Varhaislapsuuden maidonvälttämisruokavalio ei vähennä nuoruusiässä maitotuotteiden käyttöä tai alenna D-vitamiinitasoa
Lehmänmaitoallergia on tavallisin allergia imeväisikäisillä Suomessa. Vasta valmistuneen tutkimuksen mukaan varhaislapsuuden lehmänmaidon välttämisruokavalio ei heijastu ruokavalioon nuoruusiässä, jos lehmänmaito otetaan suositusten mukaan ruokavalioon sietokyvyn kehittyessä. Suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista nuorista myös D-vitamiinitaso oli tavoitetasolla.
HUSin ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin maitotuotteiden käyttöä ja D-vitamiinitasoja 15–18-vuotiailla nuorilla, joilla oli imeväisenä todettu lehmänmaitoallergia aikaisimmin tehdyn tutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksessa verrattiin näitä maidolle siedättyneitä entisiä allergikkoja kahteen verrokkiryhmään.
Maitotuotteet kannattaa palauttaa ruokavalioon
Aikaisempien tutkimusten mukaan makumieltymykset kehittyvät kolmeen ikävuoteen mennessä. Allergisilla potilailla on myös havaittu matalampia D-vitamiinitasoja. Potilastyössä on havaittu, että lehmänmaitoallergisilla potilailla maidon uudelleenaloitus voi epäonnistua, vaikka allergia on seurannassa ruoka-ainealtistuksen perusteella hävinnyt.
”Tutkimuksemme perusteella ei havaittu, että lehmänmaitotuotteiden välttäminen olisi jatkunut, jos nuori sietää maitoa. Tämä voi selittyä mm. vuosina 2008–2018 toteutetulla allergiaohjelmalla, jonka tavoitteena oli allergiaterveys eli mahdollisimman normaali elämä allergioista huolimatta”, sanoo erikoislääkäri Sonja Piippo HUSin Uudesta lastensairaalasta ja Helsingin yliopistosta.
Suomessa maitotuotteet ovat D-vitaminoituja ja aikaisempien tutkimusten mukaan maitotuotteet ovat suurin D-vitamiinilähde ruokavaliossa. Maitotuotteiden käytössä ja D-vitamiinitasoissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa lapsuudessa lehmänmaitoallergisilla nuorilla ja tutkimukseen osallistuneilla kahdella verrokkiryhmällä. Nestemäisten maitotuotteiden käyttö jäi alle kansallisen ravitsemussuosituksen (vähintään puoli litraa päivässä) 57 %:lla kaikista tutkituista. Siitä huolimatta D-vitamiinitaso oli tavoitetasolla lähes kaikilla eli 93 %:lla tutkimukseen osallistuneista.
”Tulosten perusteella vaikuttaa, että potilaiden saavutettua sietokyvyn lehmänmaidolle, ei erityistä ravitsemusseurantaa tarvita”, toteaa Sonja Piippo.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
erikoislääkäri Sonja Piippo, p. 050 427 0745, sonja.piippo@hus.fi
HUS Lasten ja nuorten sairaudet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Valviras beslut om tillgången till icke brådskande specialiserad sjukvård är mycket hårt9.10.2025 12:10:08 EEST | Pressmeddelande
Den budgetram som HUS-sammanslutningen har fått gör det inte möjligt att avhjälpa vårdköerna. Målet under 2024–2025 har varit att i bästa fall stoppa en ökning av vårdköerna. Tillgången till vård har ändå förbättrats betydligt.
Valviran päätös kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsystä erittäin ankara9.10.2025 12:10:08 EEST | Tiedote
HUS-yhtymälle annettu talousarvioraami ei mahdollista hoitojonojen purkamista. Vuosina 2024−2025 tavoitteena on ollut parhaimmillaan hoitojonojen kasvun pysäyttäminen. Hoitoonpääsyä on silti onnistuttu parantamaan merkittävästi.
Unga vuxna som genomgått en transplantation i barndomen behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar9.10.2025 08:13:26 EEST | Pressmeddelande
I en nyligen färdigställd studie framgick det att personer som genomgått en transplantation som barn har högre benägenhet för långvariga sjukdomar än den övriga befolkningen och behöver flera läkemedel mot kroniska sjukdomar än andra personer i samma ålder.
Lapsuudessa elinsiirron saaneet nuoret aikuiset tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin9.10.2025 08:13:26 EEST | Tiedote
Vasta valmistuneessa tutkimuksessa selvisi, että lapsena elinsiirron saaneet ovat muuta väestöä alttiimpia pitkäaikaisille sairauksille, ja tarvitsevat enemmän lääkkeitä kroonisiin sairauksiin kuin muut samanikäiset.
Den palliativa vården för barn utvecklas aktivt8.10.2025 08:39:53 EEST | Pressmeddelande
Palliativ vård för barn och unga är övergripande vård, där hela familjen beaktas. Vi HUS utvecklas den palliativa vården för barn aktivt bland annat inom det europeiska projektet PALLIAKID. Projektets syfte är att ännu bättre än tidigare identifiera patienter som har nytta av palliativ vård.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme