Myötätuuli osakemarkkinoilla siivitti nettomerkintöjä osakerahastoihin – suomalaisiin sijoitusrahastoihin 29 miljoonaa euroa uusia pääomia
8.10.2024 15:52:22 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 29 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 177 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 153 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin yhteensä 113 miljoonaa. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin yhteensä kaksi miljoonaa euroa uusia pääomia. Pääomia lunastettiin pitkän koron rahastoista yhteensä 76 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 164 miljoonaa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2024 |
|
Osakerahastot |
153 |
2 566 |
76 120 |
|
Yhdistelmärahastot |
113 |
690 |
36 070 |
|
Pitkän koron rahastot |
-76 |
940 |
36 331 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-164 |
892 |
18 292 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
2 |
-16 |
10 104 |
|
YHTEENSÄ |
29 |
5 072 |
176 917 |
Syyskuussa keskeiset globaalit pääosakeindeksit nousivat. Yhdysvalloissa osakekurssien nousun syynä olivat positiiviset talousluvut; erityisesti inflaatio jatkoi hidastumistaan. Nousua tuki osaltaan Yhdysvaltain keskuspankin Fedin päätös aloittaa rahapolitiikan keventäminen. Keventäminen aloitettiin poikkeuksellisen suurella 0,5 prosenttiyksikön ohjauskoron laskulla. Yhdysvalloista alkanut osakekurssien nousu näkyi myös Euroopan pörsseissä.
Kiinassa osakekurssit nousivat merkittävästi syyskuun lopussa, kun maassa aloitettiin voimakas raha- ja finanssipoliittinen elvytys heikkojen talouslukujen takia. Kiinassa epävarmuutta ovat lisänneet erityisesti asunto- ja kiinteistömarkkinoiden ongelmat.
Korkosijoittajalle kuukausi oli erittäin tuottoisa. Fedin lisäksi Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkojaan. Korkojen lasku vaikutti useiden korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Esimerkiksi euroalueen lyhyet korot ovat laskeneet nopeasti.
”Osakemarkkinoilla ollut myötätuuli näkyi syyskuun nettomerkinnöissä. Vaikka korot ovat laskeneet merkittävästi ja korkorahastoista on saanut hyviä tuottoja, on rahastomerkintöjä tehty korkeamman riskiluokan sijoituksiin. Sijoitusriskiä on puolestaan hajautettu yhdistelmärahastoihin”, kertoo johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Geopoliittiset tapahtumat Lähi-idässä eivät vielä ole vaikuttaneet merkittävästi sijoitusmarkkinoihin, mutta Somerlan mukaan sijoittajan kannattaa seurata tilannetta. Lisäksi Yhdysvaltojen presidentinvaalien loppumetrit ovat menossa.
”Sijoitusriskin hajauttaminen on rahastojen avulla helppoa”, Somerla neuvoo .
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin Pohjoismaihin, Pohjois-Amerikkaan, Japaniin ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 565 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Suomeen, Eurooppaan, Tyynenmeren alueelle, Kehittyville markkinoille ja toimialoille sijoittavista rahastoista yhteensä 411 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,54). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2024 |
Tuotto |
|
Suomi |
-56 |
-411 |
6 187 |
15 % |
|
Pohjoismaat |
69 |
229 |
9 676 |
26 % |
|
Eurooppa |
-26 |
-109 |
6 075 |
17 % |
|
Pohjois-Amerikka |
111 |
302 |
10 949 |
25 % |
|
Japani |
2 |
-140 |
319 |
18 % |
|
Tyynenmeren alue |
-301 |
-217 |
1 088 |
17 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-15 |
-88 |
5 107 |
15 % |
|
Maailma |
383 |
3 101 |
35 328 |
22 % |
|
Toimialarahastot |
-13 |
-101 |
1 392 |
23 % |
|
YHTEENSÄ |
153 |
2 566 |
76 120 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueelle korkeariskisiin yrityslainoihin, kehittyville markkinoille ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 157 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin euroalueelle valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sekä globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 233 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 11,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,09).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2024 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-198 |
-68 |
8 793 |
8,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-23 |
526 |
12 452 |
9,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
32 |
439 |
4 573 |
11,1 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
-1 |
356 |
5,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
87 |
-81 |
6 301 |
8,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-12 |
25 |
1 218 |
8,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
38 |
100 |
2 638 |
9,7 % |
|
YHTEENSÄ |
-76 |
940 |
36 331 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme