Asunnottomuustyön asiantuntijat huolissaan: asunnottomuus uhkaa yhä useampaa
Asunnottomien yötä vietetään torstaina 17.10. Suomessa asunnottomuus on vähentynyt jo vuosia pitkälti Asunto ensin -mallin ansiosta. Asunnottomuustyötä tekevät näkevät kuitenkin toisen todellisuuden, jossa yhä useampi nuori, mielenterveyskuntoutuja ja maahanmuuttajataustainen henkilö kasvaa kiinni katukulttuuriin ja päätyy asunnottomuuteen. Kaikki heistä eivät näy virallisissa tilastoissa.

Asunto ensin -periaate on kansainvälinen menestystarina: Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus on viime vuosikymmeninä vähentynyt. ARAn tilastojen mukaan Suomessa oli viime vuonna runsaat 3 400 yksinelävää asunnotonta, 260 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Asunto ensin -malli pohjautuu ajatukseen siitä, että jokaisella on oikeus omaan kotiin. Lähtökohta on, että ensimmäinen ihmiselle tarjottava tuki on oma asunto, koska pysyvä koti on perusta esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmasta kuntoutumiselle.
Huolimatta siitä, että Asunto ensin -malli on ollut käytössä Suomessa vuodesta 2008 alkaen, ajatus asunnon ensisijaisuudesta ei ole lyönyt itseään täysin läpi suomalaisten keskuudessa: Rinnekotien Verianilla keväällä 2024 teettämän sote-kyselyn mukaan 38 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että asunnottomalta henkilöltä pitää edellyttää päihteettömyyttä ennen asunnon saamista. Miehistä näin ajatteli 45 prosenttia, naisista 31 prosenttia. Kaikista vastaajista vähän yli puolet, 52 prosenttia arvioi, että päihteettömyys ei saa olla asunnon saamisen edellytys.
”Ilman kotia on mahdoton kuntoutua. Jokainen voi miettiä, miten vaikea on sopia esimerkiksi hoitotapaamisia ilman vakituista osoitetta tai tietoa, missä nukkuu seuraavana yönä, saati viikon päästä”, sanoo Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeen projektipäällikkö Robert Koski. Tukialus tekee etsivää ja jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä Helsingissä, Tampereella ja Lahdessa. Sen työntekijät kohtaavat kaduilla päivittäin kymmeniä asunnottomia.
”Tapaamme kadulla tällä hetkellä jo hyvin heikossa kunnossa olevia nuoria, jotka ovat kasvaneet katukulttuuriin, eivätkä tiedä muusta. Tilanne on raju ja varsin raadollinen, katsoo sitä nuoren itsensä tai esimerkiksi yhteiskuntarauhan kannalta.”
Monet kohdatuista nuorista eivät välttämättä edes itse miellä olevansa asunnottomia, koska heillä on yösija esimerkiksi kaverin tai tuttavan sohvalla. Tällainen piiloasunnottomuus voi jatkua kuukausia, jopa vuosia, eikä näy tilastoissa. Asunnoton on kuitenkin hyvin turvaton ja altis rikoksille.
Sosiaaliturvan leikkaukset näkyvät
Monet asunnottomuustoimijat ovat ilmaisseet viime aikoina huolen siitä, miten sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat asunnottomuustilanteeseen. Rinnekotien palvelualuejohtaja Mika Paasolainen pitää huolta aiheellisena.
”Suomessa ei ole perinteisesti pudottu köyhyyden vuoksi asunnottomuuteen. Olemme aiemmin keskittyneet asunnottomuustyössä vaikeasti asutettaviin henkilöihin, mutta nyt tilanne on toinen. Yhä useampi on vaarassa jäädä asunnottomaksi muun muassa sosiaaliturvan leikkausten vuoksi", Paasolainen toteaa.
Samaan aikaan ongelmat kasautuvat myös toisessa päässä: palvelujen piirissä olevat asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia.
“Asunto ensin -yksiköissämme näkyy selvästi, että asiakkaiden ongelmat vaikeutuvat ja monimutkaistuvat, mutta palvelujen tilaajat, eli hyvinvointialueet haluavat ostaa kevyen tuen palveluja. Tällöin vaarana on, että asiakkaiden tarpeet ja heille tarjolla oleva tuki eivät kohtaa”, Paasolainen sanoo.
Sote-kyselyyn vastanneiden kesken oli yksimielisyys siitä, että tukea pitää viedä myös sinne, missä asunnottomat ihmiset ovat, eli kadulle: 83 prosenttia oli vähintään jokseenkin samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Asiantuntijat ovat samaa mieltä.
”Jos asunnottomuustilanne halutaan ratkaista, tuen tulee olla yksilöllistä ja rinnalla kulkevaa. Ihmiset pitää kohdata siellä, missä he ovat: aloittaa työ kadulta, ja jatkaa omassa kodissa, kun se löytyy. Tämä on myös Asunto ensin -mallin olennainen periaate”, Robert Koski toteaa.
****************************************************
Toimituksille tiedoksi:
Diakonissalaitos ja Rinnekodit tarjoavat päättäjille ja median edustajille mahdollisuuden tutustua asunnottomuustyön arkeen asunnottomien yönä 17.10.2024 klo 17.15-19.15. Miltä asunnottomien tilanne näyttää Helsingin kaduilla? Millaisia haasteita asunnottomuustyössä kohdataan? Millaista on asunnottomuustyön arki Asunto ensin -yksikössä?
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan:Kutsu asunnottomien yön tutustumisretkelle: Onko Suomi enää asunnottomuustyön mallimaa?****************************************************
Diakonissalaitoksen yhteiskunnallisen yrityksen Rinnekotien sote-kyselyyn vastasi 1 055 yli 18-vuotiasta suomalaista 4.-12.4.2024. Kyselyn toteutti Verian (aik. Kantar Public), ja vastaukset koottiin vastaajapaneelissa, jonka tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.
Suomessa on jo vuodesta 2002 alkaen vietetty YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää Asunnottomien yön merkeissä. Sen yleisenä tavoitteena on tukea jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon. Tänä vuonna tapahtuman yhteinen teema on ”Piilossa asunnottomana”. Diakonissalaitos ja Rinnekodit ovat mukana Asunnottomien yö -kansalaisliikkeessä, joka koordinoi tapahtuman järjestelyjä valtakunnallisesti. Lue lisää osoitteesta asunnottomienyo.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Projektipäällikkö Robert Koski, Tukialus-hanke, Diakonissalaitos
050 594 5293, robert.koski@hdl.fi
Palvelualuejohtaja Mika Paasolainen, Rinnekodit
050 502 7659, mika.paasolainen@rinnekodit.fi
Jenni SarolahtiViestintäpäällikkö
Diakonissalaitoksen yleishyödyllinen toiminta (mm. nuoret, etsivä katutyö, paperittomat, kidutettujen kuntoutus, Itä-Euroopan liikkuva väestö, kansalaistoiminta)
Susanna KaajaViestintä- ja markkinointipäällikköDiakonissalaitos / Rinnekodit
Rinnekotien viestintä, erityisesti Asunto ensin- ja päihdepalvelut sekä lasten ja nuorten palvelut.
Kuvat

Diakonissalaitos tekee työtä ihmisarvoisen elämän puolesta
Säätiön yleishyödyllisen toiminnan avulla tuetaan kaikkein haavoittuvammassa asemassa olevia. Säätiön omistama yhteiskunnallinen yritys Rinnekodit tarjoaa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Lisäksi Diakonissalaitos on mukana koulutustoiminnassa. Yhdessä säätiökonsernin eri toimialat rakentavat oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa. Diakonissalaitos on vastuullinen työpaikka 3 400 ammattilaiselle, jotka tekevät työtä sydän mukana. Kaiken toiminnan keskiössä on ihminen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Diakonissalaitos
Kidutettujen kuntoutus on osa Suomen ihmisoikeusvastuuta26.6.2025 08:28:56 EEST | Tiedote
YK:n kansainvälistä päivää kidutuksen uhrien puolesta vietetään vuosittain 26. kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on muistuttaa valtioiden vastuusta ehkäistä kidutusta ja tukea sen uhreja. Suomi on sitoutunut tarjoamaan kidutuksen uhreille kuntoutusta, mutta sitoumus ei toteudu ilman pysyvää rahoitusta ja kansallista osaamista.
Kutsu medialle: Voiko hyvinvointia rahoittaa upottamatta velkalaivaa?23.6.2025 07:21:15 EEST | Kutsu
Mitä tehdä, kun rahat ovat loppu, mutta pahoinvointi yhteiskunnassa lisääntyy? Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan hyvinvointivaltion rahoituksesta ja vaikuttavuusperusteisista hankinnoista Diakonissalaitoksen kuivan maan leikkimieliselle miniristeilylle Poriin keskiviikkona 25.6.2025 klo 17–19!
Tukea siellä missä tarve on – uusi opas tukee etsivää ja jalkautuvaa päihdetyötä16.6.2025 09:59:19 EEST | Tiedote
Diakonissalaitoksen kehittämä toimintamalli tarjoaa konkreettisia työkaluja ja näkökulmia päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten tukemiseen heidän omassa elinympäristössään. Oppaassa kuvataan matalan kynnyksen työmuoto, joka on tavoittanut yli 5 500 ihmistä ja tuottanut 28 000 kohtaamista vuosina 2019–2024.
Oppeja kadulla tehtävästä päihdetyöstä | Webinaari 16.6. klo 13–14.306.6.2025 14:10:53 EEST | Kutsu
Päihdeongelmat ovat Suomessa viime vuosina lisääntyneet. Katukulttuurissa tapahtuneet muutokset ja päihteiden saatavuuden lisääntyminen ovat tehneet etsivästä ja jalkautuvasta työstä entistäkin tärkeämpää.
Diakonissalaitos käynnistää Suomen ensimmäisen kanssatutkimuksen neurokirjosta2.6.2025 09:39:23 EEST | Tiedote
Miten neurokirjon aikuiset kokevat arjen haasteet, vahvuutensa ja saamansa tuen? Kokemusosaamisesta ammentava tutkimus tuottaa uutta ja ainutlaatuista tietoa neurokirjon aikuisten kokemuksista ja tuen tarpeista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme