Etla: listaamattomien yhtiöiden veroremontille ei tarvetta – ”huojennetulla osingolla keskeinen rooli vääristämättömässä järjestelmässä”
23.10.2024 07:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan Suomen listaamattomien yhtiöiden verojärjestelmää on syytä muuttaa joiltakin pieniltä osin. Nykyjärjestelmä vääristää yritysten päätöksiä, mistä seuraa hyvinvointitappioita. Tutkimus osoittaa kuitenkin, ettei suuremmalle rakenneremontille ole tarvetta, ongelmien korjaaminen onnistuu muuttamalla järjestelmän keskeisiä parametreja. Tutkijat ehdottavat pohdittavaksi niin normaalituoton osuuksia (8 prosenttia) kuin omistajatasolla verotettavia osuuksia (25 prosenttia ja 85 prosenttia).
Suomen eriytetyn tuloverojärjestelmän haasteeksi on tunnistettu listaamattomien yhtiöiden toiminnan tuottojen verottaminen. Haasteeksi muodostuu erityisesti välttämättömyys jakaa listaamattoman yhtiön toiminnan tuotot verotusta varten kahteen osaan: korvaukseksi pääomalle ja korvaukseksi työlle. Nykyjärjestelmä on ratkaissut tulonmuuntoon liittyvät hankaluudet jakamalla listaamattomasta yhtiöstä saatavat tulot mekaanisesti kahteen osaan (niin kutsuttu split-järjestelmä), mutta järjestelmään on silti jäänyt kehitettävää.
Tänään julkaistu Etla-tutkimus (Suomen listaamattomien yhtiöiden verojärjestelmän rakenne kohdallaan, Etla Muistio 139) perustuu tuoreeseen, tieteellisessä journaalissa julkaistuun artikkeliin (Seppo Kari ja Olli Ropponen, 2024). Tutkimus osoittaa Suomen nykyjärjestelmän vääristävän yritysten päätöksiä, mistä puolestaan seuraa hyvinvointitappioita. Tutkimus myös näyttää sen, että ongelma voidaan korjata muuttamalla keskeisiä veroparametreja.
– Ongelma ei siis ole järjestelmän rakenteessa. Järjestelmä saadaan kuntoon sen keskeisten parametrien sopivilla valinnoilla. Näiden parametrien tulisi myös seurata muun verotuksen muutoksia, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
”Huojennetulla osingolla on keskeinen rooli vääristämättömässä järjestelmässä”
Keskeisessä roolissa järjestelmän toimivuuden kannalta ovat normaalituottoasteen taso (nykyisin 8 %) ja omistajatason verotukseen sisällytettävän osinkotuoton osuus (25 % tai 85 %). Tutkimus osoittaa, että näiden suuruuksia on aihetta pohtia ja lisäksi niiden tulisi riippua muista veroparametreista.
Myöskään listaamattomien yhtiöiden verotuksen euromääräiselle rajalle ei ole tarvetta, nykyisin raja on 150 000 euroa.
– Järjestelmän rakenteen näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää on välttää listaamattomien yhtiöiden toiminnan tuottojen kaksinkertainen verottaminen. Huojennetulla osingolla on siis keskeinen rooli vääristämättömässä järjestelmässä, vaikka tätä onkin arvosteltu ehkä järjestelmää täysin ymmärtämättä, toteaa Etlan Ropponen.
Mahdollinen puuttuminen julkisuudessakin kritisoituun some-vaikuttajien yritysten nettovarallisuuksien kasvattamiseen on Ropposen mukaan syytä tehdä korjaamalla nettovarallisuuden laskentaperiaatteita. Listaamattomien yhtiöiden split-järjestelmää ei tule tästä syystä muuttaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Yritysrahoituksen saatavuus kiristynyt – erityisen ahtaalla ovat innovaatio- ja kasvuhakuiset yritykset6.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomalaisyritysten rahoituksen saanti on selvästi heikentynyt – niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin Pohjoismaihin, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Erityisen kovaa yritysrahoituksen kiristyminen osuu kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka ovat talouden uudistumisen keskeisiä moottoreita. Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen. Käytäntö soveltuu huonosti sellaisen tulevaisuuden kasvun rahoittamiseen, joka perustuu aineettomaan pääomaan, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen.
Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote
Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.
Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote
Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.
Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme