Myötätuuli osakemarkkinoilla siivitti nettomerkintöjä osakerahastoihin – suomalaisiin sijoitusrahastoihin 29 miljoonaa euroa uusia pääomia
8.10.2024 15:52:22 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 29 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 177 miljardia euroa.
Uusia pääomia sijoitettiin osakerahastoihin yhteensä 153 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin yhteensä 113 miljoonaa. Vaihtoehtoisiin rahastoihin sijoitettiin yhteensä kaksi miljoonaa euroa uusia pääomia. Pääomia lunastettiin pitkän koron rahastoista yhteensä 76 miljoonaa euroa ja lyhyen koron rahastoista 164 miljoonaa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2024 |
|
Osakerahastot |
153 |
2 566 |
76 120 |
|
Yhdistelmärahastot |
113 |
690 |
36 070 |
|
Pitkän koron rahastot |
-76 |
940 |
36 331 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-164 |
892 |
18 292 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
2 |
-16 |
10 104 |
|
YHTEENSÄ |
29 |
5 072 |
176 917 |
Syyskuussa keskeiset globaalit pääosakeindeksit nousivat. Yhdysvalloissa osakekurssien nousun syynä olivat positiiviset talousluvut; erityisesti inflaatio jatkoi hidastumistaan. Nousua tuki osaltaan Yhdysvaltain keskuspankin Fedin päätös aloittaa rahapolitiikan keventäminen. Keventäminen aloitettiin poikkeuksellisen suurella 0,5 prosenttiyksikön ohjauskoron laskulla. Yhdysvalloista alkanut osakekurssien nousu näkyi myös Euroopan pörsseissä.
Kiinassa osakekurssit nousivat merkittävästi syyskuun lopussa, kun maassa aloitettiin voimakas raha- ja finanssipoliittinen elvytys heikkojen talouslukujen takia. Kiinassa epävarmuutta ovat lisänneet erityisesti asunto- ja kiinteistömarkkinoiden ongelmat.
Korkosijoittajalle kuukausi oli erittäin tuottoisa. Fedin lisäksi Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkojaan. Korkojen lasku vaikutti useiden korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti. Esimerkiksi euroalueen lyhyet korot ovat laskeneet nopeasti.
”Osakemarkkinoilla ollut myötätuuli näkyi syyskuun nettomerkinnöissä. Vaikka korot ovat laskeneet merkittävästi ja korkorahastoista on saanut hyviä tuottoja, on rahastomerkintöjä tehty korkeamman riskiluokan sijoituksiin. Sijoitusriskiä on puolestaan hajautettu yhdistelmärahastoihin”, kertoo johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Geopoliittiset tapahtumat Lähi-idässä eivät vielä ole vaikuttaneet merkittävästi sijoitusmarkkinoihin, mutta Somerlan mukaan sijoittajan kannattaa seurata tilannetta. Lisäksi Yhdysvaltojen presidentinvaalien loppumetrit ovat menossa.
”Sijoitusriskin hajauttaminen on rahastojen avulla helppoa”, Somerla neuvoo .
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin Pohjoismaihin, Pohjois-Amerikkaan, Japaniin ja globaalisti sijoittaviin rahastoihin yhteensä 565 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin Suomeen, Eurooppaan, Tyynenmeren alueelle, Kehittyville markkinoille ja toimialoille sijoittavista rahastoista yhteensä 411 miljoonaa euroa. Sharpen mittarilla mitattuna Pohjois-Amerikkaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten (Sharpe 12 kk 1,54). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2024 |
Tuotto |
|
Suomi |
-56 |
-411 |
6 187 |
15 % |
|
Pohjoismaat |
69 |
229 |
9 676 |
26 % |
|
Eurooppa |
-26 |
-109 |
6 075 |
17 % |
|
Pohjois-Amerikka |
111 |
302 |
10 949 |
25 % |
|
Japani |
2 |
-140 |
319 |
18 % |
|
Tyynenmeren alue |
-301 |
-217 |
1 088 |
17 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-15 |
-88 |
5 107 |
15 % |
|
Maailma |
383 |
3 101 |
35 328 |
22 % |
|
Toimialarahastot |
-13 |
-101 |
1 392 |
23 % |
|
YHTEENSÄ |
153 |
2 566 |
76 120 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueelle korkeariskisiin yrityslainoihin, kehittyville markkinoille ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 157 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin euroalueelle valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sekä globaalisti korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 233 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 11,1 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 3,09).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät syyskuu 2024 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.9.2024 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
-198 |
-68 |
8 793 |
8,6 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-23 |
526 |
12 452 |
9,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
32 |
439 |
4 573 |
11,1 % |
|
Valtioriski maailma |
1 |
-1 |
356 |
5,7 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
87 |
-81 |
6 301 |
8,1 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-12 |
25 |
1 218 |
8,2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
38 |
100 |
2 638 |
9,7 % |
|
YHTEENSÄ |
-76 |
940 |
36 331 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2022 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,51 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia. Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 018 euroa. Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Euroopan pankkiyhdistykseltä avoin kirje komissiolle: EU:n pankkisääntelyä on yksinkertaistettava kilpailukyvyn nimissä – sama viesti kuuluu vahvana myös Suomessa28.1.2026 15:49:12 EET | Tiedote
Euroopan pankkiyhdistys EBF on lähettänyt Euroopan komission johdolle kirjeen, jossa se painottaa kiireellistä tarvetta yksinkertaistaa EU:n pankkisääntelyn kokonaisuutta. EBF pitää sääntelyn selkeyttämistä välttämättömänä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Viestit ovat tuttuja myös suomalaisen finanssialan suusta. Pankkisääntelyn ongelmat koskevat koko EU-aluetta. Kirje on osoitettu komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, johtavalle varapuheenjohtajalle Stéphane Séjournélle, taloudesta vastaavalle komissaari Valdis Dombrovskikselle ja finanssipalveluista vastaavalle komissaari Maria Luís Albuquerquelle. Kirjeen on allekirjoittanut EBF:n puheenjohtajana toimiva, ranskalaisen pankkijätti Société Généralen pääjohtaja Slawomir Krupa.
Talouden pyöreä pöytä: Näin meitä huijattiin – vuoden 2025 luvut julki28.1.2026 14:46:56 EET | Tiedote
Ei päivää ilman digihuijausta! Mutta millaiset huijaustavat trendaavat juuri nyt? Mihin kansalaisten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota? Entä panostavatko pankit huijausten torjuntaan riittävästi ja mitä viranomainen voi tehdä? Näihin teemoihin haemme vastausta Finanssiala ry:n (FA) webinaarissa keskiviikkona 4.2.2026 klo 10.00–10.30.
Pankkipalveluita turvattaessa ei pidä kasvattaa harmaan talouden tai terrorismin rahoituksen riskiä23.1.2026 16:09:43 EET | Tiedote
Pankkipalvelujen uudistusta pohtivan työryhmän muistiossa ei huomioida riittävästi riskejä, joita uudistukset aiheuttaisivat. Kaavaillut sääntelytoimet vaikeuttaisivat harmaan talouden torjuntaa ja esimerkiksi talouspakoteriskien hallintaa. Ehdotetun kaltainen laaja kotimainen lisäsääntely on omiaan heikentämään suomalaisen finanssialan kilpailukykyä. Pahimmillaan se voi kaventaa markkinoita ja kilpailua.
Pitkittynytkään häiriö ei pysäytä maksamista kaupan kassalla – FA:lta selvitys korttimaksamisesta häiriötilanteessa21.1.2026 12:15:01 EET | Tiedote
Jokaisen korttimaksamisen ketjuun kuuluvan on varauduttava siten, että toiminnot jatkuvat mahdollisimman normaalisti myös häiriötilanteessa. Yhden korttimaksamisen ketjun toimijan häiriö voi pysäyttää korttimaksamisen, jos häiriöön ei ole varauduttu. Maksaminen maksupäätteellä voidaan mahdollistaa, vaikka yhteydet varmennusverkostoon katkeaisivat kaikesta varautumisesta huolimatta. Korttimaksaminen häiriötilanteissa tulee varmistaa markkinaehtoisella varautumisella mieluummin kuin sääntelyllä. Kotimainen lainsäädäntö vaikuttaa vain rajalliseen joukkoon toimijoita paikallisesti. Osa maksuketjun toimijoista saattaa sijaita ulkomailla. Sääntelyä tehokkaampi ja nopeampi keino ovat muutokset maksukorttiyhtiöiden sääntöihin. Finanssiala ry (FA) on julkaissut selvityksen korttimaksamisesta pitkittyneissä häiriötilanteissa. Katsaus sisältää muun muassa tilannekatsauksen maksamisesta Suomessa, suosituksia häiriötilanteisiin varautumiseen sekä avaa, miten maksaminen pitkittyneessä häiriötilantee
FA:n Ahosniemi kiittelee ministeri Marttisen viestiä pankkisääntelyn pikaisesta keventämisestä16.1.2026 14:49:24 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä. Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa. Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme