Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavia ohjauskeinoja arvioitiin – luontohaitat pitäisi hinnoitella ilmastopäästöjen tapaan
25.10.2024 11:19:47 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen uudessa raportissa todetaan, että nykyiset julkiset ohjauskeinot eivät riitä torjumaan luontokatoa. Tutkijoiden mukaan maa- ja metsätalouden tukia pitäisi kohdentaa uudestaan. Lisäksi suositellaan luontohaittamaksun käyttöönottoa, sillä se olisi kustannustehokas tapa ohjata maankäyttöä.

Suomen ympäristökeskuksen tuoreessa raportissa Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot – katsaus biodiversiteetin kannalta haitallisiin ja hyödyllisiin tukiin sekä muihin ohjauskeinoihin Suomessa on pyritty luomaan kokonaiskuva Suomen luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavasta julkisen ohjauksen keinovalikoimasta. Ohjauskeinoilla tarkoitetaan keinoja, joilla julkinen valta pyrkii vaikuttamaan kansalaistensa ja yksityisen sektorin toimintaan.
”Ohjauskeinoilla edistettävät tavoitteet ovat moninaiset, ja niin ovat myös niiden vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen”, sanoo Syken erikoistutkija Sampo Pihlainen. ”Pahimmillaan julkiset tuet voivat kiihdyttää luontokatoa.”
Vuonna 2022 solmitussa Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisessa luonnon monimuotoisuuskehyksessä yhtenä tavoitteena on biodiversiteetille haitallisten tukien merkittävä vähentäminen. Kolumbian Calissa on tällä hetkellä meneillään YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolikokous, jossa pyritään erityisesti sopimaan luontotavoitteiden toimeenpanosta ja seurannasta.
Luontoa pyritään nykyään Suomessa turvaamaan erityisesti lainsäädännöllä, lupamenettelyillä, ympäristövaikutusten arvioinnilla sekä alueidenkäytön suunnittelulla.
”Nämä keinot eivät kykene riittävästi huomioimaan luonnonympäristöjen vähenemisen kautta syntyvää vaikutusta, jossa monenlaiset heikennykset kumuloituvat. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan olemassa olevien ohjauskeinojen päivitystä sekä uusien ohjauskeinojen käyttöönottoa”, sanoo Pihlainen.
Maa- ja metsätalouden tukia tulisi kohdentaa uudestaan
Tutkijoiden mukaan tukien yhteys luontovaikutuksiin on selkein maa- ja metsätaloudessa.
Maatalouden tukijärjestelmä palvelee tehokkaasti maataloustuotannon ylläpitoa, mutta maatalousluonnon monimuotoisuuden edistämiseksi tukia pitäisi kohdentaa tarkemmin juuri luontohyötyjen tuottamista kannustaviksi. Tukia ja tukiehtoja on muokattava siten, että viljelykäytännöt muuttuvat monimuotoisuuden kannalta suotuisammiksi, ja että luonnon monimuotoisuudelle tärkeimmät kohteet säilyisivät ennallaan. Tukiehdoin voidaan tuotantoa ohjata nykyistä tehokkaammin muun muassa laidunnukseen, viljelykiertojen monipuolistamiseen ja pientareiden jättämiseen. Maaperän kasvukunnosta ja muista maatalousluonnon ekosysteemipalveluista huolehtiminen parantaa myös huolto- ja satovarmuutta.
”Yksityismetsätaloudessa uusi Metka-tukijärjestelmä toi luonnon monimuotoisuuden kannalta myönteisiä muutoksia metsänhoidon kannustimiin”, Pihlainen mainitsee.
Metsäluonnon parempi turvaaminen vaatisi enemmän kookkaita lehtipuita ja kuollutta puuta. Neuvonnan lisäksi myös tukijärjestelmällä voitaisiin kannustaa nykyistä enemmän kuolleen puun sekä isojen ja vanhojen lehtipuiden säästämiseen.
Metsäojitukset aiheuttavat ravinne- ja kiintoainespäästöjä vesistöihin ja aiheuttavat haittaa vesieliöstölle. Kunnostusojitusten vähentämiseksi niille tulisi asettaa tarveharkinta tai haittavero.
Toisin kuin maa- ja metsätaloudessa, energia- ja liikennesektoreilla tukien kytkentä biodiversiteettiin on heikohko ja monipolvinen. Energia- ja liikennesektoreilla tuen suuruuden ja luontohaitan mittavuuden välillä ei myöskään usein ole yhteyttä. Puupolttoaineiden verottomuus kuitenkin on potentiaalisesti biodiversiteetille haitallinen tuki, jonka poiston vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen on syytä tutkia tarkemmin.
Luontohaittamaksu ehkäisisi luontokatoa kustannustehokkaasti
Tutkijat toteavat, että luontohaitan aiheuttamisesta ei nykyään tavallisesti joudu maksamaan. Ero on merkittävä verrattuna ilmastohaittaan, sillä ilmastopäästöt on verojen ja päästökaupan kautta hinnoiteltu nykyään melko kattavasti. Kun aiheutettu luontohaitta ei sisälly markkinahintoihin, sitä ei myöskään huomioida maanomistajien, yritysten tai kuluttajien päätöksenteossa.
”Luontohaittojen puuttuva hinnoittelu on merkittävä epäsuora tuki”, Pihlainen luonnehtii.
Taloudelliset ohjauskeinot, kuten luontohaittamaksu, voisivat täydentää alueidenkäytön suunnittelua ja muuta lainsäädäntöön perustuvaa ohjausta. Luontohaittojen hinnoittelu vähentäisi biodiversiteetille haitallisia toimia kustannustehokkaasti, mutta se edellyttäisi menetelmien ja tietopohjan kehittämistä.
Sekä luontohaittojen mittaamiseen että hinnoitteluun on jo olemassa työkaluja.
”Maankäytön muutoksesta maksettava luontohaittamaksu ei estäisi asuntojen rakentamista tai energiahankkeiden toteuttamista, mutta se kannustaisi etsimään niiden toteutukselle luontoa säästävät sijoituspaikat,” sanoo Pihlainen.
Lisätietoja
Erikoistutkija Sampo Pihlainen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 525 2225
Sampo Pihlainen, Johanna Pohjola, Aino Assmuth, Matti Hyyrynen, Mikko Kuussaari, Minna Pappila, Minna Pekkonen, Tiina Piiroinen, Pekka Punttila, Helena Valve: Luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat ohjauskeinot. Katsaus biodiversiteetin kannalta haitallisiin ja hyödyllisiin tukiin sekä muihin ohjauskeinoihin Suomessa. Syken raportteja 32/2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Miljöövervakningen förnyas genom samarbete – satelliter och miljö-DNA ger ny information5.6.2026 09:04:59 EEST | Pressmeddelande
Finland stärker insamlingen av miljödata för att få mer exakt och aktuell information om naturens tillstånd som stöd för beslutsfattandet. Arbetet med att utveckla miljöövervakningen presenteras på Världsmiljödagen den 5 juni.
Ympäristön seuranta uudistuu yhteistyöllä – satelliitit ja ympäristö-DNA tuovat uutta tietoa5.6.2026 08:59:30 EEST | Tiedote
Suomi vahvistaa ympäristötiedon keruuta, jotta luonnon tilasta saadaan tarkempaa ja ajantasaisempaa tietoa päätöksenteon tueksi. Seurannan kehittämistyö esitellään Maailman ympäristöpäivänä 5. kesäkuuta.
Muovista rakennettu saaristomaisema haastaa pohtimaan ihmisen suhdetta luontoon Fiskars Biennalessa5.6.2026 07:01:00 EEST | Tiedote
Fiskars Village Art & Design Biennalen Veden taju -näyttelyssä julkistetaan 7.6.2026 taiteilija Pia Sirénin installaatio, joka tarkastelee ihmisen suhdetta muoviin, rakennettuun ympäristöön ja luontoon. Käytöstä poistetuista rakennusmuoveista toteutettu teos on osa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaa PlastLIFE-projektia, joka edistää muovien kiertotaloutta ja kestävää käyttöä. Rakennusmuovit ovat yksi vaikeasti hyödynnettävistä muovijätevirroista, joiden uusiokäyttöä ja kiertoa pyritään lisäämään.
Viikkokatsaus 8.–12.6.20264.6.2026 12:38:58 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
The risk of extensive blue-green algae blooms remains significant in open sea areas4.6.2026 09:34:55 EEST | Press release
A high risk of blue-green algae blooms persists in open sea areas close to Finland. In the Gulf of Finland, the risk of blue-green algae blooms is significant.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme