Oma Häme

Blogi: Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden johtaminen nykyisessä rahoitusjärjestelmässä on vaikeaa

Jaa

Rahoitus- ja investointijohtaja Petrus Kukkonen avaa blogissaan tarveperusteisen rahoituksen haasteita.

1990-luvulla Heikki Hela lauloi unettomasta yöstä, joka turhat toiveet vie. Tänä päivänä unettomia öitä tekee hyvinvointialueiden rahoitusjärjestelmä, joka jaksaa aina vain yllättää.

Viime viikolla julkaistut tiedot muuttivat kaikkien alueiden rahoitusta keskellä talousarvioiden valmisteluprosessia. Osa sai helpotusta ja osa sai lisää säästöpaineita. On riski, että alueet jäävät odottamaan, josko se ensi kerralla heilahtaisi parikymmentä miljoonaa parempaan suuntaan. Tällä kertaa Kanta-Hämeen rahoitus hieman nousi, joten saimme hieman liikkumatilaa. On kuitenkin hyvä todeta, ettei hyvinvointialueen snorkkeli ole vielä pinnalla. Meidän tulee rohkeasti viedä eteenpäin talousohjelmiamme.  

Tällä kertaa rahoituksen tasoa heilauttivat sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimet, joita Terveyden ja hyvinvoinnin laitos päivitti. On hyvä, että tietoja korjataan. Mutta nyt pitäisi pysähtyä miettimään, miten tällaisilta muutoksilta vältytään tulevaisuudessa ja rahoituksen tason ennustettavuutta parannetaan. Tarvekertoimilla pyritään kuvamaan väestön palveluntarvetta, esimerkiksi sairastavuutta.

Tarvekertoimien päivityksen taakse jää toinen tekijä, joka vaikuttaa voimakkaasti tulevaisuudessa hyvinvointialueiden rahoitukseen. Se on väestömäärä. Kun sukeltaa syvemmälle hyvinvointialueiden rahoituksen perusteisiin, niin useassa laskentakaavassa on kertoimena väestömäärä. Melko pienellä simuloinnilla on jo nähtävissä, että pidemmällä aikavälillä väestömäärä vaikuttaa tarvetekijöitä enemmän hyvinvointialueiden rahoitukseen. 

Esimerkki (Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen data 31.12.2022):

Vantaa-Keravan tarvekertoimet ovat seuraavat:
Terveydenhuolto                     0,89
Sosiaalihuolto                          0,575
Vanhustenhuolto                     0,838

Näiden perusteella Vantaa-Keravan rahoitus kasvaa tarveperusteisesti vuodelle 2025 1,938 prosenttia.

Kanta-Hämeen tarvekertoimet ovat
Terveydenhuolto                     1,031
Sosiaalihuolto                          1,207
Vanhustenhuolto                     1,001

Näiden perusteella Kanta-Hämeen rahoitus kasvaa tarveperusteisesti vuodelle 2025 0,641 prosenttia.

Kanta-Hämeen tarvekertoimet ovat korkeammat, mutta vaikutus rahoitukseen on noin 1,4 prosenttia pienempi eli Vantaa-Keravan väestömäärän kasvu nostaa palvelutarvepohjaista rahoitusta voimakkaasti.

Todellisuudessa rahoitusjärjestelmä ei siis pohjaudu tarpeeseen, vaan väestömäärän muutokseen. Alueet, joiden väestömäärä kasvaa, hyötyvät tästä laskentamallista. Tämä olisi oikein, jos palveluntarve kulkisi käsi kädessä väestömäärän kanssa, mutta näin asia ei kuitenkaan ole. Olisi tärkeää, että järjestelmässä huomioitaisiin paremmin väestörakenteen muutos, ei väestömäärän muutos.

Rahoitusjärjestelmän korjaamisella alkaa olemaan kova kiire, koska alueet tulevat nopeasti eriarvoistumaan nykyisellä rahoitusmallilla. Parin vuoden päästä alueiden erot ovat huomattavia ja silloin niiden korjaaminen on jo merkittävästi vaikeampaa.

Hyvinvointialueen toiminnan ja talouden johtaminen suoraan rahoitusjärjestelmän ohjaamana olisi käytännössä suunnittelematonta poukkoilua. Alueen näkökulmasta onkin tärkeää keskittyä siihen, miten toimintamenot kehittyvät eri toiminnoissa. Onneksi alueet osaavat suhtautua tilanteeseen rauhallisesti ja rakentavasti. Toivottavasti järjestelmää voidaan korjata yhdessä alueita kuunnellen.

Petrus Kukkonen, rahoitus- ja investointijohtaja 

Petrus%20Kukkonen

Avainsanat

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oma Häme

Aluehallitus hyväksyi vuoden 2024 tilinpäätöksen1.4.2025 15:17:34 EEST | Uutinen

Maanantaina koolla ollut aluehallitus käsitteli hyvinvointialueen vuoden 2024 tilinpäätöstä. Oma Hämeen tilinpäätös vuodelle 2024 osoittaa, että hyvinvointialue on saanut käännettyä talouskehityksensä kohti parempaa haasteellisista olosuhteista ja valtion rahoitusjärjestelmän ongelmista huolimatta. Alijäämä vuoden 2024 tilinpäätöksessä on 47,1 miljoonaa euroa, mikä on 11,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin tammikuun tilinpäätösennusteessa. Alijäämän pienenemiseen vaikuttivat muun muassa tietyt kertaluontoiset erät, luottotappioiden pienentyminen sekä kunnilta saadut vuokrapalautukset. Aluehallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmisteluun ja esittää aluevaltuustolle, että tilikauden tulos siirretään taseen edellisten tilikausien alijäämätilille. Aluevaltuusto vahvistaa tilinpäätöksen kokouksessaan toukokuun lopulla. Lisäksi aluehallitus merkitsi tiedoksi talouden tasapainottamisohjelmien 1 ja 2 tilanteen ja toimittaa ne tiedoksi aluevaltuustolle. Vuonna 2024 ei toteutunut yh

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye