Ilmastonmuutoksen nopeus uhkaa ylittää lajien sopeutumiskyvyn
Helsingin yliopiston tuore tutkimus arktisesta nuokkuesikosta korostaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyttä, jotta lajit ehtisivät sopeutua muutokseen evoluution kautta.

Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimusryhmä selvittää kasvilajien mahdollisuuksia sopeutua lämpenevään ilmastoon. Juuri julkaistussa tutkimuksessa on tarkasteltu nuokkuesikkoa, Perämeren ja Jäämeren rannikoilla esiintyvää, silmälläpidettäväksi luokiteltua kasvilajia. Nuokkuesikon elinkykyä uhkaa ilmastonmuutos.
- Nuokkuesikko on hyvä esimerkki lajista, jota nopeasti etenevä ilmastonmuutos uhkaa, mutta jolla ei ole maantieteellisten esteiden vuoksi mahdollisuutta siirtyä suotuisammalle alueelle olosuhteiden muutosten mukana. Siten se voi selvitä ainoastaan mukautumalla muutoksiin omalla elinalueellaan, kertoo dosentti Marko Hyvärinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Tutkimus paljasti, että nuokkuesikko voi ehtiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen vain, jos lämpeneminen saadaan rajattua Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Tämä edellyttää tehokasta ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Ilman sitä nuokkuesikon kukat ja muut tärkeät ominaisuudet eivät todennäköisesti ehdi kehittyä riittävän nopeasti, jotta kasvi selviäisi muuttuvista olosuhteista.
Monilla luonnonlajeilla on rajalliset mahdollisuudet vastata lämpenevään ilmastoon
- Tutkimuksemme antaa viitteitä siitä, että luonnonlajien evolutiiviset sopeutumismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen edessä. Tämä tarkoittaa, että monien lajien tulevaisuus on vaakalaudalla, ellei ilmastonmuutosta hillitä tehokkaasti, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija Anniina Mattila.
Erityisesti maantieteellisesti rajoittuneiden lajien, kuten monien erikoistuneiden, epäsopivien elinympäristöjen saartamien kasvilajien, kohdalla suojelutoimet saattavat olla välttämättömiä sukupuuton estämiseksi.
Tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksen uhkaamien lajien suojelutoimiin on varauduttava. Esimerkiksi siirtoistutukset voivat auttaa lajeja sopeutumaan uusiin olosuhteisiin. Nuokkuesikkotutkimuksen kaltainen tieto lajien sopeutumiskyvystä voi auttaa suojelutoimien kohdentamisessa ja motivoi kehittämään uusia suojelumenetelmiä. Tutkijoiden mukaan oleellisinta olisi kuitenkin pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta, jotta lajeilla olisi mahdollisuuksia sopeutua luonnollisesti.
Taustaa:
Pariisin ilmastosopimuksen merkitys lajien sopeutumiselle
Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on rajata maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen. IPCC:n (hallitusten välinen ilmastopaneeli) viimeisimmän arviointiraportin mukaan maapallon keskilämpötila on jo noussut 1,1 asteella esiteollisesta ajasta, ja arktisilla alueilla lämpeneminen on jopa neljä kertaa nopeampaa. Tavoitteiden saavuttaminen on päivä päivältä vaativampaa, mutta tutkimus osoittaa, että näissä tavoitteissa pysyminen on kriittisen tärkeää lajien sopeutumisen mahdollistamiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiMarko HyvärinenDosentti
Puh:0294124440marko.hyvarinen@helsinki.fiAnniina MattilaTutkijatohtori
anniina.mattila@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi tekniikan tohtori Antti Vasara18.12.2025 13:59:14 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 18.12.2025 puheenjohtajakseen TkT Antti Vasaran. Hallituksen varapuheenjohtajaksi valittiin FT, dosentti Mari Pantsar.
Väitös: Julkisesti rahoitettu terveydenhuolto edistää yhdenvertaista hoitoon pääsyä18.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyky muodostuu terveydenhuollon rakenteiden ja laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden vuorovaikutuksesta, osoittaa tuore väitöstutkimus.
Kadotus vai toivo? Kolminaisuus pelastaa kaikki15.12.2025 11:25:44 EET | Tiedote
Eri uskonnoissa ja kristinuskon sisällä on hyvin monenlaisia käsityksiä ihmiskunnan lopullisesta kohtalosta. Tutkija, pastori Petri Tikan väitöstutkimus hakee vastausta kysymykseen kolminaisuusopista.
Ikääntyneiden ulkomailla syntyneiden syöpäkuolleisuus Suomessa syntyneitä matalampaa11.12.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Suomessa asuvien ikääntyneiden maahanmuuttajien syöpäkuolleisuus on kokonaisuutena alhaisempi kuin Suomessa syntyneiden samanikäisten. Tietyissä syövissä kuolleisuus on kuitenkin korkeampaa.
Laajin tutkimus suomalaisnuorten ilmastoahdistuksesta: toivon ylläpitäminen avainasemassa11.12.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Pelkkä ympäristövastuullinen käyttäytyminen voi lisätä nuoren ilmastoahdistusta, sillä ilmastonmuutosta ei voi yhden ihmisen voimin ratkaista. Sen sijaan nuorten toivoa ja uskoa yhteisöjen kykyyn toimia tulisi vahvistaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme