Pitkäkestoinen liikuntaharjoittelu parantaa ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä lonkkaleikkauksen jälkeen
14.10.2024 07:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
TtM Paula Soukkio tutki väitöskirjassaan pitkäkestoisen, fysioterapeutin ohjaaman, kotona toteutetun liikuntaharjoittelun vaikutuksia ikääntyneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikais- ja sairaalahoidon tarpeeseen, kuolleisuuteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Harjoittelu paransi ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä kustannusneutraalisti, mutta ei tuonut lisävuorokausia kotona asumiseen tai parantanut elämänlaatua.
Lonkkamurtuma heikentää ikääntyneen toimintakykyä ja elämänlaatua sekä lisää palveluntarvetta. Lonkkamurtumapotilaat tarvitsevat tehokasta kuntoutusta, jossa liikuntaharjoittelulla on keskeinen osa, myös kotiutumisen jälkeen. TtM Paula Soukkion väitöstutkimuksen päätavoite oli selvittää, vähentääkö pitkäkestoinen ohjattu kotiharjoittelu leikattujen lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikais- ja sairaalahoidon tarvetta murtuman jälkeisen kahden vuoden aikana.
Tutkimukseen osallistui 121 ennen murtumaa kotona asunutta ja leikkauksella hoidettua lonkkamurtumapotilasta. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä oli 81 vuotta ja 75 % heistä oli naisia. Tutkimukseen osallistuneista 61 % oli reisiluun kaulan murtuma.
Tutkimukseen osallistuvat satunnaistettiin kotiharjoittelu- ja vertailuryhmään. Kotiharjoitteluryhmä harjoitteli kahdesti viikossa vuoden ajan keskittyen alaraajojen lihasvoiman ja tasapainon parantamiseen tavoitteena toimintakyvyn lisääminen. Vertailuryhmä jatkoi elämäänsä normaalisti.
– Vastoin odotuksia liikuntaharjoittelulla ei pystytty merkitsevästi lisäämään kotona vietettyjä vuorokausia eikä vaikuttamaan kuolleisuuteen, Soukkio toteaa.
Soukkio tutki myös harjoittelun vaikutuksia ikääntyneen lonkkamurtumapotilaan elämänlaatuun, fyysiseen toimintakykyyn sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ja niistä koituviin kustannuksiin.
Liikuntaharjoittelulla oli selkeästi positiiviset vaikutukset fyysiseen suoritus- ja toimintakykyyn. Sen sijaan harjoittelu ei lisännyt elämänlaatua vertailuryhmää enemmän ja molempien ryhmien elämänlaatu säilyi samanikäistä ja samaa sukupuolta olevan vertailuväestön elämänlaatutason alapuolella tutkimusvuoden aikana.
Kotiharjoitteluryhmän sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttökustannukset olivat vertailuryhmää suuremmat ensimmäisen tutkimusvuoden aikana, mutta kahden vuoden tarkastelussa kustannuksissa ei enää ollut eroja ryhmien välillä.
– Harjoittelu osoittautui erityisen kustannusvaikuttavaksi niillä lonkkamurtumapotilailla, joilla oli huonompi toimintakyky ja selkeää avuntarvetta kotiutumistilanteessa, Soukkio tiivistää.
– Yhteenvetona voidaan sanoa, että pitkäkestoisella kotiharjoittelulla voidaan lisätä ikääntyneiden lonkkamurtumapotilaiden fyysistä suoritus- ja toimintakykyä kustannusvaikuttavasti, kun tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskäyttöä. Elämänlaadun lisääminen vaatisi varmasti monipuolisempaa interventiota, summaa Soukkio.
Väitöstutkimuksen aineisto on osa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä vuosina 2014–2019 toteutetun satunnaistetun kontrolloidun Kauemmin Kotona Ikääntynyt (KauKoIKÄ) -tutkimuksen aineistoa.
TtM Paula Soukkion gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan “Days Lived at Home, Use and Costs of Healthcare and Social Services, Functioning, and Health-related Quality of Life after Hip Fracture: Effects of a 12-month Home-based Exercise Intervention” tarkastustilaisuus pidetään 25.10.2024 klo 12 alkaen Liikuntarakennuksen salissa L302. Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsti Uusi-Rasi (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Sarianna Sipilä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/vaitos-soukkio251024
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97079
Lisätietoja
TtM Paula Soukkio
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
paula.soukkio@ekhva.fi
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Avoimen väylät uudistuvat Jyväskylän yliopistossa: Selkeyttä ja lisää mahdollisuuksia tutkintokoulutukseen hakeutuville29.6.2026 12:44:56 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto nostaa avoimen väylän kautta valittavien opiskelijoiden osuutta. Tavoitetaso on 15 prosenttia niiden tutkinto-ohjelmien sisäänotosta, joihin voi hakea avoimen väylältä. Samalla avoimen väylien edellytykset selkeytyvät: jatkossa Jyväskylän yliopistossa on kolme väylätyyppiä. Kehittämistyö tukee erityisesti valtion rahoittamalla opintosetelillä opiskelevien nuorten aikuisten korkeakoulupaikan saavuttamista.
Uusiutuvan energian nopea kasvu kuormittaa luontoa – tutkijat ehdottavat tarkempaa sijainninohjausta29.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Suomessa nopeasti kasvanut tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaikuttaa merkittävästi sekä ympäristöön että ihmisiin, osoittaa tuore Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin Wisdom Letters -julkaisusarjassa ilmestynyt vertaisarvioitu artikkeli. Vaikka yksittäisiä hankkeita tarkastellaan yksityiskohtaisesti, eivät nykyiset suunnittelu- ja arviointikäytännöt riitä niiden yhteisvaikutusten hallintaan. Politiikkasuosituksia sisältävän julkaisun ovat laatineet neljä tutkijaa Suomen ympäristökeskuksesta, Itä-Suomen yliopistosta ja Turun yliopistosta.
Ketä enää kiinnostaa? Jyväskylän Kesässä kysytään, mihin journalismia ja viisautta tarvitaan muuttuvassa maailmassa25.6.2026 10:10:24 EEST | Tiedote
Jyväskylän Kesän keskusteluohjelma kokoaa 1.–5.7.2026 Jyväskylän yliopiston kampukselle tutkijoita, taiteilijoita, toimittajia ja muita asiantuntijoita pohtimaan viisauden merkitystä ajassamme. Ohjelmassa tarkastellaan muun muassa journalismin tulevaisuutta, viisauden ja typeryyden rajapintoja, vastuullisuutta, ihmisen kasvua sekä luontosuhdetta.
Monimuotoinen metsä on tulevaisuuden arvonluonnin alusta – tutkijat esittävät uutta suuntaa Suomen metsäsektorille25.6.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Luontokato, ilmastotavoitteet ja globaalit markkinamuutokset muuttavat metsäsektorin toimintaympäristöä. Uusimman Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin tuottaman Wisdom Letters -julkaisusarjan vertaisarvioidun julkaisun mukaan Suomen kannattaa vastata muutokseen rakentamalla metsistä monipuolinen arvonluonnin alusta, jossa taloudellinen menestys perustuu aiempaa vahvemmin luonnon monimuotoisuuteen, uusiin palveluihin ja korkean lisäarvon liiketoimintaan.
Perinnöksi ilmastokriisi? Tutkimus kyseenalaistaa sukupolvien välisen kuilun24.6.2026 08:58:00 EEST | Tiedote
Ilmastokeskustelu nähdään usein sukupolvien välisenä ristiriitana, jossa nuoret joutuvat kantamaan vanhempien sukupolvien teot. Jyväskylän yliopiston tutkimus haastaa tämän asetelman ja osoittaa, että todellisuudessa asetelma on monimutkaisempi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme