Ilmastonmuutoksen nopeus uhkaa ylittää lajien sopeutumiskyvyn
Helsingin yliopiston tuore tutkimus arktisesta nuokkuesikosta korostaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyttä, jotta lajit ehtisivät sopeutua muutokseen evoluution kautta.

Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimusryhmä selvittää kasvilajien mahdollisuuksia sopeutua lämpenevään ilmastoon. Juuri julkaistussa tutkimuksessa on tarkasteltu nuokkuesikkoa, Perämeren ja Jäämeren rannikoilla esiintyvää, silmälläpidettäväksi luokiteltua kasvilajia. Nuokkuesikon elinkykyä uhkaa ilmastonmuutos.
- Nuokkuesikko on hyvä esimerkki lajista, jota nopeasti etenevä ilmastonmuutos uhkaa, mutta jolla ei ole maantieteellisten esteiden vuoksi mahdollisuutta siirtyä suotuisammalle alueelle olosuhteiden muutosten mukana. Siten se voi selvitä ainoastaan mukautumalla muutoksiin omalla elinalueellaan, kertoo dosentti Marko Hyvärinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Tutkimus paljasti, että nuokkuesikko voi ehtiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen vain, jos lämpeneminen saadaan rajattua Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Tämä edellyttää tehokasta ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Ilman sitä nuokkuesikon kukat ja muut tärkeät ominaisuudet eivät todennäköisesti ehdi kehittyä riittävän nopeasti, jotta kasvi selviäisi muuttuvista olosuhteista.
Monilla luonnonlajeilla on rajalliset mahdollisuudet vastata lämpenevään ilmastoon
- Tutkimuksemme antaa viitteitä siitä, että luonnonlajien evolutiiviset sopeutumismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen edessä. Tämä tarkoittaa, että monien lajien tulevaisuus on vaakalaudalla, ellei ilmastonmuutosta hillitä tehokkaasti, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija Anniina Mattila.
Erityisesti maantieteellisesti rajoittuneiden lajien, kuten monien erikoistuneiden, epäsopivien elinympäristöjen saartamien kasvilajien, kohdalla suojelutoimet saattavat olla välttämättömiä sukupuuton estämiseksi.
Tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksen uhkaamien lajien suojelutoimiin on varauduttava. Esimerkiksi siirtoistutukset voivat auttaa lajeja sopeutumaan uusiin olosuhteisiin. Nuokkuesikkotutkimuksen kaltainen tieto lajien sopeutumiskyvystä voi auttaa suojelutoimien kohdentamisessa ja motivoi kehittämään uusia suojelumenetelmiä. Tutkijoiden mukaan oleellisinta olisi kuitenkin pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta, jotta lajeilla olisi mahdollisuuksia sopeutua luonnollisesti.
Taustaa:
Pariisin ilmastosopimuksen merkitys lajien sopeutumiselle
Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on rajata maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen. IPCC:n (hallitusten välinen ilmastopaneeli) viimeisimmän arviointiraportin mukaan maapallon keskilämpötila on jo noussut 1,1 asteella esiteollisesta ajasta, ja arktisilla alueilla lämpeneminen on jopa neljä kertaa nopeampaa. Tavoitteiden saavuttaminen on päivä päivältä vaativampaa, mutta tutkimus osoittaa, että näissä tavoitteissa pysyminen on kriittisen tärkeää lajien sopeutumisen mahdollistamiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiMarko HyvärinenDosentti
Puh:0294124440marko.hyvarinen@helsinki.fiAnniina MattilaTutkijatohtori
anniina.mattila@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Pikkukeskosen heikkoon kielitaitoon kannattaa puuttua jo taaperoiässä27.10.2025 10:21:38 EET | Tiedote
Hyvin ennenaikaisesti syntyneillä lapsilla kaksivuotiaana havaittu heikko kielellinen kehitys on yhteydessä heikkoon luetun ymmärtämiseen vielä 11-vuotiaana. Varhaisten kielivaikeuksien tunnistaminen on tärkeää, jotta lapsille voidaan tarjota tukea ajoissa.
Oikeisto arvostaa sosiaalisessa mediassa tykkää-toimintoa, vasemmisto välttää sitä24.10.2025 11:04:34 EEST | Tiedote
Oikeistolainen aatemaailma hyväksyy kilpailullisen logiikan sosiaalisessa mediassa. Tässä aatteessa parhaat ajatukset nousevat esille tykkäämällä. Vasemmistolaisessa aatemaailmassa karsastetaan ideoiden välistä kilpailua, ilmenee tutkimuksesta.
Uusi tutkimus paljastaa poikkeavuuksia aivojen dopamiini- ja opioidijärjestelmässä autismikirjon häiriössä24.10.2025 10:22:19 EEST | Tiedote
Löydökset voivat selittää poikkeavaa sosiaalista käyttäytymistä ja tunne-elämää autismissa.
Koiran aineenvaihdunta reagoi paremmin rasvaan kuin hiilihydraatteihin24.10.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston DogRisk-tutkimusryhmän tutkimuksen mukaan runsaasti hiilihydraatteja sisältävä kuivaruokavalio ja vähähiilihydraattinen, raakaan lihaan perustuva ruokavalio vaikuttavat huomattavan eri tavoin koirien energia-aineenvaihduntaan.
Meksikonlahti, Telepaatti vai Bara Bada Bastu? Vuoden nimi 2025 valitaan seitsemän finalistin joukosta23.10.2025 09:02:48 EEST | Tiedote
Nimistöntutkimuksen asiantuntijat ovat valinneet Vuoden nimi 2025 -finaaliin seitsemän ehdokasta. Voittaja valitaan Nimistöntutkimuksen päivillä 31. lokakuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme