää tehokasta ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Ilman sitä nuokkuesikon kukat ja muut tärkeät ominaisuudet eivät todennäköisesti ehdi kehittyä riittävän nopeasti, jotta kasvi selviäisi muuttuvista olosuhteista.
Monilla luonnonlajeilla on rajalliset mahdollisuudet vastata lämpenevään ilmastoon
- Tutkimuksemme antaa viitteitä siitä, että luonnonlajien evolutiiviset sopeutumismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen edessä. Tämä tarkoittaa, että monien lajien tulevaisuus on vaakalaudalla, ellei ilmastonmuutosta hillitä tehokkaasti, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija Anniina Mattila.
Erityisesti maantieteellisesti rajoittuneiden lajien, kuten monien erikoistuneiden, epäsopivien elinympäristöjen saartamien kasvilajien, kohdalla suojelutoimet saattavat olla välttämättömiä sukupuuton estämiseksi.
Tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksen uhkaamien lajien suojelutoimiin on varauduttava. Esimerkiksi siirtoistutukset voivat auttaa lajeja sopeutumaan uusiin olosuhteisiin. Nuokkuesikkotutkimuksen kaltainen tieto lajien sopeutumiskyvystä voi auttaa suojelutoimien kohdentamisessa ja motivoi kehittämään uusia suojelumenetelmiä. Tutkijoiden mukaan oleellisinta olisi kuitenkin pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta, jotta lajeilla olisi mahdollisuuksia sopeutua luonnollisesti.
Taustaa:
Pariisin ilmastosopimuksen merkitys lajien sopeutumiselle
Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on rajata maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen. IPCC:n (hallitusten välinen ilmastopaneeli) viimeisimmän arviointiraportin mukaan maapallon keskilämpötila on jo noussut 1,1 asteella esiteollisesta ajasta, ja arktisilla alueilla lämpeneminen on jopa neljä kertaa nopeampaa. Tavoitteiden saavuttaminen on päivä päivältä vaativampaa, mutta tutkimus osoittaa, että näissä tavoitteissa pysyminen on kriittisen tärkeää lajien sopeutumisen mahdollistamiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiMarko HyvärinenDosentti
Puh:0294124440marko.hyvarinen@helsinki.fiAnniina MattilaTutkijatohtori
anniina.mattila@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Vakavat infektiot voivat lisätä dementian riskiä26.3.2026 08:14:31 EET | Tiedote
Sairaalahoitoa vaativat infektiot, kuten virtsatietulehdus ja bakteeritaudit, voivat lisätä dementian riskiä itsenäisesti – riippumatta muista samanaikaisista sairauksista. Tutkijat tunnistivat suomalaisesta aineistosta 29 sairautta, jotka olivat yhteydessä kohonneeseen dementiariskiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme