Paperittomien haavoittuva asema kasvattaa valtioiden välisiä riippuvuussuhteita
Suurten kasvukeskusten harjoittama kolonisaatio ihmisresurssien hyödyntämiseksi on olennainen osa paperittomuuteen liittyvää vallankäyttöä, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Yksilötasolla vallankäyttö näyttäytyy Venäjällä käytäntönä, jossa turvapaikkoja ei myönnetä ja pidempiaikainen oleskelulupa tarkoittaa vain Venäjän passia, joka myönnetään valtiovallan poliittisista syistä, ei humanitäärisistä.
- Paperittomuuden luominen ja ylläpitäminen ovat täten keinoja vaikuttaa paikallisen talouskehityksen lisäksi myös globaaleihin, ylirajaisiin valta-asemiin, väitöskirjatutkija Maija Kalm-Akubardia kertoo.
Paperittomalla tarkoitetaan henkilöä, joka elää maassa vailla laillista oleskeluoikeutta. Väitöstutkimus paljastaa pitkäaikaispaperittomien maahanmuuttajien kokemukset ristiriidasta julkisuudessa annettujen lausuntojen ja todellisuudessa toteutuvien toimintamahdollisuuksien välillä.
- Yksilötasolla tämä ristiriita näkyy esimerkiksi siten, että vaikka oleskelun laillistaminen on useimmiten mahdotonta, on oleskelu ohjailtu toteutumaan vakiintuneiden lahjuskäytäntöjen sekä harmaan talouden varaan, sanoo Kalm-Akubardia.
Venäjän paperittomista suurin osa, ja väitöstutkimukseen osallistuneet henkilöt, ovat saapuneet Neuvostoliiton entisistä liittovaltioista. He kokivat, että Venäjän valtiojohdon intressit ohjasivat heidän toimintamahdollisuuksiaan niin kotimaassa kuin Moskovassa.
Toiminnan laajentuminen vahvistaa hallintoa
Erityisen haavoittuvassa asemassa olevien vuosia kestäneet kokemukset toimintamahdollisuuksiensa ohjailusta valottavat valtiovallan toimintaa institutionaalisten valtuuksien ulkopuolella. Ne paljastavat kasvavan ristiriidan julkisuudessa esitettyjen uhkakuvien ja todellisen, laajamittaisen hyväksikäytön välillä.
Maahanmuuttajien kokemukset osoittavat tutkijan mukaan myös, kuinka Putinin valtakaudella toiminta on laajentunut koskemaan yhä uusia maahanmuuttajaryhmiä, vähemmistöjä ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Valtion toiminnassa hyödynnetään vaaran ja laittomuuden uhkakuvia.
- Ne tekijät, joilla oikeutettiin kasvava eriarvoisuus ja vähemmistöjen ihmisoikeuksien heikentäminen heidän laittomuuteensa nojaten, ovat johtaneet autoritaarisen hallinnon vahvistumiseen. Nykytilanteessa hiljennettyjä ovat kaikki valtiovallan toimintaa kyseenalaistavat yksilöt ja yhteisöt, Kalm-Akubardia toteaa.
Paperittomien osuus kansantaloudesta iso
Paperittomien maahanmuuttajien osuus kansantaloudesta on myös merkittävä, vaikka heidän sosiaaliset oikeutensa ovat olemattomat.
- Paperittomat ovat kouluttaneet itsensä ja lapsensa, hoitaneet vanhenevat vanhempansa ja tukeneet kotimaahan jääneitä sukulaisiaan. Kaikesta heidän on pitänyt maksaa ja heitä on rajoittanut pelko kiristyksestä, väkivallasta ja joukkokarkotuksista, Kalm-Akubardia sanoo.
Etnografinen väitöskirja tarkastelee valtiovallan vaikutuksia paperittomien toimintamahdollisuuksiin Moskovassa. Tutkimus korostaa erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kokemuksien tärkeyttä osana valtioiden toteuttaman vallankäytön tutkimusta.
Venäjä on yksi maailman suurimmista maahanmuuton kohdemaista. Yhdysvalloissa ja Venäjällä paperittomien määräksi arvioidaan noin 11 miljoonaa ihmistä. Rajamuodollisuudet ja rekisterijärjestelmät ovat kehittyneet vähentämättä silti paperittomuutta. Paperiton maahanmuutto on kokonaismaahanmuuttoon verrattuna vähäisempää mutta herättää voimakkaita tunnereaktioita ja on tästäkin syystä politisoitu ilmiö.
***************************************
FM Maija Kalm-Akubardia väittelee 30.10.2024 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Pitkäaikaispaperittomien Moskova: - Etnografinen tutkimus valtiovallan vaikutuksista paperittomien toimintamahdollisuuksiin". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa U33, juhlasali 303, Unioninkatu 33.
Vastaväittäjänä on professori Merja Anis, Turun yliopisto, ja kustoksena on Maija Jäppinen.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Maija Kalm-Akubardia
Puh. 050-4361406
maija.kalm-akubardia@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Saimaannorppa on Saimaatakin vanhempi12.6.2025 14:30:24 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus paljastaa, että saimaannorppa on evolutiivisesti selvästi eriytyneempi kuin aikaisemmin on tiedetty. Tutkijat ehdottavatkin, että alalajin sijasta saimaannorpan tulisi olla oma itsenäinen lajinsa.
Täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja12.6.2025 11:08:32 EEST | Tiedote
Suomessa täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen (CAM) käyttö laski yleisellä tasolla vuodesta 2014 vuoteen 2023. CAM-hoitojen käyttö on kokonaisuutena tarkastellen pysynyt suhteellisen vakaana viimeisenä vuosikymmenenä Euroopassa. CAM-hoitojen käytössä on kuitenkin jyrkkiä eroja maiden välillä.
Leikkausten jälkeisissä laskimotukos- ja verenvuotoriskeissä huomattavia eroja12.6.2025 09:02:16 EEST | Tiedote
Yli 10 miljoonan potilaan tiedot kattava tutkimus osoittaa, että riskit vaihtelevat huomattavasti leikkaustyypistä riippuen, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin tärkeyttä. Tutkijat kehittivät uuden työkalun leikkauskomplikaatioiden riskien arviointiin.
Ultraprosessoitu ruoka saattaa vaikuttaa aivoihin ja johtaa ylensyöntiin11.6.2025 08:37:27 EEST | Tiedote
Laaja kansainvälinen tutkimus löysi yhteyden ultraprosessoidun ruoan ja aivojen rakenteellisten muutosten välillä.
Henkistä väkivaltaa ei tunnisteta riittävän hyvin lastensuojelussa ja huostaanottopäätöksissä10.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Lapsiin kohdistuva henkinen väkivalta tulee lastensuojelun tietoon useimmiten lastensuojeluilmoituksissa. Väkivallan kuvailu kuitenkin hälvenee vähitellen asiakirjoissa ja huostaanotto perustellaan usein lapsen omalla oireilulla tai käyttäytymisellä ilman taustatekijöiden huomiointia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme