Varhaislapsuuden maidonvälttämisruokavalio ei vähennä nuoruusiässä maitotuotteiden käyttöä tai alenna D-vitamiinitasoa
4.10.2024 08:53:35 EEST | HUS | Tiedote
Lehmänmaitoallergia on tavallisin allergia imeväisikäisillä Suomessa. Vasta valmistuneen tutkimuksen mukaan varhaislapsuuden lehmänmaidon välttämisruokavalio ei heijastu ruokavalioon nuoruusiässä, jos lehmänmaito otetaan suositusten mukaan ruokavalioon sietokyvyn kehittyessä. Suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista nuorista myös D-vitamiinitaso oli tavoitetasolla.
HUSin ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin maitotuotteiden käyttöä ja D-vitamiinitasoja 15–18-vuotiailla nuorilla, joilla oli imeväisenä todettu lehmänmaitoallergia aikaisimmin tehdyn tutkimuksen yhteydessä. Tutkimuksessa verrattiin näitä maidolle siedättyneitä entisiä allergikkoja kahteen verrokkiryhmään.
Maitotuotteet kannattaa palauttaa ruokavalioon
Aikaisempien tutkimusten mukaan makumieltymykset kehittyvät kolmeen ikävuoteen mennessä. Allergisilla potilailla on myös havaittu matalampia D-vitamiinitasoja. Potilastyössä on havaittu, että lehmänmaitoallergisilla potilailla maidon uudelleenaloitus voi epäonnistua, vaikka allergia on seurannassa ruoka-ainealtistuksen perusteella hävinnyt.
”Tutkimuksemme perusteella ei havaittu, että lehmänmaitotuotteiden välttäminen olisi jatkunut, jos nuori sietää maitoa. Tämä voi selittyä mm. vuosina 2008–2018 toteutetulla allergiaohjelmalla, jonka tavoitteena oli allergiaterveys eli mahdollisimman normaali elämä allergioista huolimatta”, sanoo erikoislääkäri Sonja Piippo HUSin Uudesta lastensairaalasta ja Helsingin yliopistosta.
Suomessa maitotuotteet ovat D-vitaminoituja ja aikaisempien tutkimusten mukaan maitotuotteet ovat suurin D-vitamiinilähde ruokavaliossa. Maitotuotteiden käytössä ja D-vitamiinitasoissa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa lapsuudessa lehmänmaitoallergisilla nuorilla ja tutkimukseen osallistuneilla kahdella verrokkiryhmällä. Nestemäisten maitotuotteiden käyttö jäi alle kansallisen ravitsemussuosituksen (vähintään puoli litraa päivässä) 57 %:lla kaikista tutkituista. Siitä huolimatta D-vitamiinitaso oli tavoitetasolla lähes kaikilla eli 93 %:lla tutkimukseen osallistuneista.
”Tulosten perusteella vaikuttaa, että potilaiden saavutettua sietokyvyn lehmänmaidolle, ei erityistä ravitsemusseurantaa tarvita”, toteaa Sonja Piippo.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
erikoislääkäri Sonja Piippo, p. 050 427 0745, sonja.piippo@hus.fi
HUS Lasten ja nuorten sairaudet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee yli 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi
hus.fi
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
En tidig diagnos och nya behandlingsformer förbättrar prognosen för ärftliga ämnesomsättningssjukdomar26.8.2026 12:38:26 EEST | Pressmeddelande
I Finland föds varje år tiotals barn som har en ärftlig sällsynt ämnesomsättningssjukdom. För en del av barnen bryter sjukdomen ut först då de är äldre, för andra genast efter födseln. HUS yrkesutbildade vårdpersonal har en viktig roll i vården av patienterna och vården av många barnpatienter är koncentrerad till Nya barnsjukhuset.
Varhainen diagnoosi ja uudet hoitomuodot parantavat perinnöllisten aineenvaihduntasairauksien ennustetta26.8.2026 12:38:26 EEST | Tiedote
Suomessa syntyy vuosittain kymmeniä lapsia, joilla on perinnöllinen harvinainen aineenvaihduntasairaus. Osalle heistä sairaus puhkeaa vasta myöhemmällä iällä, osalle heti syntymän jälkeen. HUSin ammattilaisilla on merkittävä rooli potilaiden hoidossa ja monen lapsipotilaan hoito on keskistetty Uuteen lastensairaalaan.
Finlands näst största förlossningsenhet flyttar från Esbo sjukhus till Jorvs sjukhus nya avdelningsbyggnad den 1 september klockan 919.8.2026 10:03:06 EEST | Pressmeddelande
De nya lokalerna beaktar det familjecentrerade arbetssättet och närvaron av en stödperson bättre än tidigare.
Suomen toiseksi suurin synnytysyksikkö muuttaa Espoon sairaalasta Jorvin sairaalan uuteen osastorakennukseen 1.9. klo 919.8.2026 10:03:06 EEST | Tiedote
Uusissa tiloissa on huomioitu perhekeskeisyys ja tukihenkilön läsnäolo entistä paremmin.
The second largest labor unit in Finland moves from Espoo Hospital to Jorvi Hospital’s new ward building at 9 a.m. on September 119.8.2026 10:03:06 EEST | Press release
The new family-centered facilities make the stay more comfortable for the birthing partner as well.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme