Ilmastonmuutoksen nopeus uhkaa ylittää lajien sopeutumiskyvyn
2.10.2024 14:07:54 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston tuore tutkimus arktisesta nuokkuesikosta korostaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeyttä, jotta lajit ehtisivät sopeutua muutokseen evoluution kautta.

Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkimusryhmä selvittää kasvilajien mahdollisuuksia sopeutua lämpenevään ilmastoon. Juuri julkaistussa tutkimuksessa on tarkasteltu nuokkuesikkoa, Perämeren ja Jäämeren rannikoilla esiintyvää, silmälläpidettäväksi luokiteltua kasvilajia. Nuokkuesikon elinkykyä uhkaa ilmastonmuutos.
- Nuokkuesikko on hyvä esimerkki lajista, jota nopeasti etenevä ilmastonmuutos uhkaa, mutta jolla ei ole maantieteellisten esteiden vuoksi mahdollisuutta siirtyä suotuisammalle alueelle olosuhteiden muutosten mukana. Siten se voi selvitä ainoastaan mukautumalla muutoksiin omalla elinalueellaan, kertoo dosentti Marko Hyvärinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.
Tutkimus paljasti, että nuokkuesikko voi ehtiä sopeutumaan ilmastonmuutokseen vain, jos lämpeneminen saadaan rajattua Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Tämä edellyttää tehokasta ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Ilman sitä nuokkuesikon kukat ja muut tärkeät ominaisuudet eivät todennäköisesti ehdi kehittyä riittävän nopeasti, jotta kasvi selviäisi muuttuvista olosuhteista.
Monilla luonnonlajeilla on rajalliset mahdollisuudet vastata lämpenevään ilmastoon
- Tutkimuksemme antaa viitteitä siitä, että luonnonlajien evolutiiviset sopeutumismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen edessä. Tämä tarkoittaa, että monien lajien tulevaisuus on vaakalaudalla, ellei ilmastonmuutosta hillitä tehokkaasti, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija Anniina Mattila.
Erityisesti maantieteellisesti rajoittuneiden lajien, kuten monien erikoistuneiden, epäsopivien elinympäristöjen saartamien kasvilajien, kohdalla suojelutoimet saattavat olla välttämättömiä sukupuuton estämiseksi.
Tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutoksen uhkaamien lajien suojelutoimiin on varauduttava. Esimerkiksi siirtoistutukset voivat auttaa lajeja sopeutumaan uusiin olosuhteisiin. Nuokkuesikkotutkimuksen kaltainen tieto lajien sopeutumiskyvystä voi auttaa suojelutoimien kohdentamisessa ja motivoi kehittämään uusia suojelumenetelmiä. Tutkijoiden mukaan oleellisinta olisi kuitenkin pyrkiä hillitsemään ilmastonmuutosta, jotta lajeilla olisi mahdollisuuksia sopeutua luonnollisesti.
Taustaa:
Pariisin ilmastosopimuksen merkitys lajien sopeutumiselle
Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen, jonka tavoitteena on rajata maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen. IPCC:n (hallitusten välinen ilmastopaneeli) viimeisimmän arviointiraportin mukaan maapallon keskilämpötila on jo noussut 1,1 asteella esiteollisesta ajasta, ja arktisilla alueilla lämpeneminen on jopa neljä kertaa nopeampaa. Tavoitteiden saavuttaminen on päivä päivältä vaativampaa, mutta tutkimus osoittaa, että näissä tavoitteissa pysyminen on kriittisen tärkeää lajien sopeutumisen mahdollistamiseksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiMarko HyvärinenDosentti
Puh:0294124440marko.hyvarinen@helsinki.fiAnniina MattilaTutkijatohtori
anniina.mattila@helsinki.fiEeva KarmitsaViestintä, Helsingin yliopisto
Puh:0294158461Puh:0504150396eeva.karmitsa@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Planktonin tuottamat kaasut auttavat muodostamaan pilviä merillä25.6.2026 11:15:14 EEST | Tiedote
Meriplankton vapauttaa kaasua, joka auttaa muodostamaan pilviä kylmillä merialueilla – ja tekee sen paljon tehokkaammin kuin tiedemaailmassa on aiemmin oletettu. Helsingin yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus parantaa ymmärrystä ilmakehästä ja auttaa tarkentamaan ilmastomalleja.
Kylmä talvi verotti Pohjois-Euroopassa talvehtivien lintulajien kantoja24.6.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Kesän 2026 pesimälintulaskentojen ensimmäisten tulosten perusteella useiden Pohjois-Euroopassa talvehtivien lintulajien kannat ovat laskeneet viime vuodesta. Osa lajeista on vähentynyt jo pitkään ympäristönmuutosten takia.
Useimmat väkivaltaisia rikoksia tehneistä nuorista ovat käyttäneet tuki- ja hoitopalveluja jo lapsena23.6.2026 09:55:27 EEST | Tiedote
Neljä viidestä väkivaltarikoksia tehneestä nuoresta oli käyttänyt mielenterveyspalveluja ja joka kolmas heistä jo kahdeksaan ikävuoteen mennessä. Nuorten mielenterveyspalvelujen käytölle oli tyypillistä palvelun käytön katkonaisuus ja keskeytyminen.
Kaupunkiniityt edistävät luonnon monimuotoisuutta22.6.2026 10:49:05 EEST | Tiedote
Niityt tukevat paitsi luontoa myös kaupunkilaisten elämänlaatua. Ne tarjoavat virkistystä, oppimismahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä piknikeistä niittotalkoisiin.
Lemmikkeihin kohdistuva väkivalta jää viranomaisilta helposti huomaamatta22.6.2026 08:15:00 EEST | Tiedote
Eläinsuojeluvalvonnassa havaitaan laiminlyönnit selvästi herkemmin kuin väkivalta. Pääkaupunkiseudulla ja koko maassa kerätty aineisto paljastaa myös, että eläinsuojelurikoksista tuomitut rangaistukset ovat usein lieviä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme