Varhaislapsuuden maidonvälttämisruokavalio ei vähennä nuoruusiässä maitotuotteiden käyttöä tai alenna D-vitamiinitasoa
Lehmänmaitoallergia on tavallisin allergia imeväisikäisillä Suomessa. Vasta valmistuneen tutkimuksen mukaan varhaislapsuuden lehmänmaidon välttämisruokavalio ei heijastu ruokavalioon nuoruusiässä, jos lehmänmaito otetaan suositusten mukaan ruokavalioon sietokyvyn kehittyessä. Suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista nuorista myös D-vitamiinitaso oli tavoitetasolla.
HUSin ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin maitotuotteiden käyttöä ja D-vitamiinitasoja 15–18-vuotiailla nuorilla, joilla oli imeväisenä todettu lehmänmaitoallergia aikaisimmin tehdyn tutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksessa verrattiin näitä maidolle siedättyneitä entisiä allergikkoja kahteen verrokkiryhmään.
Maitotuotteet kannattaa palauttaa ruokavalioon
Aikaisempien tutkimusten mukaan makumieltymykset kehittyvät kolmeen ikävuoteen mennessä. Allergisilla potilailla on myös havaittu matalampia D-vitamiinitasoja. Potilastyössä on havaittu, että lehmänmaitoallergisilla potilailla maidon uudelleenaloitus voi epäonnistua, vaikka allergia on seurannassa ruoka-ainealtistuksen perusteella hävinnyt.
”Tutkimuksemme perusteella ei havaittu, että lehmänmaitotuotteiden välttäminen olisi jatkunut, jos nuori sietää maitoa. Tämä voi selittyä mm. vuosina 2008–2018 toteutetulla allergiaohjelmalla, jonka tavoitteena oli allergiaterveys eli mahdollisimman normaali elämä allergioista huolimatta”, sanoo erikoislääkäri Sonja Piippo HUSin Uudesta lastensairaalasta ja Helsingin yliopistosta.
Suomessa maitotuotteet ovat D-vitaminoituja ja aikaisempien tutkimusten mukaan maitotuotteet ovat suurin D-vitamiinilähde ruokavaliossa. Maitotuotteiden käytössä ja D-vitamiinitasoissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa lapsuudessa lehmänmaitoallergisilla nuorilla ja tutkimukseen osallistuneilla kahdella verrokkiryhmällä. Nestemäisten maitotuotteiden käyttö jäi alle kansallisen ravitsemussuosituksen (vähintään puoli litraa päivässä) 57 %:lla kaikista tutkituista. Siitä huolimatta D-vitamiinitaso oli tavoitetasolla lähes kaikilla eli 93 %:lla tutkimukseen osallistuneista.
”Tulosten perusteella vaikuttaa, että potilaiden saavutettua sietokyvyn lehmänmaidolle, ei erityistä ravitsemusseurantaa tarvita”, toteaa Sonja Piippo.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
erikoislääkäri Sonja Piippo, p. 050 427 0745, sonja.piippo@hus.fi
HUS Lasten ja nuorten sairaudet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme