Hyvä fyysinen kunto lapsuudesta alkaen suojaa mielenterveyttä
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan hyvä fyysinen kunto lapsuudessa ja nuoruudessa on yhteydessä parempaan mielenterveyteen nuoruusiässä. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä mielenterveyden ongelmat ovat suuri yhteiskunnallinen haaste ja ne koskettavat jopa 25–30 % nuorista. Tulosten valossa fyysisen kunnon parantaminen lapsuudesta alkaen voi auttaa ehkäisemään mielenterveyden ongelmia.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön yhteistyötutkimuksessa seurattiin 241 nuoren fyysistä kuntoa lapsuudesta nuoruuteen kahdeksan vuoden ajan. Tutkimus osoitti, että parempi kestävyyskunto ja kestävyyskunnon parantuminen lapsuudesta nuoruuteen heijastuivat vähäisempiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että parempi motorinen kunto lapsuudesta nuoruuteen oli yhteydessä parempiin kognitiivisiin toimintoihin ja vähäisempiin stressi- ja masennusoireisiin nuoruudessa. Motorisella kunnolla oli kuitenkin heikompi yhteys masennusoireisiin kuin kestävyyskunnolla. Lisäksi nuoruusiän runsas ruutuaika selitti osin kestävyyskunnon ja motorisen kunnon yhteyksiä mielenterveyteen.
Tutkimuksen tulokset korostavat fyysiseen kuntoon panostaminen merkitystä lapsuudesta alkaen. Fyysisen kunnon kehittäminen tulisi nähdä yhtenä mahdollisena keinona tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä ja kognitiivista kehittymistä.
"Huoli lasten ja nuorten fyysisestä kunnosta on todellinen. Huolipuhe on kuitenkin keskittynyt toimintakykyyn ja fyysiseen terveyteen", sanoo lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
"Toivon, että nämä tulokset herättävät päättäjät sekä lasten ja nuorten huoltajat näkemään fyysisen kunnon merkityksen kokonaisvaltaisemmin, koska heikentynyt fyysinen kunto voi lisätä mielenterveyden haasteita ja heikentää oppimiseen tarvittavia taitoja".
"Koko yhteiskunnan tulisi panostaa lasten ja nuorten fyysistä kuntoa monipuolisesti kehittävän liikkumisen tukemiseen niin koulussa, vapaa-ajalla kuin harrastuksissakin", Haapala korostaa.
Nyt julkaistut tulokset perustuvat Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä käynnissä olevan professori Timo Lakan johtaman Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen seuranta-aineistoon. Tutkimuksessa seurattiin 241 nuoren fyysistä kuntoa lapsuudesta lähtien, ja heidän mielenterveyttään mitattiin kahdeksan vuotta myöhemmin 14–16-vuoden iässä. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Sports Medicine -lehdessä.
Lasten liikunta ja ravitsemus –tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston Metabolisten sairauksien tutkimusyhteisöä. Tutkimusyhteisö tutkii kardiometabolisia sairauksia genetiikkaa, genomiikkaa, translationaalista tutkimusta ja elämäntapainterventioita hyödyntäen. Vahva tutkimusnäyttö tautimekanismeista edistää metabolisten sairauksien varhaista diagnosointia, ehkäisyä ja yksilöllistä hoitoa. Tutkimusyhteisöön kuuluu 20 tutkimusryhmää perustutkimuksesta potilaiden hoitoon.
Lasten liikunta ja ravitsemus – eli Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) -tutkimuksen sivut: https://www.panicstudy.fi
Tutkimusyhteisön sivut: https://www.uef.fi/fi/tutkimusyhteiso/metaboliset-sairaudet
Lisätietoa ja linkki avoimeen alkuperäisjulkaisuun:
Dosentti Eero Haapala
Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
+358407254025, eero.a.haapala@jyu.fi
Haapala EA, Leppänen MH, Skog HM, Lubans DR, Viitasalo A, Lintu N, Jalanko P, Määttä S, Lakka TA. Childhood Physical Fitness as a Predictor of Cognition and Mental Health in Adolescence: The PANIC Study. Sports Medicine 2024. https://doi.org/10.1007/s40279-024-02107-z
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitöstutkimus paljastaa Raamatun kymmenen käskyn roolin yhteiskunnan muodostumisessa klassikkoteoksen valossa25.4.2025 10:39:50 EEST | Tiedote
Mikä tekee yhteiskunnastamme mahdollisen? YTM Jukka Ruokanen selvitti väitöskirjassaan, millaiset tekijät tukevat sosiaalisuuden, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloa saksalaisen politiisen filosofin ja oikeusoppineen Johannes Althusiuksen teoksessa Politica Methodice Digesta. Althusiuksen mukaan yhteiskunta ei synny vain ihmisten toiminnan tai luonnollisten syiden seurauksena – myös Jumalan toimet, kuten kymmenen käskyä, ovat olennaisia yhteiselomme aikaansaamiseksi.
Kansainvälinen konferenssi rakentaa tulevaisuudenuskoa ja selviytymiskykyä23.4.2025 11:00:47 EEST | Tiedote
Ympäristökysymysten lisäksi aikamme yhteiskunnat kamppailevat monimutkaisten sosiaalisten haasteiden kanssa. Lapset, nuoret ja heidän perheensä ovat usein ensimmäisiä, joita tämän hetken yhteiskunnalliset haasteet koettelevat.
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme