Ranteen värttinäluumurtuma paranee yleensä ilman leikkausta
Ranteen värttinäluumurtuma on nuorten poikien ja ikääntyvien naisten vamma, joka paranee yleensä hyvin, eikä leikkaushoito useimmiten ole tarpeen, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Suomessa tapahtuu vajaat kolme ranteen murtumaa tuhatta asukasta kohden vuodessa. Murtumien ilmaantuvuus on korkeimmillaan kahdessa ryhmässä: lapset ja nuoret (etenkin pojat) ovat kasvuiässä alttiita murtumille, ja toinen huippu on ikääntyvillä naisilla, joilla murtumien määrä on nelinkertainen verrattuna samanikäisiin miehiin.
Käsikirurgi ja väitöstutkija Leena Raudasoja tutki yhdessä tutkimusryhmän kanssa värttinäluun alaosan murtumien valtakunnallista ilmaantuvuutta Suomessa vuosina 2015–2019. Tutkijat selvittivät, onko murtumien ilmaantuvuudessa tapahtunut muutoksia vuosien mittaan ja onko hoitolinjoissa tapahtunut muutoksia. Lisäksi selvitettiin rannemurtuman hoidon pitkäaikaistuloksia kahdessa potilasryhmässä: kipsihoidolla hoidettujen sekä leikkauksella hoidettujen potilaiden joukossa.
– Tutkimuksemme osoitti, että kipsihoito tuottaa kelvollisen lopputuloksen valtaosassa värttinäluun alaosan murtumista, käsikirurgi ja Helsingin yliopiston väitöstutkija Leena Raudasoja kertoo.
Värttinäluun alaosan murtuman paikalleen asetus ja kipsituenta on hoitolinjana noin 80 prosentissa tapauksista. Raudasojan mukaan leikkaushoidon huomattava kasvu havaittiin Suomessa vuosituhannen vaihteessa, jolloin uudet luunmurtuman tuentaan käytettävät levyt tulivat markkinoille.
– Leikkaushoidon suosio on tasaantunut, mutta jatkanut kasvuaan maltillisesti. Suurin osa aikuisten leikatuista murtumista kiinnitetään lukkolevyllä, kun taas kasvuikäisillä käytetään teräspiikkejä (K-piikkejä) niiden helpon poistettavuuden vuoksi.
Vain yksi prosentti hoidetuista päätyy korjausleikkaukseen
Tutkijat havaitsivat että 66 potilaan tutkimusjoukossa kipsihoidolla hoidettujen murtumien asento huonontui 68 prosentissa tapauksista. Kun tutkijat analysoivat murtuman virheasennon vaikutusta käden toimintakykyyn, ei sillä kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkittävää vaikutusta.
Kohtalaisen vähäisen haitan puolesta puhuu myös se, että rekisteritutkimuksessa aikuisväestön 30 841 kipsihoidolla hoidetusta murtumasta vain 321 eli yksi prosentti päätyi murtuma-asennon korjausleikkaukseen eli osteotomiaan tutkitun viiden vuoden aikana.
– Riski korjausleikkauksen tarpeesta todettiin olevan suurin 30–50-vuotiailla (1.5–1.9-kertainen). Murtuman tapahtuessa oikea hoitoarvio on tässä ikäryhmässä tärkeä, jotta vältytään toimintakyvyn ja työkyvyn ongelmilta.
Leikkaus vaatii tarkkuutta
Rannemurtuman leikkauksessa murtuma-asennon saaminen oikeaan asentoon on tärkeää.
– Hyvä anatominen lopputulos leikkauksessa tuotti tutkimuksessa myös hyvän toiminnallisen lopputuloksen, mikä korostaa tarkkuuden merkitystä leikkaushoidossa.
Käsikirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, LL Leena Raudasoja väittelee Helsingin yliopistossa 18.10.2024.
Lisätietoa tutkimuksesta:
Leena Raudasoja
leena.raudasoja@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Suomalaisten turvallisuuskäsitykset ovat sopeutuneet maailmanpolitiikan myllerrykseen24.4.2025 07:01:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten suhtautuminen puolustuspolitiikkaan on muuttunut huomattavasti Suomen Nato-jäsenyyttä seuranneen kahden vuoden aikana. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa suomalaiset mieltävät Nato-jäsenyyden edelleen laajasti (80 %) Suomen turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi.
Suomalaiset yliopistot käynnistävät Saudi-Arabiassa laajan opettajien täydennyskoulutusprojektin23.4.2025 10:12:31 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut HY+, Itä-Suomen yliopisto ja Turun yliopisto käynnistävät huhtikuussa 2025 uuden kolmivuotisen opettajien täydennyskoulutusprojektin Saudi-Arabiassa.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 3.5.!22.4.2025 11:44:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen akateemisimpien lehmien laitumellelaskuun Suomen urbaaneimmalle maatilalle.
Arkeologiset kohteet tarkentuvat kartalle uuden teknologian avulla22.4.2025 09:26:04 EEST | Tiedote
Muinaisjäännösrekisteri ja arkeologinen paikkatieto tukevat tutkimusta ja kulttuuriperinnön suojelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme