Myötätuuli osakemarkkinoilla siivitti nettomerkintöjä osakerahastoihin – suomalaisiin sijoitusrahastoihin 29 miljoonaa euroa uusia pääomia
8.10.2024 15:52:22 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 29 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 177 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 153 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin yhteensä 113 miljoonaa. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin yhteensä kaksi miljoonaa euroa uusia pääomia. Pääomia lunastettiin pitkän koron rahastoista yhteensä 76 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 164 miljoonaa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2024 |
|
Osakerahastot |
153 |
2 566 |
76 120 |
|
Yhdistelmärahastot |
113 |
690 |
36 070 |
|
Pitkän koron rahastot |
-76 |
940 |
36 331 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-164 |
892 |
18 292 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
2 |
-16 |
10 104 |
|
YHTEENSÄ |
29 |
5 072 |
176 917 |
Syyskuussa keskeiset globaalit pääosakeindeksit nousivat. Yhdysvalloissa osakekurssien nousun syynä olivat positiiviset talousluvut; erityisesti inflaatio jatkoi hidastumistaan. Nousua tuki osaltaan Yhdysvaltain keskuspankin Fedin päätös aloittaa rahapolitiikan keventäminen. Keventäminen aloitettiin poikkeuksellisen suurella 0,5 prosenttiyksikön ohjauskoron laskulla. Yhdysvalloista alkanut osakekurssien nousu näkyi myös Euroopan pörsseissä.
Kiinassa osakekurssit nousivat merkittävästi syyskuun lopussa, kun maassa aloitettiin voimakas raha- ja finanssipoliittinen elvytys heikkojen talouslukujen takia. Kiinassa epävarmuutta ovat lisänneet erityisesti asunto- ja kiinteistömarkkinoiden ongelmat.
Korkosijoittajalle kuukausi oli erittäin tuottoisa. Fedin lisäksi Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkojaan. Korkojen lasku vaikutti useiden korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Esimerkiksi euroalueen lyhyet korot ovat laskeneet nopeasti.
”Osakemarkkinoilla ollut myötätuuli näkyi syyskuun nettomerkinnöissä. Vaikka korot ovat laskeneet merkittävästi ja korkorahastoista on saanut hyviä tuottoja, on rahastomerkintöjä tehty korkeamman riskiluokan sijoituksiin. Sijoitusriskiä on puolestaan hajautettu yhdistelmärahastoihin”, kertoo johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Geopoliittiset tapahtumat Lähi-idässä eivät vielä ole vaikuttaneet merkittävästi sijoitusmarkkinoihin, mutta Somerlan mukaan sijoittajan kannattaa seurata tilannetta. Lisäksi Yhdysvaltojen presidentinvaalien loppumetrit ovat menossa.
”Sijoitusriskin hajauttaminen on rahastojen avulla helppoa”, Somerla neuvoo .
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin Pohjoismaihin, Pohjois-Amerikkaan, Japaniin ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 565 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Suomeen, Eurooppaan, Tyynenmeren alueelle, Kehittyville markkinoille ja toimialoille sijoittavista rahastoista yhteensä 411 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,54). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2024 |
Tuotto |
|
Suomi |
-56 |
-411 |
6 187 |
15 % |
|
Pohjoismaat |
69 |
229 |
9 676 |
26 % |
|
Eurooppa |
-26 |
-109 |
6 075 |
17 % |
|
Pohjois-Amerikka |
111 |
302 |
10 949 |
25 % |
|
Japani |
2 |
-140 |
319 |
18 % |
|
Tyynenmeren alue |
-301 |
-217 |
1 088 |
17 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-15 |
-88 |
5 107 |
15 % |
|
Maailma |
383 |
3 101 |
35 328 |
22 % |
|
Toimialarahastot |
-13 |
-101 |
1 392 |
23 % |
|
YHTEENSÄ |
153 |
2 566 |
76 120 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueelle korkeariskisiin yrityslainoihin, kehittyville markkinoille ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 157 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin euroalueelle valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sekä globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 233 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 11,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,09).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2024 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-198 |
-68 |
8 793 |
8,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-23 |
526 |
12 452 |
9,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
32 |
439 |
4 573 |
11,1 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
-1 |
356 |
5,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
87 |
-81 |
6 301 |
8,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-12 |
25 |
1 218 |
8,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
38 |
100 |
2 638 |
9,7 % |
|
YHTEENSÄ |
-76 |
940 |
36 331 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Herääkö yksityinen kulutus viimein horroksestaan? Ennusteissa varovaisia merkkejä talouden elpymisestä9.2.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan vähitellen elpyvän, mutta kasvusta ei odoteta rivakkaa. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Kehitystä voivat häiritä maailmantalouden epävarmuudet, erityisesti Yhdysvaltojen arvaamaton kauppapolitiikka. Tammikuun aikana julkaistuista ennusteista korkeimman kasvuluvun antaa OP Pohjolan ennuste, jonka mukaan Suomen talous kasvaisi 1,5 prosenttia vuonna 2026. Matalinta kasvulukua ennustaa Säästöpankkiryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi tänä vuonna 0,8 prosenttia. Yksityisen kulutuksen odotetaan vähitellen piristyvän korkojen laskun, palkkojen nousun ja kotitalouksien vahvistuneiden taseiden myötä. Tammikuussa ennusteensa Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta julkaisivat Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo), Nordea, OP Pohjola, Säästöpankkiryhmä, Aktia ja Swedbank. Swedbankin ennuste on mukana nyt ensimmäistä kertaa. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten j
Komissiolla kannatettavat tavoitteet edistää eläkesäästämistä – Suomen hallitus on valitettavasti unohtanut sekä ohjelmansa että EU-linjauksensa7.2.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä komission tavoitetta edistää lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Keinot markkinan edistämiseksi ovat kuitenkin rajallisia ja vaikuttavuudeltaan vähäisiä. FA ihmettelee, miksi hallitus EU-politiikassaan kannattaa vapaaehtoisen eläkesäästämisen edistämistä mutta kotimaan politiikassa toimii toisin. Hallitus käytännössä lopetti vapaaehtoisen eläkesäästämisen lakkauttamalla sen verokannusteen 1.1.2027 lukien. Vakuutussäästäminen on edelleen suosiossa: säästöt ovat kasvaneet vuodessa 7,7 prosenttia. EU-komissio kaavailee uudistuksia edistääkseen lisäeläkkeiden markkinoiden laajentamista ja syventämistä. Tavoitteena on paremmin vanhusaikaan taloudellisesti varautunut väestö. Uudistuksiin kuuluu eläkesäästämiseen liittyviä suosituksia muun muassa eläkerekistereistä, verokannusteista sekä muutoksia IORP- ja PEPP-direktiiveihin. Suomen hallitus on ilmoittanut EU-tasolla kannattavansa täydentävien lisäeläkejärjestelyjen kehittämistä lakisää
Avaako kvanttiteknologia salatun tietoliikenteen hyökkääjille? Finanssiyhtiöt selvittivät varautumistaan pilotissa3.2.2026 11:08:30 EET | Tiedote
Lähes kaikki digitaalinen toiminta sekä finanssitoimialalla että muualla perustuu ulkopuolisilta salattuun eli kryptattuun tietoliikenteeseen. Nykytekniikalla salausten murtaminen ei ole mahdollista, mutta tulevaisuudessa kvanttiteknologia voi mahdollistaa vihamielisille toimijoille pääsyn kryptattuun tietoliikenteeseen. Joukko suomalaisia finanssiyhtiöitä osallistui pilottiin, joka osoitti, että siirtyminen kvanttiteknologian kestävään salaukseen on jo mahdollista. Siirtymä on aloitettava pian, sillä salattua arkaluontoista tietoa voidaan kerätä jo nyt odottamaan kvanttiteknologian kehitystä.
Tiensä Talousgurun finaaliin selvitti 14 kovatasoista lukiolaista eri puolilta Suomea – seuraa finaalia suorana 26.2. Kauppalehden sivuilta2.2.2026 11:00:14 EET | Tiedote
Talousgurun alkukilpailussa toisistaan mittaa otti lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta eri puolilla Suomea. Finaaliin tiensä selvitti 14 lukiolaista, joista perinteiseen tapaan 5 valittiin alueidensa parhaina ja 9 absoluuttisesti parhaiden tulosten mukaan.
Suomen Pankin tilastot: Asuntoluottoja nostettiin selvästi enemmän kuin vuosi sitten – kokonaisuudessaan lähes 15 miljardia31.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 nostettiin uusia asuntolainoja yhteensä noin 14,7 miljardin euron verran, selviää Suomen Pankin 30.1.2026 julkaistuista tilastoista. Määrä kasvoi 11 prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Vaikka julkisuudessa puhutaan lainansaannin vaikeudesta ja asuntokaupan vähäisyydestä, kauppoja tehtiin viime vuonna edellisvuotta enemmän ja samalla pankit myönsivät selvästi aiempaa enemmän asuntolainoja. Lainakanta oli viime vuoden lopulla suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, eli kotitaloudet lyhensivät lainojaan samalla, kun he nostivat uusia luottoja aktiivisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme