Pitkäkestoinen liikuntaharjoittelu parantaa ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä lonkkaleikkauksen jälkeen
14.10.2024 07:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
TtM Paula Soukkio tutki väitöskirjassaan pitkäkestoisen, fysioterapeutin ohjaaman, kotona toteutetun liikuntaharjoittelun vaikutuksia ikääntyneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikais- ja sairaalahoidon tarpeeseen, kuolleisuuteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Harjoittelu paransi ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä kustannusneutraalisti, mutta ei tuonut lisävuorokausia kotona asumiseen tai parantanut elämänlaatua.

Lonkkamurtuma heikentää ikääntyneen toimintakykyä ja elämänlaatua sekä lisää palveluntarvetta. Lonkkamurtumapotilaat tarvitsevat tehokasta kuntoutusta, jossa liikuntaharjoittelulla on keskeinen osa, myös kotiutumisen jälkeen. TtM Paula Soukkion väitöstutkimuksen päätavoite oli selvittää, vähentääkö pitkäkestoinen ohjattu kotiharjoittelu leikattujen lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikais- ja sairaalahoidon tarvetta murtuman jälkeisen kahden vuoden aikana.
Tutkimukseen osallistui 121 ennen murtumaa kotona asunutta ja leikkauksella hoidettua lonkkamurtumapotilasta. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä oli 81 vuotta ja 75 % heistä oli naisia. Tutkimukseen osallistuneista 61 % oli reisiluun kaulan murtuma.
Tutkimukseen osallistuvat satunnaistettiin kotiharjoittelu- ja vertailuryhmään. Kotiharjoitteluryhmä harjoitteli kahdesti viikossa vuoden ajan keskittyen alaraajojen lihasvoiman ja tasapainon parantamiseen tavoitteena toimintakyvyn lisääminen. Vertailuryhmä jatkoi elämäänsä normaalisti.
– Vastoin odotuksia liikuntaharjoittelulla ei pystytty merkitsevästi lisäämään kotona vietettyjä vuorokausia eikä vaikuttamaan kuolleisuuteen, Soukkio toteaa.
Soukkio tutki myös harjoittelun vaikutuksia ikääntyneen lonkkamurtumapotilaan elämänlaatuun, fyysiseen toimintakykyyn sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ja niistä koituviin kustannuksiin.
Liikuntaharjoittelulla oli selkeästi positiiviset vaikutukset fyysiseen suoritus- ja toimintakykyyn. Sen sijaan harjoittelu ei lisännyt elämänlaatua vertailuryhmää enemmän ja molempien ryhmien elämänlaatu säilyi samanikäistä ja samaa sukupuolta olevan vertailuväestön elämänlaatutason alapuolella tutkimusvuoden aikana.
Kotiharjoitteluryhmän sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttökustannukset olivat vertailuryhmää suuremmat ensimmäisen tutkimusvuoden aikana, mutta kahden vuoden tarkastelussa kustannuksissa ei enää ollut eroja ryhmien välillä.
– Harjoittelu osoittautui erityisen kustannusvaikuttavaksi niillä lonkkamurtumapotilailla, joilla oli huonompi toimintakyky ja selkeää avuntarvetta kotiutumistilanteessa, Soukkio tiivistää.
– Yhteenvetona voidaan sanoa, että pitkäkestoisella kotiharjoittelulla voidaan lisätä ikääntyneiden lonkkamurtumapotilaiden fyysistä suoritus- ja toimintakykyä kustannusvaikuttavasti, kun tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskäyttöä. Elämänlaadun lisääminen vaatisi varmasti monipuolisempaa interventiota, summaa Soukkio.
Väitöstutkimuksen aineisto on osa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä vuosina 2014–2019 toteutetun satunnaistetun kontrolloidun Kauemmin Kotona Ikääntynyt (KauKoIKÄ) -tutkimuksen aineistoa.
TtM Paula Soukkion gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan “Days Lived at Home, Use and Costs of Healthcare and Social Services, Functioning, and Health-related Quality of Life after Hip Fracture: Effects of a 12-month Home-based Exercise Intervention” tarkastustilaisuus pidetään 25.10.2024 klo 12 alkaen Liikuntarakennuksen salissa L302. Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsti Uusi-Rasi (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Sarianna Sipilä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/vaitos-soukkio251024
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97079
Lisätietoja
TtM Paula Soukkio
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
paula.soukkio@ekhva.fi
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
QS Sustainability 2027: JYU menestyi vastuullisuusarvioinnissa18.11.2026 08:35:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sijoittui kansainvälisessä yliopistojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta, kestävyyttä ja vastuullisuutta mittaavassa arvioinnissa sijalle 308. Sijoitus säilyi lähes samana viime vuodesta, jolloin se oli 296. Mukaan arviointiin oli hyväksytty kaikkiaan 2 000 yliopistoa yli sadasta maasta. Suomesta mukana oli 11 yliopistoa, joista Jyväskylän yliopisto oli viides.
Kestävyyskriisin kohtaamiseen tarvitaan uudenlaisia kansalaistaitoja18.11.2026 07:25:00 EET | Tiedote
Millaisia kansalaistaitoja tarvitaan aikana, jolloin ympäristömuutosten tuomat haasteet vaikuttavat arkeemme yhä voimakkaammin? Jyväskylän yliopiston tutkijat nostavat esille viisi planetaarista kansalaistaitoa, jotka auttavat ihmisiä rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta sekä yksilöinä että yhteiskunnan jäseninä.
Lähes puolet yli 70-vuotiaista hyötyi liikuntaharjoittelusta usealla toimintakyvyn osa-alueella17.11.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Vuoden mittainen liikuntaharjoittelu paransi yli 70-vuotiaiden fyysistä toimintakykyä, mutta hyödyt näkyivät eri ihmisillä eri tavoin. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan liikuntaharjoittelun onnistumista ei tulisi arvioida vain yhden mittarin perusteella, sillä myönteiset muutokset voivat ilmetä eri toimintakyvyn osa-alueilla.
Uusi tutkimus paljastaa mekanismin, joka voi auttaa sairaalabakteeria kestämään viimeisiin hoitokeinoihin kuuluvaa antibioottia17.11.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat tunnistaneet Staphylococcus aureus -bakteerista entsyymin, joka muokkaa bakteerin soluseinän rakennetta ja voi lisätä sen kykyä selviytyä vankomysiiniantibiootin vaikutuksista. Löydös tarjoaa uuden näkökulman siihen, miten bakteerit sopeutuvat antibioottipaineeseen, ja voi tulevaisuudessa auttaa kehittämään uusia keinoja antibioottiresistenssin torjumiseksi.
Tutkimus: Epätasa-arvoinen vanhemmuus lisää riskiä äitien uupumukselle16.11.2026 07:20:00 EET | Tiedote
Mitä paremmin vanhemmat jakavat vastuita, tukevat toisiaan ja toimivat yhdessä lapsiperheen arjessa, sitä vähemmän äidit raportoivat vanhemmuusuupumusta. Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan hyvä yhteistyö ja emotionaalista tukea tarjoava puoliso voi suojata äitejä uupumukselta erityisesti vauva-aikana. Epätasa-arvoinen ja eripurainen yhteisvanhemmuus puolestaan lisää äitien riskiä uupumukselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme