Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia ohjauskeinoja arvioitiin – luontohaitat pitäisi hinnoitella ilmastopäästöjen tapaan
Suomen ympäristökeskuksen uudessa raportissa todetaan, että nykyiset julkiset ohjauskeinot eivät riitä torjumaan luontokatoa. Tutkijoiden mukaan maa- ja metsätalouden tukia pitäisi kohdentaa uudestaan. Lisäksi suositellaan luontohaittamaksun käyttöönottoa, sillä se olisi kustannustehokas tapa ohjata maankäyttöä.

Suomen ympäristökeskuksen tuoreessa raportissa Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot – katsaus biodiversiteetin kannalta haitallisiin ja hyödyllisiin tukiin sekä muihin ohjauskeinoihin Suomessa on pyritty luomaan kokonaiskuva Suomen luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavasta julkisen ohjauksen keinovalikoimasta. Ohjauskeinoilla tarkoitetaan keinoja, joilla julkinen valta pyrkii vaikuttamaan kansalaistensa ja yksityisen sektorin toimintaan.
”Ohjauskeinoilla edistettävät tavoitteet ovat moninaiset, ja niin ovat myös niiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen”, sanoo Syken erikoistutkija Sampo Pihlainen. ”Pahimmillaan julkiset tuet voivat kiihdyttää luontokatoa.”
Vuonna 2022 solmitussa Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisessa luonnon monimuotoisuuskehyksessä yhtenä tavoitteena on biodiversiteetille haitallisten tukien merkittävä vähentäminen. Kolumbian Calissa on tällä hetkellä meneillään YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous, jossa pyritään erityisesti sopimaan luontotavoitteiden toimeenpanosta ja seurannasta.
Luontoa pyritään nykyään Suomessa turvaamaan erityisesti lainsäädännöllä, lupamenettelyillä, ympäristövaikutusten arvioinnilla sekä alueidenkäytön suunnittelulla.
”Nämä keinot eivät kykene riittävästi huomioimaan luonnonympäristöjen vähenemisen kautta syntyvää vaikutusta, jossa monenlaiset heikennykset kumuloituvat. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan olemassa olevien ohjauskeinojen päivitystä sekä uusien ohjauskeinojen käyttöönottoa”, sanoo Pihlainen.
Maa- ja metsätalouden tukia tulisi kohdentaa uudestaan
Tutkijoiden mukaan tukien yhteys luontovaikutuksiin on selkein maa- ja metsätaloudessa.
Maatalouden tukijärjestelmä palvelee tehokkaasti maataloustuotannon ylläpitoa, mutta maatalousluonnon monimuotoisuuden edistämiseksi tukia pitäisi kohdentaa tarkemmin juuri luontohyötyjen tuottamista kannustaviksi. Tukia ja tukiehtoja on muokattava siten, että viljelykäytännöt muuttuvat monimuotoisuuden kannalta suotuisammiksi, ja että luonnon monimuotoisuudelle tärkeimmät kohteet säilyisivät ennallaan. Tukiehdoin voidaan tuotantoa ohjata nykyistä tehokkaammin muun muassa laidunnukseen, viljelykiertojen monipuolistamiseen ja pientareiden jättämiseen. Maaperän kasvukunnosta ja muista maatalousluonnon ekosysteemipalveluista huolehtiminen parantaa myös huolto- ja satovarmuutta.
”Yksityismetsätaloudessa uusi Metka-tukijärjestelmä toi luonnon monimuotoisuuden kannalta myönteisiä muutoksia metsänhoidon kannustimiin”, Pihlainen mainitsee.
Metsäluonnon parempi turvaaminen vaatisi enemmän kookkaita lehtipuita ja kuollutta puuta. Neuvonnan lisäksi myös tukijärjestelmällä voitaisiin kannustaa nykyistä enemmän kuolleen puun sekä isojen ja vanhojen lehtipuiden säästämiseen.
Metsäojitukset aiheuttavat ravinne- ja kiintoainespäästöjä vesistöihin ja aiheuttavat haittaa vesieliöstölle. Kunnostusojitusten vähentämiseksi niille tulisi asettaa tarveharkinta tai haittavero.
Toisin kuin maa- ja metsätaloudessa, energia- ja liikennesektoreilla tukien kytkentä biodiversiteettiin on heikohko ja monipolvinen. Energia- ja liikennesektoreilla tuen suuruuden ja luontohaitan mittavuuden välillä ei myöskään usein ole yhteyttä. Puupolttoaineiden verottomuus kuitenkin on potentiaalisesti biodiversiteetille haitallinen tuki, jonka poiston vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on syytä tutkia tarkemmin.
Luontohaittamaksu ehkäisisi luontokatoa kustannustehokkaasti
Tutkijat toteavat, että luontohaitan aiheuttamisesta ei nykyään tavallisesti joudu maksamaan. Ero on merkittävä verrattuna ilmastohaittaan, sillä ilmastopäästöt on verojen ja päästökaupan kautta hinnoiteltu nykyään melko kattavasti. Kun aiheutettu luontohaitta ei sisälly markkinahintoihin, sitä ei myöskään huomioida maanomistajien, yritysten tai kuluttajien päätöksenteossa.
”Luontohaittojen puuttuva hinnoittelu on merkittävä epäsuora tuki”, Pihlainen luonnehtii.
Taloudelliset ohjauskeinot, kuten luontohaittamaksu, voisivat täydentää alueidenkäytön suunnittelua ja muuta lainsäädäntöön perustuvaa ohjausta. Luontohaittojen hinnoittelu vähentäisi biodiversiteetille haitallisia toimia kustannustehokkaasti, mutta se edellyttäisi menetelmien ja tietopohjan kehittämistä.
Sekä luontohaittojen mittaamiseen että hinnoitteluun on jo olemassa työkaluja.
”Maankäytön muutoksesta maksettava luontohaittamaksu ei estäisi asuntojen rakentamista tai energiahankkeiden toteuttamista, mutta se kannustaisi etsimään niiden toteutukselle luontoa säästävät sijoituspaikat,” sanoo Pihlainen.
Lisätietoja
Erikoistutkija Sampo Pihlainen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 525 2225
Sampo Pihlainen, Johanna Pohjola, Aino Assmuth, Matti Hyyrynen, Mikko Kuussaari, Minna Pappila, Minna Pekkonen, Tiina Piiroinen, Pekka Punttila, Helena Valve: Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot. Katsaus biodiversiteetin kannalta haitallisiin ja hyödyllisiin tukiin sekä muihin ohjauskeinoihin Suomessa. Syken raportteja 32/2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Syreläget i Finska viken var bra i januari2.4.2025 08:40:00 EEST | Pressmeddelande
Observationerna under havsforskningsfartyget Arandas resa i januari visade att syreläget i Finska viken var bättre än under de fem senaste vintrarna. Syreläget i Bottenhavets djupområden är fortfarande relativt bra, men det försämras gradvis. Fosfor strömmar till Bottniska viken från huvudbassängen och den syns i havsområdet som höjda halter.
Good oxygen situation in the Gulf of Finland in January2.4.2025 08:40:00 EEST | Press release
Observations made during the January expedition of the marine research vessel Aranda showed that the oxygen situation in the Gulf of Finland was the best in the last five winters. While the oxygen situation in the deeps of the Bothnian Sea remains reasonably good, it is deteriorating gradually. Phosphorus flows into the Gulf of Bothnia from the main basin, increasing concentrations in this sea area.
Suomenlahden tammikuinen happitilanne hyvä2.4.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Merentutkimusalus Arandan tammikuun matkalla tehdyt havainnot osoittivat, että Suomenlahden happitilanne oli paras viiteen viime talveen. Selkämeren syvänteiden happitilanne on edelleen kohtalaisen hyvä, mutta vähitellen heikkenevä. Pohjanlahdelle virtaa fosforia pääaltaalta, ja se näkyy merialueella pitoisuuksien kohoamisena.
Viikkokatsaus 31.3.–4.4.202527.3.2025 09:53:54 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Tutkimus: Yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistettava paikallista kansalaistoimintaa tukemalla25.3.2025 09:12:19 EET | Tiedote
Paikallista kansalaistoimintaa ei tueta riittävästi, vaikka se on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, todetaan Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja Demos Helsingin tuoreessa tutkimuksessa. Tutkijat ovat huolestuneita erityisesti haavoittuviin ryhmiin liittyvistä tuloksista, sillä vain kolmannes kansalaisyhteiskuntaa edustavista vastaajista koki, että yhteisön toiminta-alueella ihmiset pitävät haavoittuvimmista huolta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme