Maatilojen muovihanke tavoittelee voittoa EU:n hankekilpailussa
Järvi-Suomessa toteutettu Maatilojen muovit kiertoon -hanke on valittu EU:n hankekilpailun finaaliin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) vetämä hanke pureutui maatalouden muovijäteongelmaan.

Maatilojen muovit kiertoon -hanke tavoittelee voittoa EU:n ARIA-kilpailun (Agricultural & Rural Inspiration Awards) finaalissa ympäristönsuojeluhankkeiden sarjassa. Brysselissä joulukuussa järjestettävään finaaliin on seulottu eurooppalaisten maaseudun kehittämishankkeiden parhaimmisto.
Maatilojen muovit kiertoon -hanke on kartoittanut muovijätteen muodostumista Suomen maatiloilla, laatinut ohjeistusta sen käsittelyyn sekä kehittänyt uusia tapoja jätteen keräämiseen ja uusiokäyttöön. Projektipäällikkö Aija Hytönen Jamk:sta toteaa, että kisamenestys oli iloinen yllätys.
– Ainoa harmi on se, että koko hanketiimiä ei voi ottaa mukaan, sillä kaikki toimijat ovat tuoneet tärkeää tietoa kokonaisuuteen. Hankkeen roolina on ollut toimia viljelijän äänenä muovinkierrätyksen kehittämisessä, hän sanoo.
Jamk toteutti Maatilojen muovit kiertoon -hankkeen vuosina 2022–2024 yhteistyössä MTK-Pohjois-Savon ja LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke sai EU:n maaseuturahoitusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Se toteutettiin Järvi-Suomen ympäristö- ja ilmasto-ohjelman (JÄSMY) mukaisesti, eli myös Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla.
12 miljoonaa kiloa muovijätettä
Hankkeen tekemässä kartoituksessa selvisi, että muovijätettä muodostuu suomalaisilla maatiloilla noin 12 miljoonaa kiloa vuodessa. Tilat maksavat itse sen keräämisen kustannukset.
Muovia käytetään maataloudessa paljon, koska se on toimiva materiaali mm. nurmirehun säilönnässä, marjojen katteena ja vihannesten hallaharsona. Hytönen muistuttaa, että muovin käyttö vähentää esimerkiksi rehuvarastojen rakentamiskustannuksia sekä torjunta-aineiden ja kasteluveden tarvetta.
Tähän asti Suomesta on kuitenkin puuttunut kustannustehokas ja toimiva maatalousmuovien kierrätysjärjestelmä.
– Tilat ovat kaukana toisistaan, luotettavia muovijätteen vastaanottajia on vain vähän ja logistiikka maksaa. Ketjussa ei ole ollut toimijoita; maatalousmuoveihin erikoistunut Suomen Maatalousmuovien Kierrätys Oy aloitti toimintansa vasta viime kesänä, Hytönen taustoittaa.
Maatalousmuovijätteestä kierrätetään nykyisin noin 20 %, mutta hankkeen viljelijöille tekemän kyselyn mukaan jopa 70 % siitä olisi kierrätettävissä. Jäte päätyy enimmäkseen polttoon, vaikka lajiteltuna se soveltuisi hyvin uusiokäyttöön.
– Muovien suurimmat ilmastopäästöt tulevat niiden valmistuksesta, joten kierrättäminen vähentäisi päästöjä tehokkaasti, Hytönen huomauttaa.
Pohjois-Savon pilotin malli toimii yhä
Maatilojen muovit kiertoon -hanke toteutti Pohjois-Savossa viime vuonna pilotin, jossa alueen maatiloilta kerättiin yhteensä 1,3 miljoonaa kiloa muovijätettä. MTK-Pohjois-Savon johtokunnan varapuheenjohtaja Noora Räsänen kertoo, että pilottiin osallistui lähes 140 maatilaa.
– Pilotissa mukana ollut Savon Nostokuljetus Oy kerää yhä muovijätettä alueen maatiloilta, hän täydentää.
Esimerkiksi puutarhatilan ja nautatilan tarvitsemat muovit ovat keskenään hyvin erilaisia. Hanke tuotti tiloille selkeät ohjeet eri muovilaatujen lajitteluun, varastointiin ja kierrättämiseen.
– Ydinlöydös oli tieto siitä, miten paljon muovijätteen lajittelu ja pakkaaminen kompaktiin muotoon säästää viljelijän rahaa, projektipäällikkö Aija Hytönen huomauttaa.
Lahdessa ja Lappeenrannassa toimiva LAB-ammattikorkeakoulu testasi maatiloilta kerätyn muovijätteen koneellista tunnistamista ja analysoi vuodenaikojen vaikutusta jätteen laatuun. Lisäksi LAB testasi muovijätteen hajottamista kemiallisesti raaka-aineen uudelleenkäyttöä varten.
Finaalissa kolme suomalaishanketta
ARIA-kilpailun finaaliin on valittu yhteensä 24 EU:n maaseuturahoitusta saanutta hanketta eri puolilta Eurooppaa. Maatilojen muovit kiertoon -hankkeen lisäksi finaaliin pääsi kaksi muuta suomalaishanketta: Satakunnassa ja Pirkanmaalla toteutettu Mielen tasapainoa työpaikoille ja Lapissa toteutettu Avoimet miljööt ja aidot elämykset.
Kilpailussa on neljä sarjaa, joissa palkitaan asiantuntijaraadin valitsema voittaja, ja lisäksi yleisö saa äänestää suosikkihankettaan. Äänestys on auki kilpailun verkkosivuilla 1.12.2024 asti.
ARIA-kilpailun tavoitteena on tuoda näkyvyyttä EU:n maaseuturahoituksen tuella toteutetuille hankkeille. Suomessa EU:n maaseuturahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja Leader-ryhmät.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aija HytönenprojektipäällikköJamk
Puh:050 535 9421aija.hytonen@jamk.fiNoora Räsänenjohtokunnan varapuheenjohtajaMTK-Pohjois-Savo
Puh:040 154 1234noora.rasanen@mtk.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Valkoposkihanhien toinen muuttoaalto meneillään15.10.2025 09:48:57 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhimuutossa on tapahtunut paljon viikon aikana. Viime viikon isot kerääntymät ovat pienentyneet huomattavasti ja muuttavia valkoposkihanhia on havaittu tuhansia Etelä- ja Itä-Suomessa. Valkoposkihanhille ennustetaan seuraavaa lähtöaaltoa ensi viikonlopuksi.
Karvianjoen lähivaluma-aluetta on kartoitettu mallinnuksen keinoin Kankaanpäässä13.10.2025 11:53:07 EEST | Tiedote
LIFE Revives -hanke on teettänyt mallinnustyön Karvianjoen lähivaluma-alueen kuormitustekijöiden selvittämiseksi. Työssä on tunnistettu tehokkaimpia vesiensuojeluratkaisuja neljällä pienemmällä osavaluma-alueella: Lauhalassa, Paholuomassa, Kiviluomassa ja Pikkujoella. Mallinnuksen toteuttivat Tapio Palvelut Oy ja WaterHope, ja sen tuloksena syntyi raportti, jossa arvioidaan kuormitustekijöiden laatua ja määrää erityisesti uhanalaisen raakun elinolosuhteiden näkökulmasta. Hanke järjestää yleisötilaisuuden 4.11.2025 klo 17.30–19.30 Honkajoen Honkahovissa, jossa esitellään mallinnustyön tuloksia. Tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun ja kysymyksiin, ja kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita!
Webbkursen om småmuddring är nu öppen – information för entreprenörer om miljövänligare muddring8.10.2025 13:05:20 EEST | Pressmeddelande
Projektet för hantering av miljökonsekvenserna vid småskaliga muddringar har lanserat en webbkurs som erbjuder aktuell och praktiskt inriktad information om småmuddring. Kursen riktar sig särskilt till entreprenörer som utför muddringsarbeten, men lämpar sig även för andra som är intresserade av ämnet.
Pienruoppaus-verkkokurssi on avattu – tietoa urakoitsijoille ympäristöystävällisemmästä ruoppauksesta8.10.2025 13:05:20 EEST | Tiedote
Pienruoppausten ympäristövaikutukset hallintaan -hankkeen toimesta on avattu verkkokurssi, joka tarjoaa ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa pienruoppauksista. Kurssi on suunnattu erityisesti ruoppauksia toteuttaville urakoitsijoille, mutta se soveltuu myös muille aiheesta kiinnostuneille.
Valkoposkihanhien muutto jumittui8.10.2025 10:31:37 EEST | Tiedote
Kuluneella viikolla ei valkoposkihanhien muutto ole juuri edistynyt. Vastaiset tuulet ja lämpimät säät ovat pidätelleet isoja hanhiparvia Suomen pelloilla. Viikonlopun aikana muuton ennustetaan vilkastuvan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme