Pohjoismaihin matkailtiin kesällä jo enemmän kuin Etelä-Eurooppaan
Suomalaiset matkailivat menneenä kesänä Etelä-Euroopan sijaan mieluummin naapurimaihin. Etenkin Ruotsi ja Viro vetivät puoleensa matkailijoita, ja myös Norjan-matkailu kiinnosti edelliskesää enemmän. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen suomalaisten matkailu -tilaston kesäkauden kokoavasta julkaisusta.
”Pohjoismaihin matkailtiin kymmenyksen enemmän kuin edelliskesänä, kun taas Etelä-Eurooppaan suuntautuneiden matkojen määrä väheni saman verran. Esimerkiksi Norjaan tehtiin enemmän kesämatkoja kuin Espanjaan tai Kreikkaan”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Marianne Laalo täsmentää.
Vielä vuosi sitten tilanne olin varsin toisenlainen.
"Etelä-Euroopan lämpöön matkailtiin runsaasti koronapandemian jälkeen, erityisesti kesällä 2023, jolloin alueelle suuntautuneita matkoja tehtiin lähes 0,8 miljoonaa. Menneenä kesänä kiinnostus naapurimaita kohtaan lisääntyi, ja varsinkin Norjan matkat erottuvat joukosta reilun 40 %:n kasvulla edelliskesään verrattuna.”
Kaikkiaan ulkomaanmatkoista reilu puolet eli 1,6 miljoonaa matkaa suuntautui Pohjoismaihin tai Viroon. Ruotsin suosio kasvoi 5 % ja Viron pysyi ennallaan. Yöpymisen sisältäneiden Viron matkojen määrä väheni, mutta päivämatkojen ja -risteilyjen suosio kasvoi lähes 40 %.
"Risteilyjen edullinen hinta voi olla syy päivämatkojen runsaaseen kasvuun. Hotellien hinnat Virossa alkavat olla jo lähellä Suomen hintatasoa, mikä saattaa näkyä yöpymisen sisältäneiden Viron-matkojen määrän vähenemisenä”, Laalo summaa.
Mökkeilyn suosio kasvatti kotimaan matkailulukuja
Myös kotimaassa lomailtiin edelliskesää enemmän. Yöpymisen sisältäneiden vapaa-ajan matkojen määrä kasvoi lähes kaikkiin maakuntiin. Suurimmista maakunnista erottuivat kuitenkin Uusimaa reilun kymmenyksen kasvulla ja Varsinais-Suomi viidenneksen kasvulla.
Ilmaismajoituksen sisältäneitä kotimaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin noin 7,8 miljoonaa, mikä on 15 % enemmän kuin edelliskesänä. Kasvu tarkoittaa käytännössä mökkeilyn suosion nousua.
"Suurin kotimaanmatkailun ja erityisesti ilmaismajoituksessa yöpymisen piikki oli toisena koronavuonna eli vuonna 2021. Kesällä 2021 ilmaismajoituksen sisältäneiden matkojen määrä kasvoi 29 %. Tuolloin matkoja tilastoitiin 9,8 miljoonaa. Vastareaktio tälle tuli toissa vuonna, jolloin kotimaanmatkailu notkahti alaspäin pariksi kesäksi”, Laalo kuvailee.
"Maksullisen majoituksen sisältäneitä kotimaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin kuluneena kesänä 3,0 miljoonaa. Myös näiden matkojen määrä väheni parina edeltävänä kesänä, ja menneenä kesänä määrä lähti taas pieneen kasvuun.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marianne LaaloYliaktuaari
Puh:029 551 3496marianne.laalo@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso ohitti suomalaiset – kaikkien palkansaajien joukossa ero on yhä toiseen suuntaan4.11.2024 09:19:32 EET | Tiedote
Ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso on viime vuosina ohittanut suomalaistaustaisten tason. Johtajien kohdalla näin on ollut jo aiemmin. Kokonaisuutena ulkomaalaistaustaiset tienaavat silti keskimäärin noin 15 % matalampia tuntipalkkoja kuin suomalaistaustaiset.
Vanhojen asuntojen hinnanlasku hidastui heinä-syyskuussa, asuntokauppa piristyi29.10.2024 08:01:31 EET | Tiedote
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku hidastui edelleen heinä-syyskuussa. Hinnat laskivat vuoden kolmannella neljänneksellä koko maassa 2,3 % edellisestä vuodesta. Syyskuussa lasku vuodentakaisesta oli 1,2 %. Myös pääkaupunkiseudulla hintojen lasku tasaantui.
Vain harvassa kunnassa syntyy enemmän asukkaita kuin kuolee 2040-luvulla24.10.2024 08:03:34 EEST | Tiedote
Tilastoissa havaitulla syntyvyyden tasolla Suomessa olisi vuonna 2035 enää 18 kuntaa, joissa syntyneitä on enemmän kuin kuolleita. Tilastokeskuksen torstaina julkaistun väestöennusteen mukaan tällaisia kuntia olisi jäljellä 13 vuonna 2045. Viime vuonna niitä oli 31, mikä sekin tarkoittaa vain noin joka kymmenettä Suomen kunnista.
Nykyinen maahanmuutto ylläpitää väkiluvun kasvua – ei estä huoltosuhteen heikkenemistä24.10.2024 08:01:04 EEST | Tiedote
Nykyisellä maahanmuuton tasolla Suomen väkiluku pysyisi kasvu-uralla vuoteen 2070 asti, mutta alle 15-vuotiaiden määrä laskisi. Työikäisen väestön määrä alkaisi laskea 2050-luvulla. Matalalla syntyvyydellä on kauaskantoisia vaikutuksia, kun synnyttävät ikäluokat alkaisivat pienentyä.
Henkirikoksia tehty selvästi viimevuotista enemmän – syyskuun luku poikkeuksellinen17.10.2024 08:01:21 EEST | Tiedote
Henkirikosten määrän kasvu jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä. Heinä-syyskuussa viranomaisten tietoon tuli yhteensä 31 henkirikosta. Määrä oli nelinkertainen vuodentakaiseen verrattuna. Luvut selviävät tuoreesta rikos- ja pakkokeinotilaston julkistuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme