Etla: osaajien maahanmuutto lisää tuottavuutta ja yritysten taloudellista menestymistä
Tuoreen Etla Muistion mukaan osaajien maahanmuutolla on myönteisiä vaikutuksia paitsi yritysten taloudelliseen menestymiseen, myös tuottavuuteen ja innovaatioihin. Innovoinnissa maahanmuuttajakeksijöillä on jopa ratkaiseva rooli, ja he tuottavat merkittävän osan patenteista. Toisin kuin yleisesti pelätään, osaajien maahanmuutto ei keskimäärin vaikuta negatiivisesti syntyperäisten työntekijöiden työllisyyteen tai palkkoihin.

Työperäisen maahanmuuton pelätään usein heikentävän jo työmarkkinoilla olevien työllistymistä tai alentavan heidän ansioitaan kiristyvän kilpailun vuoksi. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että osaajien maahanmuutolla on keskimäärin joko olematon - tai lievästi myönteinen - vaikutus kantaväestön palkkoihin ja työllistymismahdollisuuksiin. Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajien ja kantaväestön osaaminen enemmänkin täydentää kuin korvaa toisiaan.
Työperäinen maahanmuutto voi kuitenkin vaikuttaa työmarkkinoihin myös muilla tavoin kuin vain lisäämällä kilpailua.
Tuoreessa Etla Muistiossa ”Osaajien maahanmuuton taloudelliset vaikutukset” (Etla Muistio 141) tarkastellaan osaajien maahanmuuton vaikutuksia yrityksiin, innovaatioihin ja työmarkkinoihin. Tutkimukset osoittavat, että osaajien maahanmuutolla on yleensä myönteisiä vaikutuksia yritysten taloudelliseen menestymiseen, tuottavuuteen ja innovaatioihin.
Toisin sanoen maahanmuuttajat tuovat mukanaan taitoja, jotka yhdistettynä kantaväestön osaamiseen johtavat yrityksissä korkeampaan tuottavuuteen. Sitä kautta osaajien maahanmuutto voi vaikuttaa myös yritysten liikevaihtoon, tutkijat toteavat.
Maahanmuuttajakeksijöillä on jopa ratkaiseva rooli innovoinnissa, ja he tuottavat merkittävän osan patenteista, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja KTT Antti Kauhanen.
- Suomi tarvitsee kipeästi lisää tuottavuutta ja innovaatioita, erityisesti työikäisen väestön vähenemisen vuoksi. Osaavan työvoiman saatavuus on yrityksille elintärkeää ja osaajien maahanmuutto onkin yksi keino lisätä osaavan työvoiman tarjontaa, Kauhanen toteaa.
Osaavan maahanmuuttajatyövoiman saatavuus vaikuttaa Kauhasen mukaan myös yritysten sijaintipäätöksiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että samalla kun osaajien maahanmuutto lisää innovointia, se vähentää myös yrityksen toimintojen siirtämistä muualle. Käänteisesti: maahanmuuton rajoitukset lisäävät työpaikkojen ulkoistamista.
- On näyttöä siitä, että osaajien maahanmuutto on arvokas väline ratkottaessa tuottavuushaasteita ja innovointitarpeita maissa, joissa työikäisen väestön määrä vähenee. Niin eurooppalaiset kuin yhdysvaltalaisetkin tutkimukset osoittavat, että pelot korkeasti koulutettujen maahanmuuton johtamisesta palkka-aleen tai kantaväestön heikompaan työllisyyteen ovat perusteettomia, sanoo Etlan Kauhanen.
Nyt julkaistu Etla Muistio on osa Business Finlandin rahoittamaa hanketta “The attractiveness of Finland as a location for talented people and companies”.
Kauhanen, Antti – DeVaro, Jed: Osaajien maahanmuuton taloudelliset vaikutukset (Etla Muistio 141)
Kauhanen, Antti – DeVaro, Jed: Economic Impacts of High-Skilled Immigration (Etla Brief 140)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

