Pohjoismaihin matkailtiin kesällä jo enemmän kuin Etelä-Eurooppaan
Suomalaiset matkailivat menneenä kesänä Etelä-Euroopan sijaan mieluummin naapurimaihin. Etenkin Ruotsi ja Viro vetivät puoleensa matkailijoita, ja myös Norjan-matkailu kiinnosti edelliskesää enemmän. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen suomalaisten matkailu -tilaston kesäkauden kokoavasta julkaisusta.
”Pohjoismaihin matkailtiin kymmenyksen enemmän kuin edelliskesänä, kun taas Etelä-Eurooppaan suuntautuneiden matkojen määrä väheni saman verran. Esimerkiksi Norjaan tehtiin enemmän kesämatkoja kuin Espanjaan tai Kreikkaan”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Marianne Laalo täsmentää.
Vielä vuosi sitten tilanne olin varsin toisenlainen.
"Etelä-Euroopan lämpöön matkailtiin runsaasti koronapandemian jälkeen, erityisesti kesällä 2023, jolloin alueelle suuntautuneita matkoja tehtiin lähes 0,8 miljoonaa. Menneenä kesänä kiinnostus naapurimaita kohtaan lisääntyi, ja varsinkin Norjan matkat erottuvat joukosta reilun 40 %:n kasvulla edelliskesään verrattuna.”
Kaikkiaan ulkomaanmatkoista reilu puolet eli 1,6 miljoonaa matkaa suuntautui Pohjoismaihin tai Viroon. Ruotsin suosio kasvoi 5 % ja Viron pysyi ennallaan. Yöpymisen sisältäneiden Viron matkojen määrä väheni, mutta päivämatkojen ja -risteilyjen suosio kasvoi lähes 40 %.
"Risteilyjen edullinen hinta voi olla syy päivämatkojen runsaaseen kasvuun. Hotellien hinnat Virossa alkavat olla jo lähellä Suomen hintatasoa, mikä saattaa näkyä yöpymisen sisältäneiden Viron-matkojen määrän vähenemisenä”, Laalo summaa.
Mökkeilyn suosio kasvatti kotimaan matkailulukuja
Myös kotimaassa lomailtiin edelliskesää enemmän. Yöpymisen sisältäneiden vapaa-ajan matkojen määrä kasvoi lähes kaikkiin maakuntiin. Suurimmista maakunnista erottuivat kuitenkin Uusimaa reilun kymmenyksen kasvulla ja Varsinais-Suomi viidenneksen kasvulla.
Ilmaismajoituksen sisältäneitä kotimaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin noin 7,8 miljoonaa, mikä on 15 % enemmän kuin edelliskesänä. Kasvu tarkoittaa käytännössä mökkeilyn suosion nousua.
"Suurin kotimaanmatkailun ja erityisesti ilmaismajoituksessa yöpymisen piikki oli toisena koronavuonna eli vuonna 2021. Kesällä 2021 ilmaismajoituksen sisältäneiden matkojen määrä kasvoi 29 %. Tuolloin matkoja tilastoitiin 9,8 miljoonaa. Vastareaktio tälle tuli toissa vuonna, jolloin kotimaanmatkailu notkahti alaspäin pariksi kesäksi”, Laalo kuvailee.
"Maksullisen majoituksen sisältäneitä kotimaan vapaa-ajanmatkoja tehtiin kuluneena kesänä 3,0 miljoonaa. Myös näiden matkojen määrä väheni parina edeltävänä kesänä, ja menneenä kesänä määrä lähti taas pieneen kasvuun.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marianne LaaloYliaktuaari
Puh:029 551 3496marianne.laalo@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Suomessa alkoholi Euroopan kolmanneksi kalleinta19.6.2025 13:01:45 EEST | Tiedote
Suomi oli vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia. Kalliimpaa alkoholi oli vain Islannissa ja Norjassa. Myös ruuan ja alkoholittomien juomien osalta Suomi oli EU:n keskiarvoa kalliimpi.
Suomalaisten velat pienenivät vuonna 202417.6.2025 08:03:03 EEST | Tiedote
Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkasumma oli 94 400 euroa, mikä oli noin tuhat euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Konkurssihakemusten määrä toukokuussa yhä kasvussa – yhtä synkkiä lukuja viimeksi vuonna 199613.6.2025 08:01:22 EEST | Tiedote
Konkursseja pantiin vireille toukokuussa yhteensä 366, mikä on 39 konkurssia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Myös henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä kasvoi selvästi vuodentakaisesta.
Pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosten uhrien määrä kasvoi vuonna 202413.6.2025 08:01:17 EEST | Tiedote
Viranomaisten tietoon tuli viime vuonna 13 000 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikosta. Rikoksissa oli kaikkiaan 12 500 uhria, mikä oli 2 % enemmän kuin vuonna 2023.
Kunta- ja aluevaaleissa äänestivät ahkerimmin hyvätuloiset, koulutetut ja eläkeläiset6.6.2025 08:03:27 EEST | Tiedote
Kuntavaaleissa äänestysaktiivisuus oli korkein 71-vuotiaiden ikäryhmässä. Kaikkein vanhimpia ikäryhmiä lukuun ottamatta matalin äänestysaktiivisuus oli 21-vuotiailla miehillä, 25,2 %.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme