Mihin maankäyttöä tulisi verrata hiili- ja luontojalanjälkilaskennassa? Uusi tutkimus johdonmukaistaa laskentaa
Hiilijalanjälkiä käytetään laajasti tukemaan kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon päätöksiä tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksista. Myös luontojalanjälkiä lasketaan yhä enemmän. Maankäyttö huomioidaan laskennassa usein epäjohdonmukaisesti, mikä voi synnyttää virheellisiä päätelmiä.
Hiili- ja luontojalanjälkilaskentaa ohjataan kansainvälisillä standardeilla, joita noudattavat laskentaa tekevät tutkijat, konsultit ja yritykset. Standardit kuitenkin ohjaavat maankäytön huomioimista puutteellisesti. Kansainvälinen hiilijalanjälkistandardi ISO 14067 ohjeistaa tarkastelemaan maankäyttövaikutuksia suhteessa vertailutilanteeseen, jonka määrittelemiseksi esitetään viisi erilaista vaihtoehtoa. Standardissa ei kuitenkaan kerrota, mihin tilanteisiin mikäkin vaihtoehto soveltuu.
Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden julkaisemassa tuoreessa vertaisarvioidussa tutkimuksessa analysoidaan näiden vaihtoehtojen soveltuvuus erilaisia käyttötarkoituksia varten ja ohjeistetaan maankäytön vertailutilanteen johdonmukaiseen valintaan. Tutkimuksen tuloksista kertova artikkeli julkaistiin lokakuussa International Journal of Life Cycle Assessment -lehdessä.
”Monet ympäristötiedon hyödyntäjät saattavat ajatella, että on yksi oikea tapa laskea esimerkiksi hiilijalanjälki. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ensin pitäisi aina määritellä, mitä jalanjäljellä halutaan kuvata ja valita sen mukaan menetelmät, kuten maankäytön vertailutilanne ja tarkastelun rajaus. Muussa tapauksessa voidaan päätyä hyvinkin harhaanjohtaviin päätelmiin”, kertoo artikkelin pääkirjoittaja, johtava tutkija Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta.
Menetelmien valinta tulee tehdä käyttötarkoituksen perusteella
Jos jalanjäljellä halutaan esimerkiksi kuvata maankäytön vaikutuksia, on johdonmukainen valinta vertailutilanteeksi se, ettei maata käytetä mihinkään. Tällöin maan annettaisiin jatkaa luonnontilassa tai palautua luonnontilaansa. Toisaalta jos jalanjäljellä halutaan kuvata sitä, miten maankäyttö muuttuu tietyn päätöksen seurauksena, on johdonmukainen valinta vertailutilanteeksi se maankäyttö, mikä vallitsisi, jos päätös jätetään tekemättä.
”Epäjohdonmukainen valinta maankäytön vertailutilanteeksi voi johtaa esimerkiksi tuloksiin, jotka kannustavat käyttämään maata tai biomassaa mahdollisimman paljon ja olemaan välittämättä maaekosysteemien hiilinielusta ja sen tehostamismahdollisuuksista. Tällöin saatetaan kannustaa ilmastonmuutoksen hillinnän nimissä tekemään toimia, jotka todellisuudessa kiihdyttävät ilmastonmuutosta", selventää Soimakallio.
Myös tarkastelujen ajallinen rajaus vaikuttaa paitsi vertailutilanteen johdonmukaiseen valintaan myös päätelmiin, joita arvioiduista jalanjäljistä tulisi tehdä.
”Tyypillinen epäjohdonmukaisuus on, että tarkastelut on laadittu ajassa taaksepäin katsoen, mutta tuloksia tulkitaan ajassa eteenpäin. Näin ei pitäisi tehdä”, selittää Soimakallio.
Laskennan tietopohjaa on tarpeen parantaa
Maankäytön vertailutilanteen johdonmukaista valintaa hiili- ja luontojalanjälkien laskennassa on osaltaan rajoittanut käytettävissä oleva tietopohja. Yleiset elinkaaritietokannat eivät sisällä tietoa maankäytön vaikutuksista erilaisissa vertailutilanteissa tai tarkastelujen ajallisilla rajauksilla.
”Varsinkin luontojalanjälkien osalta käytettävissä oleva luontotieto on tähän mennessä käytännössä rajannut mahdollisia maankäytön vertailutilanteen valintoja", kertoo artikkelin toinen pääkirjoittaja erikoistutkija Veera Norros.
”Tietopohjaa tulisi parantaa kauttaaltaan niin, että se soveltuu käytettäväksi erilaisia maankäytön vertailutilanteita ja tarkastelujen rajauksia varten. Näin menetelmien johdonmukainen valinta ei jäisi sovellettavissa olevan tiedon puutteesta kiinni", jatkaa Soimakallio.
Tutkimusartikkeli
Soimakallio, S., Norros, V., Aroviita, J., Heikkinen, R.K., Lehtoranta, S., Myllyviita, T., Pihlainen, S., Sironen, S., Toivonen, M. Choosing reference land use for carbon and biodiversity footprints. International Journal of Life Cycle Assessment.
Julkaistu sähköisenä 18.10.2024, DOI: 10.1007/s11367-024-02372-0
Lisätietoa
Dosentti, johtava tutkija, Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 803, etunimi.sukunimi@syke.fi
Filosofian tohtori, erikoistutkija, Veera Norros, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 459, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 28.4.–2.5.202524.4.2025 12:40:26 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Viikkokatsaus 22.–25.4.202517.4.2025 13:31:13 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen laadintaan saatavilla uusia ohjeita sekä purkumateriaalilaskuri16.4.2025 09:47:54 EEST | Tiedote
Tammikuussa käyttöönotetun purkumateriaalin ja rakennusjätteen selvitystietojärjestelmän (Rapu) kehitys jatkuu aktiivisena. Tietojärjestelmän käyttöön on nyt julkaistu täyttöohje ja selvityksen laatimista tukeva pienten rakennusten arviointiin tarkoitettu purkumateriaalien arviointilaskuri.
Ekologinen kompensaatio auttaa luontotavoitteiden saavuttamisessa mutta vaatii sitoutumista15.4.2025 12:15:22 EEST | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen ekologisen kompensaation pilotoinneista kokoamat havainnot osoittavat, että luontohaittojen hyvittäminen on mahdollista, mutta vaatii onnistuakseen strategista sitoutumista, olipa kyse yritysjohdosta tai kuntapäättäjistä.
Selvitys: Muovinkierrätyksen läpimurto edellyttää monipuolisia toimia ja selkeyttä julkiseen ohjaukseen15.4.2025 09:01:00 EEST | Uutinen
Tuoreen selvityksen mukaan muovinkierrätyksen läpimurto Suomessa vaatii vielä runsaasti toimenpiteitä ja niitä tukevaa julkisen vallan ohjausta, eivätkä esimerkiksi suunnitteilla olevat laitosinvestoinnit yksin riitä muovinkierrätysasteen merkittävään kohentumiseen. Nykyisin noin 80 prosenttia Suomessa syntyneestä kaikesta muovijätteestä päätyy energiahyödyntämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme