FA:n Miikkael Azaize lobbaa sekä Brysselin hallintokortteleissa että EU-vaikuttajien petankkiryhmässä

EU-asiantuntija Miikkael Azaize vahvistaa Finanssiala ry:n (FA) edunvalvontaa Brysselissä. Hän työskentelee pohjoismaisten finanssiyhdistysten yhteisessä toimistossa.

Miksi lobbarin täytyy työskennellä Brysselissä? Azaize korostaa, ettei kukaan soita Suomeen kertoakseen jonkin tärkeän tiedonjyvän, vaan kontaktit täytyy kehittää itse.

”Edunvalvontatyö on Suomessakin pitkälti ihmisten tapaamista ja finanssialalle tärkeistä asioista keskustelua päättäjien kanssa. Samaa teen Brysselissä.”

FA:lla ei ole aiemmin ollut pysyvää edustajaa Brysselissä. Jatkossakin myös FA:n johto ja asiantuntijat tekevät vaikuttamistyötä Brysselissä.

Uusi EU-komissio aloittaa vuoden 2024 lopulla, joten suuret poliittiset linjanvedot tapahtuvat nyt, ja niissä pöydissä on syytä olla mukana. Usein pilkallisesti puhutaan Brysselin finanssi- tai lobbarikuplasta, mutta Azaize muistuttaa, että sellaisista ei ole varaa olla poissa.

”Kun tapaa ihmisiä paikan päällä ja luo kontakteja, pian huomaa WhatsAppissa kuuluvansa komissiossa työskentelevien petankkiryhmään, jossa sovitaan peleistä ja keskustellaan myös työasioista. Edunvalvontatyö vaatii kontakteja ja läsnäoloa – niin Helsingissä kuin Brysselissä”, Azaize muistuttaa.

Komission painopisteinä sääntely ja pääomamarkkinat

Jonkin verran osviittaa tulevan komission lainsäädäntösuunnitelmista saa komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin heinäkuisesta linjapuheesta. Finanssialan kannalta tärkeitä nostoja ovat muun muassa sääntelyn hillitseminen ja pääomamarkkinoiden kehittäminen.

Finanssiala ry korostaa, että pääomamarkkinoita kehitettäessä ja uusia hankkeita suunniteltaessa katse kannattaa kohdistaa toimiviksi osoittautuneisiin käytäntöihin. Pyörää ei pidä keksiä uudelleen.

”Pohjoismaissa pääomamarkkinat toimivat paremmin kuin EU:ssa keskimäärin. Toimivia ratkaisuja ei pidä lähteä purkamaan ja rakentamaan uudelleen tai pilata uudella sääntelyllä”, Azaize sanoo.

Toinen tulevan komission tärkeä painopiste on EU:sta tulevan sääntelytulvan järkevöittäminen.

”Luonnollisesti Finanssiala tarvitsee sääntelyä muun muassa markkinoiden vakauden ja sijoittajansuojan vuoksi. On kuitenkin hyvä, jos tuleva komissio kiinnittää huomiota sääntelyn päällekkäisyyteen ja epäyhtenäisyyteen. Kilpailukykyä ei pidä tukahduttaa sääntelyllä.”

Suomalaiset eturivissä

Keskeinen paikka, missä finanssialaa koskevaan lainsäädäntöön vaikutetaan, on parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON). Valiokunnan käsittelyyn tulevat asiat koskettavat suoraan EU:n talouspolitiikkaa, finanssivalvontaa ja pankkisektorin sääntelyä.

Finanssialalle tärkeässä valiokunnassa on peräti viisi suomalaista: varsinaiset jäsenet SDP:n Eero Heinäluoma, kokoomuksen Aura Salla ja Vasemmistoliiton Jussi Saramo sekä varajäsenet keskustan Katri Kulmuni ja vihreiden Maria Ohisalo.

”Odotan innolla tapaamisia ja keskusteluja suomalaisten ECON-parlamentaarikkojen kanssa. Heidän näkemyksensä ovat keskeisiä, kun valiokunta käsittelee muun muassa pääomamarkkinaunioniin ja sen kehittämiseen liittyviä uusia aloitteita”, Azaize sanoo.