Myötätuuli osakemarkkinoilla siivitti nettomerkintöjä osakerahastoihin – suomalaisiin sijoitusrahastoihin 29 miljoonaa euroa uusia pääomia
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 29 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 177 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 153 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin yhteensä 113 miljoonaa. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin yhteensä kaksi miljoonaa euroa uusia pääomia. Pääomia lunastettiin pitkän koron rahastoista yhteensä 76 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 164 miljoonaa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2024 |
|
Osakerahastot |
153 |
2 566 |
76 120 |
|
Yhdistelmärahastot |
113 |
690 |
36 070 |
|
Pitkän koron rahastot |
-76 |
940 |
36 331 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-164 |
892 |
18 292 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
2 |
-16 |
10 104 |
|
YHTEENSÄ |
29 |
5 072 |
176 917 |
Syyskuussa keskeiset globaalit pääosakeindeksit nousivat. Yhdysvalloissa osakekurssien nousun syynä olivat positiiviset talousluvut; erityisesti inflaatio jatkoi hidastumistaan. Nousua tuki osaltaan Yhdysvaltain keskuspankin Fedin päätös aloittaa rahapolitiikan keventäminen. Keventäminen aloitettiin poikkeuksellisen suurella 0,5 prosenttiyksikön ohjauskoron laskulla. Yhdysvalloista alkanut osakekurssien nousu näkyi myös Euroopan pörsseissä.
Kiinassa osakekurssit nousivat merkittävästi syyskuun lopussa, kun maassa aloitettiin voimakas raha- ja finanssipoliittinen elvytys heikkojen talouslukujen takia. Kiinassa epävarmuutta ovat lisänneet erityisesti asunto- ja kiinteistömarkkinoiden ongelmat.
Korkosijoittajalle kuukausi oli erittäin tuottoisa. Fedin lisäksi Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkojaan. Korkojen lasku vaikutti useiden korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Esimerkiksi euroalueen lyhyet korot ovat laskeneet nopeasti.
”Osakemarkkinoilla ollut myötätuuli näkyi syyskuun nettomerkinnöissä. Vaikka korot ovat laskeneet merkittävästi ja korkorahastoista on saanut hyviä tuottoja, on rahastomerkintöjä tehty korkeamman riskiluokan sijoituksiin. Sijoitusriskiä on puolestaan hajautettu yhdistelmärahastoihin”, kertoo johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Geopoliittiset tapahtumat Lähi-idässä eivät vielä ole vaikuttaneet merkittävästi sijoitusmarkkinoihin, mutta Somerlan mukaan sijoittajan kannattaa seurata tilannetta. Lisäksi Yhdysvaltojen presidentinvaalien loppumetrit ovat menossa.
”Sijoitusriskin hajauttaminen on rahastojen avulla helppoa”, Somerla neuvoo .
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin Pohjoismaihin, Pohjois-Amerikkaan, Japaniin ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 565 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Suomeen, Eurooppaan, Tyynenmeren alueelle, Kehittyville markkinoille ja toimialoille sijoittavista rahastoista yhteensä 411 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,54). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2024 |
Tuotto |
|
Suomi |
-56 |
-411 |
6 187 |
15 % |
|
Pohjoismaat |
69 |
229 |
9 676 |
26 % |
|
Eurooppa |
-26 |
-109 |
6 075 |
17 % |
|
Pohjois-Amerikka |
111 |
302 |
10 949 |
25 % |
|
Japani |
2 |
-140 |
319 |
18 % |
|
Tyynenmeren alue |
-301 |
-217 |
1 088 |
17 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-15 |
-88 |
5 107 |
15 % |
|
Maailma |
383 |
3 101 |
35 328 |
22 % |
|
Toimialarahastot |
-13 |
-101 |
1 392 |
23 % |
|
YHTEENSÄ |
153 |
2 566 |
76 120 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueelle korkeariskisiin yrityslainoihin, kehittyville markkinoille ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 157 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin euroalueelle valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sekä globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 233 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 11,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,09).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2024 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-198 |
-68 |
8 793 |
8,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-23 |
526 |
12 452 |
9,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
32 |
439 |
4 573 |
11,1 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
-1 |
356 |
5,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
87 |
-81 |
6 301 |
8,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-12 |
25 |
1 218 |
8,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
38 |
100 |
2 638 |
9,7 % |
|
YHTEENSÄ |
-76 |
940 |
36 331 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.
Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote
Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme