Kahden pohjalaismaakunnan alueella on tunnistettu runsaasti maa-ainesten ottamiseen sopivia alueita (Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa)

Selvityksen keskeisenä tuloksena Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kalliokivi- ja maa-ainesten ottoon soveltuvat alueet on osoitettu kartalta siten, että ne on pyritty sovittamaan kestävästi muun maankäytön ja tulevaisuuden tarpeiden kanssa. Yleisesti todettuna Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kiviaineshuollon tulevaisuus perustuu valtakunnallisen trendin mukaan kalliokiviaineksen hyödyntämiseen, eikä ottamistoimintaan soveltuvista kallioalueista ei ole hankkeessa tuotettujen selvitysten perusteella pulaa näiden maakuntien alueilla. Joskin kaikkein lujinta ainesta esimerkiksi raideinfrastruktuuria varten tulisi käyttää säästeliäästi ja vain todelliseen tarpeeseen. Pohjanmaan puolella runsaimmat kalliokiviainesvarat sijaitsevat Kristiinankaupungin alueella ja vastaavasti Etelä-Pohjanmaan puolella esimerkiksi Alavus, Seinäjoki ja Ähtäri erottuvat kiviainesvaroiltaan rikkaina kuntina.

Edellisen 1990-luvulla alueilla laaditun POSKI-hankkeen jälkeen tapahtuneet muutokset muun muassa alueidenkäyttösuunnitelmissa ja kiviaineksen kulutuksessa ovat muuttaneet neitseellisten maa-ainesalueiden hyödyntämismahdollisuuksia ja kiviaineksen tarvetta, minkä takia maa-ainesten ottoon soveltuvien aluerajausten ja alueiden luokittelun päivitys nähtiin ajankohtaiseksi. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa kokonaisvaltainen kuva Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kiviainestarpeista sekä pitkän aikavälin suunnitelma toiminnan suuntaamisesta luonnonvarojen kestävä käyttö huomioiden. Hankkeen keskeinen päämäärä on ollut sovittaa kiviaineshuoltoon soveltuvat alueet yhteen muun maankäytön tavoitteiden kanssa. Konkreettisesti kallio- ja maa-aineksia sisältävät alueet on luokiteltu kolmeen kategoriaan (M = maa-ainesten ottamiseen soveltuvat; O = maa-ainesten ottamiseen osittain soveltuvat; E = maa-ainesten ottamiseen soveltumattomat alueet). Tuloksia tulkittaessa tulee kuitenkin huomioida, että laadittu alueiden luokittelu on luonteeltaan suositteleva eikä sillä ole lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia.

Hankkeen aikana toteutettiin kaksi erillisselvitystä 1) Luonnonkiviainesten ja sitä korvaavien uusiomateriaalien käyttö ja tarve-ennuste sekä 2) POSKI-päivityshankkeeseen liittyvä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kalliokiviainesselvitys. Pohjaveden suojelun osalta hankkeessa hyödynnettiin Pohjalaismaakuntien alueella vuosina 2017–2021 tehtyä pohjavesialueiden uudelleenluokittelua. Lisäksi POSKI-hankkeen aikana tehdyistä luonto- ja maisemainventoinneista on laadittu oma raporttinsa. Hankkeen tulokset sisältävässä yhteenvetoraportissa käsitellään edellä mainittujen selvitysten keskeisimpiä tuloksia sekä taustatietoja selvitysalueen maa- ja kallioperän pääpiirteistä, vedenhankinnasta ja pohjaveden suojelusta, tietoja maa- ja kalliokiviaineksista, luonnonsuojelun huomioimisesta maa-ainesten ottotoiminnassa sekä POSKI-luokittelun pääperiaatteista.

Yhteenvetoraportin ohella hankkeen yhteydessä on tehty myös kaikille avoin selainpohjainen tarinakartta, jossa hankkeen aineistoja voi tarkastella kartalla ja josta hankkeen tulokset voi ladata käyttöön paikkatietoaineistona.

Vuonna 2021 alkaneen hankkeen vetäjänä on toiminut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kumppaneinaan Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen edustajat. Hanke on pääosin ympäristöministeriön rahoittama ja myös Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liitot ovat osallistuneet hankkeen rahoitukseen.

• POSKI-hankkeen tuloksiin voi tutustua tarkemmin yhteenvetoraportin kautta (doria.fi).
• Lisäksi on tehty kaikille avoin selainpohjainen tarinakartta (arcgis.com).

Hankkeeseen liittyvät muut erillisselvitykset löytyvät esimerkiksi 

• Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2050 selvitykset (epliitto.fi)