Yritysverojen laskeminen on tehoton keino edistää talouskasvua

Useiden länsimaiden tavoin Suomi on aktiivisesti keventänyt yritysverotustaan viime vuosikymmenellä: vuonna 2012 yhteisöveroa alennettiin 26,5 prosentista 24 prosenttiin ja vuonna 2014 vielä 20 prosenttiin. Viime aikoina julkisuudessa on esitetty useita puheenvuoroja, että yhteisöveroa tulisi laskea edelleen globaaliin miniveron tasolle 15 prosenttiin. Veronalennuksia perusteellaan usein toiveella, että ne lisäisivät investointeja ja talouskasvua, osittain kompensoiden verotulojen menetykset. 

Tuoreessa kirjoituksessaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkijat Jarkko Harju, Aliisa Koivisto ja Tuomas Matikka osoittavat viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella, että yritysverojen, kuten yhteisö- ja osinkoveron, laskeminen kaikilta yrityksiltä on tehotonta. Veronalennus kohdistuu kaikkiin yrityksiin, mutta kannustaa vain osaa niistä investointeihin. Tutkijat myös huomauttavat, että verojen alennukset näkyvät välittömänä verotulojen vähenemisenä, ja menetykset harvoin palautuvat investointien ja talouskasvun muodossa. 

Veronalennukset eivät automaattisesti lisää investointeja 

Harjun, Koiviston ja Matikan hiljattain julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen vuosina 2012–2014 toteutettua yhteisöveron laskua vertaamalla pienten osakeyhtiöiden kehitystä samankokoisiin henkilöyhtiöihin, joihin veromuutokset eivät kohdistuneet. Vaikka veronalennus oli yli kuusi prosenttiyksikköä, ei investoinneissa havaita kasvua.  

Tutkimuksen mukaan eniten veronalennuksista hyötyvät pienemmät, kasvuhakuiset yritykset, joilla on rajoitetut rahoitusmahdollisuudet. Näiden yritysten liiketoiminta kasvoi veronalennuksen jälkeen hieman aiempaa nopeammin, ja ne kasvattivat myös hieman investointejaan.  

Pienillä yrityksillä veronkevennysten vaikutus kassavaroihin on merkittävä investointien kannalta. Suuremmilla ja vakavaraisilla yrityksillä on enemmän varallisuutta sekä paremmat rahoitusmahdollisuudet, jolloin veronalennusten vaikutus ei ole yhtä suuri. 

"Tutkimuksemme osoittaa, että yhteisöveron lasku ei automaattisesti lisää investointeja. Veronalennusten talouskasvua edistäviin vaikutuksiin onkin syytä suhtautua varovaisesti, etenkin julkisen talouden sopeutustarve huomioiden", sanoo johtava tutkija Tuomas Matikka VATT:sta ja Verotutkimuksen huippuyksiköstä. 

Tarvitaan lisää tutkimusta kasvupolitiikan vaikuttavuudesta 

Yritysveroja koskeva tutkimus on pitkään ollut pääosin teoreettista ja teorioilla on ollut keskeinen vaikutus paitsi yritysverotutkimukseen myös siihen, millaisia vaikutuksia yritysveroilla on ajateltu olevan. 

Harjun, Koiviston ja Matikan tutkimus on esimerkki uudenlaisesta yritysverotutkimuksesta, jossa hyödynnetään uusimpia tutkimusmenetelmiä ja laajoja rekisteriaineistoja. Vertailemalla veronmuutoksen kohdanneita yrityksiä joukkoon samankaltaisia muita yrityksiä, jotka eivät kokeneet muutoksia verotuksessaan, tutkijat pystyvät erottamaan veronmuutosten todelliset vaikutukset muista yritysten toimintaan vaikuttavista muutoksista, kuten talouden suhdannekehityksestä. 

"Uusien menetelmien avulla voimme luotettavasti arvioida eri politiikkatoimien vaikutuksia. Teoriamallien ja toiveiden sijaan tehokas kasvupolitiikka perustuu luotettavaan empiiriseen tutkimustietoon, koska toimenpiteiden vaikutukset voivat vaihdella eri maiden ja erilaisten yritysten välillä", toteaa Tuomas Matikka 

Kirjoitus Verotutkimuksenhuippuyksikön (FIT) kirjoitussarjassa:
Jarkko Harju, Aliisa Koivisto ja Tuomas Matikka (2024) Mitä uutta tiedämme yritysverojen vaikutuksista? FIT-kirjoitussarja #8/2024. 

Tutkimusjulkaisu:
Jarkko Harju, Aliisa Koivisto ja Tuomas Matikka (2022). The effects of corporate taxes on small firms. Journal of Public Economics. Volume 212, August 2022, 104704.