Myötätuuli osakemarkkinoilla siivitti nettomerkintöjä osakerahastoihin – suomalaisiin sijoitusrahastoihin 29 miljoonaa euroa uusia pääomia
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 29 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 177 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 153 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin yhteensä 113 miljoonaa. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin yhteensä kaksi miljoonaa euroa uusia pääomia. Pääomia lunastettiin pitkän koron rahastoista yhteensä 76 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 164 miljoonaa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2024 |
|
Osakerahastot |
153 |
2 566 |
76 120 |
|
Yhdistelmärahastot |
113 |
690 |
36 070 |
|
Pitkän koron rahastot |
-76 |
940 |
36 331 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-164 |
892 |
18 292 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
2 |
-16 |
10 104 |
|
YHTEENSÄ |
29 |
5 072 |
176 917 |
Syyskuussa keskeiset globaalit pääosakeindeksit nousivat. Yhdysvalloissa osakekurssien nousun syynä olivat positiiviset talousluvut; erityisesti inflaatio jatkoi hidastumistaan. Nousua tuki osaltaan Yhdysvaltain keskuspankin Fedin päätös aloittaa rahapolitiikan keventäminen. Keventäminen aloitettiin poikkeuksellisen suurella 0,5 prosenttiyksikön ohjauskoron laskulla. Yhdysvalloista alkanut osakekurssien nousu näkyi myös Euroopan pörsseissä.
Kiinassa osakekurssit nousivat merkittävästi syyskuun lopussa, kun maassa aloitettiin voimakas raha- ja finanssipoliittinen elvytys heikkojen talouslukujen takia. Kiinassa epävarmuutta ovat lisänneet erityisesti asunto- ja kiinteistömarkkinoiden ongelmat.
Korkosijoittajalle kuukausi oli erittäin tuottoisa. Fedin lisäksi Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkojaan. Korkojen lasku vaikutti useiden korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Esimerkiksi euroalueen lyhyet korot ovat laskeneet nopeasti.
”Osakemarkkinoilla ollut myötätuuli näkyi syyskuun nettomerkinnöissä. Vaikka korot ovat laskeneet merkittävästi ja korkorahastoista on saanut hyviä tuottoja, on rahastomerkintöjä tehty korkeamman riskiluokan sijoituksiin. Sijoitusriskiä on puolestaan hajautettu yhdistelmärahastoihin”, kertoo johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Geopoliittiset tapahtumat Lähi-idässä eivät vielä ole vaikuttaneet merkittävästi sijoitusmarkkinoihin, mutta Somerlan mukaan sijoittajan kannattaa seurata tilannetta. Lisäksi Yhdysvaltojen presidentinvaalien loppumetrit ovat menossa.
”Sijoitusriskin hajauttaminen on rahastojen avulla helppoa”, Somerla neuvoo .
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin Pohjoismaihin, Pohjois-Amerikkaan, Japaniin ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 565 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Suomeen, Eurooppaan, Tyynenmeren alueelle, Kehittyville markkinoille ja toimialoille sijoittavista rahastoista yhteensä 411 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,54). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2024 |
Tuotto |
|
Suomi |
-56 |
-411 |
6 187 |
15 % |
|
Pohjoismaat |
69 |
229 |
9 676 |
26 % |
|
Eurooppa |
-26 |
-109 |
6 075 |
17 % |
|
Pohjois-Amerikka |
111 |
302 |
10 949 |
25 % |
|
Japani |
2 |
-140 |
319 |
18 % |
|
Tyynenmeren alue |
-301 |
-217 |
1 088 |
17 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-15 |
-88 |
5 107 |
15 % |
|
Maailma |
383 |
3 101 |
35 328 |
22 % |
|
Toimialarahastot |
-13 |
-101 |
1 392 |
23 % |
|
YHTEENSÄ |
153 |
2 566 |
76 120 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueelle korkeariskisiin yrityslainoihin, kehittyville markkinoille ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 157 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin euroalueelle valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sekä globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 233 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 11,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,09).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2024 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-198 |
-68 |
8 793 |
8,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-23 |
526 |
12 452 |
9,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
32 |
439 |
4 573 |
11,1 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
-1 |
356 |
5,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
87 |
-81 |
6 301 |
8,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-12 |
25 |
1 218 |
8,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
38 |
100 |
2 638 |
9,7 % |
|
YHTEENSÄ |
-76 |
940 |
36 331 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.
Ahosniemi: Kauppasota ja talouden sumuiset näkymät edellyttävät hallitukselta rohkeita tekoja – kansankapitalismia vahvistettava ja tuloverotusta kevennettävä16.4.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Maailmantaloutta ravisteleva kauppasota ja Suomen talouden sumuiset näkymät edellyttävät tekoja, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuisivat. FA odottaa Petteri Orpon hallitukselta nopeita kasvua tukevia toimia. Nyt tarvitaan kasvuhakuisia veromuutoksia, kuten palkansaajien ansiotulojen verotuksen keventämistä. Hallituksen on myös vietävä eteenpäin hallitusohjelman talouskasvua tukevia kirjauksia, kuten vastasyntyneelle annettavan ensisijoituksen toteuttaminen. Hallituksen on parannettava suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytyksiä, jotta Suomeen saadaan lisää investointeja, työtä ja verotuloja.
Sairauskuluvakuutusten määrä jatkaa kasvuaan – lähes 90 prosenttia suomalaisista uskoo joutuvansa kustantamaan hoivaansa yhä enemmän itse12.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Sairauskuluvakuutusten määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Vuoden 2024 lopussa sairauskuluvakuutettuja oli Suomessa 1 316 996 kappaletta. Vakuutetuista yksityishenkilöistä 457 882 on lapsia, aikuisia on 859 115. Yritysten ottamia vakuutuksia 305 040. Sairauskuluvakuutusten maltillisesti kasvava kysyntä kertoo kansalaisten halusta varautua. Suomalaisista 88 prosenttia uskoi vuodenvaihteessa tehdyn kansalaiskyselyn mukaan joutuvansa tulevaisuudessa kustantamaan terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia yhä enemmän itse.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme