50 vuotta lasten kantasolusiirtoja
Suomen ensimmäinen kantasolusiirto tehtiin Lastenklinikalla vuonna 1974. Erilaisilla soluhoidoilla yhä useampi lapsi saa avun vaikeaan sairauteensa.

Soluhoidoilla voidaan hoitaa monia erilaisia verisairauksia kuten leukemiaa ja aplastista anemiaa sekä useita vaikeita perinnöllisiä sairauksia esimerkiksi sirppisolusairautta, talassemiaa, vaikeaa immuunivajetta ja osaa neurologisista kertymäsairauksista.
Lasten allogeenisista eli toiselta henkilöltä tehdyistä kantasolusiirroista noin 30 % tehdään synnynnäisten veri- tai immunopuutossairauksien vuoksi, mikä on selvästi suurempi osuus kuin aikuispotilailla. Noin 40 % kantasolusiirroista tehdään leukemiaa sairastaville lapsille ja nuorille.
”Kantasolusiirtohoidot ovat kehittyneet paljon ja vakiintuneet turvalliseksi ja tehokkaaksi hoitomuodoksi usealle harvinaiselle ja vaikeahoitoiselle sairaudelle”, kertoo osastonylilääkäri Samppa Ryhänen Uudesta lastensairaalasta.
HUSissa allogeenisia kantasolusiirtoja on tehty lapsille ja nuorille yhteensä 658, joista 23 on saatu haploidenttiseltä luovuttajalta eli vain osittain sopivalta lähisukulaisluovuttajalta. Kaikkein vaikeahoitoisimpien kiinteiden syöpäkasvainten sekä lymfoomien hoitoon tarkoitettuja autologisia siirtoja on tehty 381. Muulle hoidolle reagoimattoman leukemian hoitoon käytettäviä CAR-T-soluja on annettu 17 kertaa yhteensä 15 lapsipotilaalle.
Kantasolusiirto auttaa kaikkein vaikeahoitoisimpia leukemiapotilaita
Leukemiapotilaiden osuus kantasolusiirroista on vähentynyt, kun tavanomaiset leukemiahoitojen tulokset ovat parantuneet. Leukemiaan sairastunut lapsi paranee useimmiten ilman kantasolusiirtoa. Silti kantasolusiirto on edelleen tärkeä hoitomuoto kaikkein vaikeahoitoisempien potilaiden kohdalla.
Yleisimmän lasten leukemian, akuutin lymfoblastileukemian, kokonaisparanemisennuste on noin 95 %.
”Hoitotuloksemme vastaavat parhaiden kansainvälisten lastensairaaloiden tuloksia”, jatkaa Ryhänen.
Soluhoitojen seuraava aalto: CART-T-soluhoidot ja geeniterapia
CAR-T-solujen käyttö laajenee lähivuosina muihin leukemioihin ja todennäköisesti myös osaan kiinteistä kasvaimista. CAR-T-soluhoidossa potilaan omia verestä kerättäviä T-lymfosyyttisoluja muokataan geneettisesti niin, että ne pystyvät paremmin tunnistamaan ja tuhoamaan syöpäsoluja. Tulevaisuudessa käyttöön saadaan Suomessa valmistettavia CAR-T-soluja, mikä parantaa hoitojen saatavuutta ja alentaa hintaa.
Luuytimen kantasolujen geeniterapia tarjoaa mahdollisuuden hoitaa vakavia perinnöllisiä sairauksia allogeenisen kantasolusiirron sijaan korjaamalla laboratoriossa potilaan omien kantasolujen geenit ja palauttamalla korjatut solut potilaalle. Ensimmäiset luuytimen kantasolujen geenihoidot ovat jo käytössä esim. eräiden vakavien immuunivajeiden, sirppisolusairauden ja talassemian hoidossa.
Yhtenä tärkeimmistä kehitysaskeleista ovat laboratoriossa muokattujen kantasolusiirteiden lisääntyminen erityisesti haploidenttisissä lasten siirroissa sekä allogeenisen kantasolusiirron tärkeimmän haittavaikutuksen eli käänteishyljinnän parempi hallitseminen uusien lääkkeiden avulla.
”Pyrimme Uudessa lastensairaalassa olemaan lasten syöpähoitojen etulinjassa ja tarjoamaan potilaillemme uusimpia hoitomuotoja. Soluhoitojen lisäksi olemme tiiviisti mukana muun muassa lasten lääketutkimuksen kehittämisessä”, toteaa Ryhänen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
osastonylilääkäri Samppa Ryhänen, p. 050 427 0942, samppa.ryhanen@hus.fi
HUS Lasten ja nuorten sairaudet
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme