Selvitimme: Turvallisuus ja hyvä asuinympäristö tärkeimpiä hyvän kotikunnan tekijöitä
11.10.2024 07:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kuntalaiset pitävät turvallisuutta ja hyvää asuinympäristöä kaikkein tärkeimpinä asioina hyvässä kotikunnassa, selviää Kuntaliiton touko-kesäkuussa toteuttamasta Kuntalaistutkimuksesta, johon vastasi yli 10 000 kuntalaista 46 kunnasta. Vastanneista 75 prosenttia pitää turvallisuutta ja 68 prosenttia hyvää asuinympäristöä erittäin tärkeänä tekijänä. Myös hyvä asunto, perhe ja muut läheiset sekä luonnonläheisyys nousivat merkittäviksi tekijöiksi hyvän kotikunnan määrittelyssä.
///Jutun embargo on pe 11.10. klo 7.00!///
Yhteiskunnalliset muutokset vahvistavat turvallisuuden merkitystä
Turvallisuuden tärkeys korostuu kaikenkokoisissa kunnissa ja kaikenikäisten kuntalaisten vastauksissa. Turvallisuuden merkitys on kasvanut selvästi vuonna 2020 tehdystä kyselystä, avaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom tuloksia.
Esimerkiksi lapsiperheelliset ja julkisella sektorilla työskentelevät korostavat kyselyn mukaan turvallisuutta arjen sujuvuuden kannalta.
Turvallisuuden merkityksen korostuminen heijastaa laajemmin globaalia turvallisuusmuutosta ja epävarmuuden lisääntymistä. Turvallisuus koostuu monista tekijöistä, ja kunnat ovat keskeisessä roolissa vahvistamassa arjen turvallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä palveluiden toimivuutta, toteaa Kuntaliiton varautumisen ja turvallisuuden asiantuntija Ari Korhonen.
Terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö luodaan kunnissa
Hyvän asuinympäristön merkityksestä kyselyyn vastanneet korostivat muun muassa rauhallisuutta, siisteyttä sekä väljyyttä ja myös esimerkiksi puhdasta ilmaa ja luontoa sekä vesistön läheisyyttä. Erityisesti pienemmissä kunnissa luonnonläheisyys on korostunut tekijä, mutta kaikissa kunnissa kunnan rooli ympäristön viihtyisyydessä on merkittävä.
Kunnat vastaavat ympäristön viihtyisyydestä, infrastruktuurin kehittämisestä, sekä peruspalveluiden, kuten vesihuollon, jätehuollon ja julkisten liikennejärjestelmien järjestämisestä ja ylläpidosta.
Nämä tekijät vaikuttavat suoraan kuntalaisten arkeen ja elämänlaatuun, mutta myös kunnan elinvoimaisuuteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Kunnat tekevät työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi sekä huolehtivat luontoarvojen turvaamisesta ja varmistavat turvallisen ja terveellisen asuinympäristön rakentamisen. On ilo huomata, että kuntalaiset todella arvostavat hyvää elinympäristöä, nostaa Kuntaliiton ympäristö- ja yhdyskuntayksikön johtaja Miira Riipinen.
Tutkimustuloksissa vaihtelua eri-ikäisten, eri sukupuolten sekä kuntien välillä
Tärkeimmäksi koetuissa asioissa on nähtävissä jonkin verran painotuseroja erikokoisissa kunnissa ja eri-ikäisillä ja varsinkin eri sukupuolta edustavilla vastaajilla.
Sukupuoli on yksi merkittävimmin erilaisten asioiden tärkeyttä hyvässä kotikunnassa tai kotikaupungissa selittäviä tekijöitä. Naiset korostavat miehiä enemmän kaikkia kartoitettujen asioiden tärkeyttä. Merkittävimmät erot sukupuolten välillä näkyvät hyvää asuinympäristöä, asuntoa, luonnonläheisyyttä sekä julkisia palveluja koskevissa tärkeysarvioissa, nostaa esille Pekola-Sjöblom.
Alle 10 000 asukkaan kuntakokoluokissa turvallisuuden ja hyvän asuinympäristön lisäksi erittäin tärkeiden kärkijoukossa on luonnonläheisyys. Hyvä asunto on mukana kolmen kärjessä 20 001 - 50 000 asukkaan kunnissa ja suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa puolestaan.
Valtavirrasta poiketen 10 001 - 20 000 asukkaan kunnissa kolmen kaikkein tärkeimmän tekijöiden joukkoon on noussut perhe ja muut läheiset, 50 001 - 100 000 asukkaan kunnissa kolmannen sijan jakavat hyvä asunto sekä perhe ja muut läheiset.
Kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäluokissa kolme kaikkein tärkeintä hyvän kotikunnan tekijää koostuu turvallisuudesta, hyvästä asuinympäristöstä ja hyvästä asunnosta. Perhe ja muut läheiset koetaan hyvää asuntoa tärkeämmäksi kaikissa yli 60-vuotiaiden ikäluokissa.
Kuntalaistutkimus 2024
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2024 -kyselystä, johon vastasi touko-kesäkuussa noin 10 500 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa ja siinä on mukana 46 erikokoista ja erityyppistä kuntaa eri puolilta Suomea.
Lisätietoja Kuntalaistutkimuksesta 2024: www.kuntaliitto.fi/kuntalaistutkimus2024
Tutkimuskunnat: Asikkala, Askola, Espoo, Hamina, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Ilomantsi, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kirkkonummi, Kitee, Kuusamo, Lappajärvi, Lappeenranta, Lapua, Mikkeli, Mustasaari, Naantali, Nivala, Oulainen, Parkano, Petäjävesi, Pielavesi, Pirkkala, Pudasjärvi, Puolanka, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Toholampi, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Virolahti, Virrat ja Vöyri.
Tutkimuksesta tulee myöhemmin syksyllä median saataville myös kuntakohtaisia tuloksia.
Lisätietoja:
Marianne Pekola-Sjöblom
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö
+358 50 337 5634
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija, kuntavaalien projektipäällikkö
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Hankintalain eteneminen eduskunnassa uhkaa etenkin pienten kuntien palveluja27.5.2026 18:43:40 EEST | Tiedote
Kuntaliitto on hyvin pettynyt, että eduskunnan talousvaliokunta hyväksyi hankintalain uudistuksen lähes esitetyssä muodossa ennennäkemättömän laajasta vastustuksesta huolimatta. Lakiesitys tyrmättiin lausuntokierroksella laajasti etenkin puutteellisen vaikutusten arvioinnin takia. Myös eduskunnan valiokuntakierroksella on noussut esiin lukuisia huolia lain sisällöstä ja voimaantulosta, mutta talousvaliokunta on esittänyt lopulliseen lakiluonnokseen vain pieniä muutoksia.
Rapport: Allt mer olika framtidsutsikter för gymnasierna i Finland – i vissa ekonomiska regioner halveras antalet studerande18.5.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande
En omfattande rapport från Kommunförbundet visar att Finlands gymnasier står inför stora regionala förändringar. År 2040 kommer antalet gymnasiestuderande att vara drygt 21 000 färre, och i fem sjättedelar av de ekonomiska regionerna håller antalet unga redan på att minska. I vårens gemensamma ansökan fick 24 gymnasier högst tio ansökningar. Kommunförbundet varnar för att tillgången till högklassig gymnasieutbildning kan försämras i många regioner om inte nya samarbetslösningar införs. – Befolkningsförändringen påverkar gymnasieutbildningen snabbare än vad många ännu insett. Därför behöver vi införa nya lösningar tillsammans och proaktivt, inte först när det blir ett nödtvång, säger Susanna Huovinen, vice verkställande direktör vid Kommunförbundet.
Selvitys: Lukioiden tulevaisuus eriytyy rajusti Suomessa – osassa seutukunnista opiskelijamäärät puolittuvat18.5.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Kuntaliiton laaja selvitys osoittaa, että Suomen lukioverkko kohtaa rajun alueellisen murroksen. Lukio-opiskelijoiden määrä vähenee vuoteen 2040 mennessä yli 21 000 opiskelijalla, ja viidessä kuudesosassa seutukunnista nuorten määrä on jo laskussa. Kevään yhteishaussa 24 lukioon haki korkeintaan kymmenen opiskelijaa. Kuntaliitto varoittaa, että ilman uusia yhteistyöratkaisuja laadukkaan lukiokoulutuksen saavutettavuus voi heikentyä monilla alueilla. – Väestönmurros muuttaa lukiokoulutusta nyt nopeammin kuin moni vielä ymmärtää. Siksi ratkaisuja pitää tehdä ennakoivasti ja yhdessä, ei vasta pakon edessä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Simkunnighetsveckan lyfter fram utmaningarna med att ordna simundervisning – Kommunförbundet föreslår lösningar för att stärka simkunnigheten13.5.2026 11:02:08 EEST | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundet kan det ändå inte vara enbart skolans ansvar att stärka simkunnigheten, utan träning behövs också på fritiden tillsammans med familjer, simföreningar och andra aktörer. – Simkunnigheten utvecklas framför allt genom upprepning. Skolans simundervisning skapar en viktig grund, men färdigheten stärks också på fritiden: i simskolor, i simhallar, på stränder och under familjers gemensamma vattenaktiviteter. Kommunens uppgift är skapa möjligheter för detta i samarbete med olika aktörer, säger Elsa Mantere, specialsakkunnig i motions-, idrotts- och ungdomsfrågor vid Kommunförbundet.
Uimataitoviikko nostaa esiin uimaopetuksen järjestämisen haasteita – Kuntaliitto esittää ratkaisuja uimataidon vahvistamiseksi13.5.2026 11:02:08 EEST | Tiedote
Kuntaliitto kannustaa kuntia vahvistamaan yhteistyötä uimaseurojen, järjestöjen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa, jotta uimataidon harjoittelu olisi mahdollista myös koulupäivän ulkopuolella. Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi rantauimakoulut, pop up -uimakoulut, uimakorttilainaukset sekä luonnonvesissä toteutettava vesiturvallisuusopetus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme