Pitkäkestoinen liikuntaharjoittelu parantaa ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä lonkkaleikkauksen jälkeen
14.10.2024 07:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
TtM Paula Soukkio tutki väitöskirjassaan pitkäkestoisen, fysioterapeutin ohjaaman, kotona toteutetun liikuntaharjoittelun vaikutuksia ikääntyneiden lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikais- ja sairaalahoidon tarpeeseen, kuolleisuuteen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Harjoittelu paransi ikääntyneiden henkilöiden toimintakykyä kustannusneutraalisti, mutta ei tuonut lisävuorokausia kotona asumiseen tai parantanut elämänlaatua.
Lonkkamurtuma heikentää ikääntyneen toimintakykyä ja elämänlaatua sekä lisää palveluntarvetta. Lonkkamurtumapotilaat tarvitsevat tehokasta kuntoutusta, jossa liikuntaharjoittelulla on keskeinen osa, myös kotiutumisen jälkeen. TtM Paula Soukkion väitöstutkimuksen päätavoite oli selvittää, vähentääkö pitkäkestoinen ohjattu kotiharjoittelu leikattujen lonkkamurtumapotilaiden pitkäaikais- ja sairaalahoidon tarvetta murtuman jälkeisen kahden vuoden aikana.
Tutkimukseen osallistui 121 ennen murtumaa kotona asunutta ja leikkauksella hoidettua lonkkamurtumapotilasta. Tutkimukseen osallistuneiden keski-ikä oli 81 vuotta ja 75 % heistä oli naisia. Tutkimukseen osallistuneista 61 % oli reisiluun kaulan murtuma.
Tutkimukseen osallistuvat satunnaistettiin kotiharjoittelu- ja vertailuryhmään. Kotiharjoitteluryhmä harjoitteli kahdesti viikossa vuoden ajan keskittyen alaraajojen lihasvoiman ja tasapainon parantamiseen tavoitteena toimintakyvyn lisääminen. Vertailuryhmä jatkoi elämäänsä normaalisti.
– Vastoin odotuksia liikuntaharjoittelulla ei pystytty merkitsevästi lisäämään kotona vietettyjä vuorokausia eikä vaikuttamaan kuolleisuuteen, Soukkio toteaa.
Soukkio tutki myös harjoittelun vaikutuksia ikääntyneen lonkkamurtumapotilaan elämänlaatuun, fyysiseen toimintakykyyn sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ja niistä koituviin kustannuksiin.
Liikuntaharjoittelulla oli selkeästi positiiviset vaikutukset fyysiseen suoritus- ja toimintakykyyn. Sen sijaan harjoittelu ei lisännyt elämänlaatua vertailuryhmää enemmän ja molempien ryhmien elämänlaatu säilyi samanikäistä ja samaa sukupuolta olevan vertailuväestön elämänlaatutason alapuolella tutkimusvuoden aikana.
Kotiharjoitteluryhmän sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttökustannukset olivat vertailuryhmää suuremmat ensimmäisen tutkimusvuoden aikana, mutta kahden vuoden tarkastelussa kustannuksissa ei enää ollut eroja ryhmien välillä.
– Harjoittelu osoittautui erityisen kustannusvaikuttavaksi niillä lonkkamurtumapotilailla, joilla oli huonompi toimintakyky ja selkeää avuntarvetta kotiutumistilanteessa, Soukkio tiivistää.
– Yhteenvetona voidaan sanoa, että pitkäkestoisella kotiharjoittelulla voidaan lisätä ikääntyneiden lonkkamurtumapotilaiden fyysistä suoritus- ja toimintakykyä kustannusvaikuttavasti, kun tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskäyttöä. Elämänlaadun lisääminen vaatisi varmasti monipuolisempaa interventiota, summaa Soukkio.
Väitöstutkimuksen aineisto on osa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä vuosina 2014–2019 toteutetun satunnaistetun kontrolloidun Kauemmin Kotona Ikääntynyt (KauKoIKÄ) -tutkimuksen aineistoa.
TtM Paula Soukkion gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan “Days Lived at Home, Use and Costs of Healthcare and Social Services, Functioning, and Health-related Quality of Life after Hip Fracture: Effects of a 12-month Home-based Exercise Intervention” tarkastustilaisuus pidetään 25.10.2024 klo 12 alkaen Liikuntarakennuksen salissa L302. Vastaväittäjänä toimii dosentti Kirsti Uusi-Rasi (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Sarianna Sipilä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Etäyhteys väitöstilaisuuteen: https://r.jyu.fi/vaitos-soukkio251024
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/97079
Lisätietoja
TtM Paula Soukkio
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
paula.soukkio@ekhva.fi
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kirjoitan, koska haluan!25.8.2026 18:24:10 EEST | Tiedote
Kirjoituskilpailu nuorille nyt jo neljättä kertaa. Suomalaiset nuoret lukevat nykyään kenties enemmän kuin koskaan, mutta lukeminen on sirpaloitunut kännykkäaikakaudella lyhyiden viestien ja tekstien lukemiseen. Vaikka kirjojenkin lukeminen on edelleen yleistä, luettujen kirjojen määrä on laskenut jyrkästi. Erityisesti aktiivilukijoiden määrä on laskenut 15–24-vuotiaiden joukossa (Tilastokeskus). Herättääksemme osaltamme lukemisintoa julkaisemme valtakunnallisen kirjoituskilpailun 13–16-vuotiaille sekä 17–20-vuotiaille nuorille. Nykytrendin mukaisesti kilpailuraadin parhaiksi valitsemista kirjoituksista julkaistaan kaikille kuunneltavaksi ilmaiset ääniteokset suomalaisessa VoiceBooks-äänikirjasovelluksessa.
Nopeammin kävelevät ikääntyneet ovat aktiivisempia arjessa25.8.2026 10:35:07 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että fyysinen aktiivisuus vähenee merkittävästi iän myötä myös hyväkuntoisilla ikääntyneillä. Neljän vuoden seurannassa aktiivisuuden aikaansaama energiankulutus laski keskimäärin noin 17 prosenttia.
Uusi professori Tuomo Kujala: Kognitiotieteen tarve kasvaa, kun ajattelua ulkoistetaan tekoälylle25.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan uusi kognitiotieteen professori Tuomo Kujala tutkii työssään ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta. Hän on erikoistunut ihmisten tarkkaamattomuuden tutkimiseen ja siihen, miten se vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Kujala arvioi, että tekoälyn yleistyminen tulee tulevaisuudessa kasvattamaan tarvetta kognitiotieteen tutkimukselle.
Väitös: Datalähtöiset liiketoimintamallit kaatuvat usein skaalaukseen – kasvun keinot on sovitettava liiketoimintamallin kypsyyteen24.8.2026 08:00:00 EEST | Tiedote
KTM Eveliina Lakka tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin väitöskirjassaan, miten teolliset B2B-yritykset luovat, toimittavat ja kaappaavat arvoa datalähtöisten liiketoimintamallien avulla. Tutkimus paljastaa, että moni yritys onnistuu datalähtöisissä piloteissa, mutta pilottien muuntaminen kannattavaksi ja toistettavaksi liiketoiminnaksi epäonnistuu usein. Tämän vuoksi kasvustrategia on sovitettava liiketoimintamallin kypsyysvaiheeseen.
Turvallisuusalan asiantuntija Sari Tappura työelämäprofessoriksi rakentamaan uutta turvallisuusteknologian diplomi-insinöörikoulutusta24.8.2026 07:05:00 EEST | Tiedote
Yli 20 vuoden kokemus turvallisuuden tutkimuksesta, opetuksesta, teollisuudesta ja viranomaistyöstä tuo Sari Tappuran Jyväskylän yliopiston uudeksi työelämäprofessoriksi. Hänen tehtävänään on vahvistaa Jyväskylän yliopiston turvallisuusteknologian tutkimusta ja osaamista sekä rakentaa syksyllä käynnistyvää uutta diplomi-insinöörikoulutusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme