Varhaislapsuuden maidonvälttämisruokavalio ei vähennä nuoruusiässä maitotuotteiden käyttöä tai alenna D-vitamiinitasoa
4.10.2024 08:53:35 EEST | HUS | Tiedote
Lehmänmaitoallergia on tavallisin allergia imeväisikäisillä Suomessa. Vasta valmistuneen tutkimuksen mukaan varhaislapsuuden lehmänmaidon välttämisruokavalio ei heijastu ruokavalioon nuoruusiässä, jos lehmänmaito otetaan suositusten mukaan ruokavalioon sietokyvyn kehittyessä. Suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista nuorista myös D-vitamiinitaso oli tavoitetasolla.
HUSin ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin maitotuotteiden käyttöä ja D-vitamiinitasoja 15–18-vuotiailla nuorilla, joilla oli imeväisenä todettu lehmänmaitoallergia aikaisimmin tehdyn tutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksessa verrattiin näitä maidolle siedättyneitä entisiä allergikkoja kahteen verrokkiryhmään.
Maitotuotteet kannattaa palauttaa ruokavalioon
Aikaisempien tutkimusten mukaan makumieltymykset kehittyvät kolmeen ikävuoteen mennessä. Allergisilla potilailla on myös havaittu matalampia D-vitamiinitasoja. Potilastyössä on havaittu, että lehmänmaitoallergisilla potilailla maidon uudelleenaloitus voi epäonnistua, vaikka allergia on seurannassa ruoka-ainealtistuksen perusteella hävinnyt.
”Tutkimuksemme perusteella ei havaittu, että lehmänmaitotuotteiden välttäminen olisi jatkunut, jos nuori sietää maitoa. Tämä voi selittyä mm. vuosina 2008–2018 toteutetulla allergiaohjelmalla, jonka tavoitteena oli allergiaterveys eli mahdollisimman normaali elämä allergioista huolimatta”, sanoo erikoislääkäri Sonja Piippo HUSin Uudesta lastensairaalasta ja Helsingin yliopistosta.
Suomessa maitotuotteet ovat D-vitaminoituja ja aikaisempien tutkimusten mukaan maitotuotteet ovat suurin D-vitamiinilähde ruokavaliossa. Maitotuotteiden käytössä ja D-vitamiinitasoissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa lapsuudessa lehmänmaitoallergisilla nuorilla ja tutkimukseen osallistuneilla kahdella verrokkiryhmällä. Nestemäisten maitotuotteiden käyttö jäi alle kansallisen ravitsemussuosituksen (vähintään puoli litraa päivässä) 57 %:lla kaikista tutkituista. Siitä huolimatta D-vitamiinitaso oli tavoitetasolla lähes kaikilla eli 93 %:lla tutkimukseen osallistuneista.
”Tulosten perusteella vaikuttaa, että potilaiden saavutettua sietokyvyn lehmänmaidolle, ei erityistä ravitsemusseurantaa tarvita”, toteaa Sonja Piippo.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
erikoislääkäri Sonja Piippo, p. 050 427 0745, sonja.piippo@hus.fi
HUS Lasten ja nuorten sairaudet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Dålig munhälsa hos barn är förknippad med ökad risk för kränkande behandling10.4.2026 09:31:51 EEST | Pressmeddelande
Det finns ett tydligt samband mellan munhälsan hos barn och risken för kränkande behandling, visar en färsk doktorsavhandling. Tidig identifiering av patienter är viktig och det behövs mer utbildning för vårdpersonalen.
Lapsen heikko suunterveys liittyy kohonneeseen kaltoinkohteluriskiin10.4.2026 09:31:51 EEST | Tiedote
Lapsen suunterveyden ja kaltoinkohteluriskin välillä on selvä yhteys, osoittaa tuore väitöstutkimus. Potilaiden varhainen tunnistaminen on tärkeää ja ammattilaisten koulutusta tarvitaan lisää.
Terapeutisk balans för långtidssjuka unga bevaras vid övergången till vuxensidan9.4.2026 08:37:05 EEST | Pressmeddelande
En nyligen färdigställd studie visar att övergången från den specialiserade sjukvården för barn till tjänster för vuxna gick bra för största delen av långtidssjuka unga. I synnerhet positiva vårdupplevelser och en välplanerad övergångsprocess stöder bevarad terapeutisk balans. Psykisk hälsa har en viktigare roll i övergångsskedet än man tidigare känt till.
Pitkäaikaissairaiden nuorten hoitotasapaino säilyy hyvin siirryttäessä aikuispuolelle9.4.2026 08:37:05 EEST | Tiedote
Vasta valmistunut tutkimus osoittaa, että pitkäaikaissairaiden nuorten siirtyminen lasten erikoissairaanhoidosta aikuisten palveluihin sujuu suurella osalla hyvin. Erityisesti myönteiset hoitokokemukset ja huolellisesti suunniteltu siirtymäprosessi tukevat hoitotasapainon säilymistä. Psyykkisellä hyvinvoinnilla on aiemmin tiedettyä merkittävämpi rooli siirtymävaiheessa.
Disease control in young people with chronic conditions remains stable during transition to adult healthcare9.4.2026 08:37:05 EEST | Press release
A recently completed study shows that the transition of young people with chronic conditions from pediatric specialized healthcare to services for adults goes well for most of them. Positive experiences of care and a carefully planned transfer process in particular support the stability of disease control. Mental wellbeing plays a more important role in the transition phase than previously known.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme