Metsäalan yrittäjä Roope Tonteri: Metsänomistajia ei kuulla riittävästi metsäkeskustelussa

Kolminkertainen lumilautailun maailmanmestari valkealalainen Roope Tonteri toimii metsäalan yrittäjänä ja seuraa ihmetellen mustavalkoista metsäkeskustelua. – Siinä puhutaan metsänomistajien ylitse, kun ympäristöväellä on oma kuplansa ja teollisuudella omansa. Metsänomistaja jää puun ja kuoren puristukseen. Ei siellä A-studiossa kovin usein metsänomistajia näy.

–Kun itsekin tähän keskusteluun olen osallistunut, tunnistan että tietyt mediat ovat valinneet puolensa tukea ympäristönäkökohtia. Vaikka suurin ilmastomuutoksen syy on fossiilisten päästöissä, ympäristöjärjestöt ovat onnistuneet kääntämään ilmastokeskustelun metsiin. Ne saavat medioissa viestinsä varmasti läpi, koska hallitsevat viestinnän paremmin kuin metsänomistajat.

Tonteri ihmettelee, kun televisiossa puhutaan ilmastonmuutoksesta, kuvassa on uudistushakkuualue ja metsäkone. –Voisiko siihen joskus laittaa kuvaa kaupungista, jossa liikenne ja asutus tuottavat fossiilisia päästöjä. Vaikutelmaksi tulee, että maaseutu on syyllinen ilmastonmuutokseen.

Metsänomistajat harrastavat hiljaista metsien suojelua

Raakkutuhojen jälkeen teollisuus sopii ministerin kanssa metsänomistajien ylitse suojakaistoista, vaikka maksumieheksi Tonterin mukaan jää metsänomistaja. – Sama koskee niin sanottuja ikimetsiä, joissa on tehty hakkuita. Kun media julkaisee niistä uutisia yksipuolisten tietojen varassa, metsäyhtiöt pelästyvät kielteistä julkisuutta ja lopettavat ostot sen perusteella. Ja taas maksumieheksi jää metsänomistaja.

–On väärin väittää, ettei meillä ole vanhoja metsiä, koska niitä löytyy joka puolelta Suomea. Toki niitä on vähän ja näiden suojeluun tarvitaan rahallista panosta. Paremmalla korvauksella suojeltavia kohteita alkaa löytyä enemmän. Meillä on hienoja luonnontilaisen kaltaisia metsiä, missä metsänomistaja harrastaa hiljaista suojelua eikä edes halua, että niistä tiedetään. Saatan ehkä itsekin harrastaa tällaista suojelua.

Elokapina sai kutsun, mutta ei tullut metsätöihin

Tonteri kaipaa ympäristöaktivisteilta konkreettisia ideoita ja innovaatioita kadulla istumisen sijaan. – Kouluttautuisivat sellaisiin ammatteihin, joissa pääsee näyttämään osaamistaan ja vaikuttamaan aidosti asioihin. Yritin keskustella elokapinanalaisten kanssa mielenosoituksessa, mutta emme me kunnollista keskustelua saaneet aikaan.

–Olen kutsunut heitä metsään ja ehdottanut, että rajataan ensiharvennukseen soveltuva männikkö, minkä metsänhoidolliset toimet he saavat suunnitella. Minä toteutan sen moottorisahatyönä ja mönkijälle mahdollisimman kevyesti ja heidän ohjeistuksensa mukaan. Sain vastaukseksi, että emme voi tulla, kun ei tiedetä miten se pitäisi tehdä.

Tonterin viesti poliittisille päättäjille on sama. – Tulkaa metsiin keskustelemaan metsänomistajien kanssa, niin opitte tuntemaan meidän ajatteluamme. Kun valtamedioissa ei metsänomistajia juurikaan näy tai kuulu, jollain tavallahan meidän täytyy viestimme saada perille.

–Olisi hienoa nähdä esimerkiksi metsää omistavia urheilijoita osallistumassa metsäkeskusteluun vahvemmin. Heillä kuitenkin on seuraajakuntaa ja heidän olisi helpompi saada viestiä eteenpäin kuin tavallisen yksityisen metsänomistajan.

–Tiedän, että harva on valmis julkiseen keskusteluun kuten minä. Minunkin mielipiteeni aiheuttavat paljon keskustelua niin puolesta kuin vastaan metsänomistajissa, ympäristöväessä kuin varmaan myös teollisuudessa, sanoo Tonteri.

Metsien ekologiset ja taloudelliset tavoitteet voidaan yhdistää

Tonteri tuottaa yrityksellään monipuolisia metsänhoitopalveluita erityisesti Kouvolan seudulla. –Toimintani perustuu arvoihin, joissa otetaan huomioon niin ympäristötekijät kuin metsänomistajan tavoitteet, jotka voidaan yhdistää.

–Tämän ajan vaatima metsänhoito merkitsee minulle pieniä metsätyökoneita, oikeaan aikaan tehtyjä metsänhoitotoimenpiteitä, sekametsiä ja luonnonhoitoa. Näitä arvoja kannatan itsekin metsänomistajana ja metsäpalvelujen tuottajana.

Tonteri muistuttaa, että kun metsä ei voi sitoa itseensä hiiltä määräänsä enempää, pelkkä suojeleminen tai hakkuiden rajoittaminen ei ole ratkaisu nielujen kasvattamiseen. – Jos emme hakkaisi metsiämme lainkaan vaan ne saisivat suojeltuina vanheta, hiilensidonta loppuisi kokonaan. Päästöjen leikkaaminen on ensisijainen ratkaisu ilmastomuutoksen hillinnässä.

–Me tarvitsemme metsiimme niiden uudistamista, hiiltä sitovaa nuorta metsää, kasvavia taimikoita, lannoitusta, pidempiä metsän kiertoaikoja ja jossain määrin jatkuvaa kasvatusta siellä, minne se sopii.

Suomessa puhutaan Tonterin mielestä liikaa avohakkuista, joiden merkitystä metsien uudistamisessa ei ymmärretä. – Avohakkuu ei välttämättä merkitse luontokatoa, vaan pohjaa uudelle metsän kasvulle ja erilaisille lajeille. Jos kaikki olisi niin sanottua vanhaa metsää, niin olisiko se kovinkaan monimuotoista. Minulle metsien monimuotoisuus merkitsee lajien kirjoja eikä yksinomaan vanhojen metsien lajeja.

Metsäalalle tarvitaan toimiva hiilimarkkina

Tonterin mukaan metsäala on nyt murroksessa ja tulee muuttumaan seuraavan vuosikymmenen aikana. – Vaikka paperin kysyntä laskee digitalisaation myötä, puulle tulee paljon muuta uutta käyttöä pakkaus- ja tekstiiliteollisuudessa, puurakentamisessa, uusiutuvan energian valmistuksessa ja monissa muissa kohteissa, joilla voidaan korvata fossiilisia.

–Tulee olemaan paljon uusia mahdollisuuksia, joihin liittyy myös hiilimarkkina ja kompensaatiokauppa. Sitä varten tulee luoda toimiva hiilimarkkina ja pelisäännöt. Hiilimarkkinassa harrastetaan aktiivista metsänhoitoa ja paneudutaan kasvattamaan metsän hiilensidonnan kykyä. Tähän tarvitaan tutkimustietoa esimerkiksi siitä, mikä on paras harvennusmalli pöllin sijaan hiilinielua kasvavalle metsälle.

Metsäala tarvitsee tulevaisuudessakin tekijöitä

Tonteri kantaa huolta siitä, että tulevaisuudessakin löytyy metsäpäähän tekijöitä. –Olen ollut mukana metsäliigassa kertomassa, millainen työpaikka tämä on ja kannustamassa nuoria alalle. Tiedän, että tämä on kovaa fyysistä työtä, voi olla kylmää ja pimeää, joskus kastuu, joskus kuumaa, niin onhan se haastavaa saada nuoria tähän innostumaan. Jos jostain muusta työstä saa vähemmillä tunneilla saman euron, niin pitää olla kova palo metsätöihin ja oikeasti tykätä tästä hommasta.

–Yrittäjän päivä on pitkä. Joskus saattaa iskeä stressi, kun kesken urakan koneet hajoavat, lainat rullaavat ja vastuu työn tilaajalle painaa.  Mutta vastapainona on itsenäisen työn vapaus ja luonnossa eri vuodenaikoina liikkuminen. Mutta Suomen huoltovarmuuden ja koko metsäalan tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että saamme tulevaisuudessa tänne metsiinkin tekijöitä, muistuttaa Tonteri.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi