Yritysverojen laskeminen on tehoton keino edistää talouskasvua
29.10.2024 07:00:00 EET | Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT | Tiedote
Yritysverojen alentaminen kaikilta yrityksiltä ei lisää investointeja tai talouskasvua merkittävästi, todetaan VATT:n, Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden tuoreessa kirjoituksessa. Verotulojen menetys myös harvoin täysin kompensoituu talouskasvun kautta.

Useiden länsimaiden tavoin Suomi on aktiivisesti keventänyt yritysverotustaan viime vuosikymmenellä: vuonna 2012 yhteisöveroa alennettiin 26,5 prosentista 24 prosenttiin ja vuonna 2014 vielä 20 prosenttiin. Viime aikoina julkisuudessa on esitetty useita puheenvuoroja, että yhteisöveroa tulisi laskea edelleen globaaliin miniveron tasolle 15 prosenttiin. Veronalennuksia perusteellaan usein toiveella, että ne lisäisivät investointeja ja talouskasvua, osittain kompensoiden verotulojen menetykset.
Tuoreessa kirjoituksessaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT), Tampereen yliopiston ja Verotutkimuksen huippuyksikön (FIT) tutkijat Jarkko Harju, Aliisa Koivisto ja Tuomas Matikka osoittavat viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella, että yritysverojen, kuten yhteisö- ja osinkoveron, laskeminen kaikilta yrityksiltä on tehotonta. Veronalennus kohdistuu kaikkiin yrityksiin, mutta kannustaa vain osaa niistä investointeihin. Tutkijat myös huomauttavat, että verojen alennukset näkyvät välittömänä verotulojen vähenemisenä, ja menetykset harvoin palautuvat investointien ja talouskasvun muodossa.
Veronalennukset eivät automaattisesti lisää investointeja
Harjun, Koiviston ja Matikan hiljattain julkaistussa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen vuosina 2012–2014 toteutettua yhteisöveron laskua vertaamalla pienten osakeyhtiöiden kehitystä samankokoisiin henkilöyhtiöihin, joihin veromuutokset eivät kohdistuneet. Vaikka veronalennus oli yli kuusi prosenttiyksikköä, ei investoinneissa havaita kasvua.
Tutkimuksen mukaan eniten veronalennuksista hyötyvät pienemmät, kasvuhakuiset yritykset, joilla on rajoitetut rahoitusmahdollisuudet. Näiden yritysten liiketoiminta kasvoi veronalennuksen jälkeen hieman aiempaa nopeammin, ja ne kasvattivat myös hieman investointejaan.
Pienillä yrityksillä veronkevennysten vaikutus kassavaroihin on merkittävä investointien kannalta. Suuremmilla ja vakavaraisilla yrityksillä on enemmän varallisuutta sekä paremmat rahoitusmahdollisuudet, jolloin veronalennusten vaikutus ei ole yhtä suuri.
"Tutkimuksemme osoittaa, että yhteisöveron lasku ei automaattisesti lisää investointeja. Veronalennusten talouskasvua edistäviin vaikutuksiin onkin syytä suhtautua varovaisesti, etenkin julkisen talouden sopeutustarve huomioiden", sanoo johtava tutkija Tuomas Matikka VATT:sta ja Verotutkimuksen huippuyksiköstä.
Tarvitaan lisää tutkimusta kasvupolitiikan vaikuttavuudesta
Yritysveroja koskeva tutkimus on pitkään ollut pääosin teoreettista ja teorioilla on ollut keskeinen vaikutus paitsi yritysverotutkimukseen myös siihen, millaisia vaikutuksia yritysveroilla on ajateltu olevan.
Harjun, Koiviston ja Matikan tutkimus on esimerkki uudenlaisesta yritysverotutkimuksesta, jossa hyödynnetään uusimpia tutkimusmenetelmiä ja laajoja rekisteriaineistoja. Vertailemalla veronmuutoksen kohdanneita yrityksiä joukkoon samankaltaisia muita yrityksiä, jotka eivät kokeneet muutoksia verotuksessaan, tutkijat pystyvät erottamaan veronmuutosten todelliset vaikutukset muista yritysten toimintaan vaikuttavista muutoksista, kuten talouden suhdannekehityksestä.
"Uusien menetelmien avulla voimme luotettavasti arvioida eri politiikkatoimien vaikutuksia. Teoriamallien ja toiveiden sijaan tehokas kasvupolitiikka perustuu luotettavaan empiiriseen tutkimustietoon, koska toimenpiteiden vaikutukset voivat vaihdella eri maiden ja erilaisten yritysten välillä", toteaa Tuomas Matikka
Kirjoitus Verotutkimuksenhuippuyksikön (FIT) kirjoitussarjassa:
Jarkko Harju, Aliisa Koivisto ja Tuomas Matikka (2024) Mitä uutta tiedämme yritysverojen vaikutuksista? FIT-kirjoitussarja #8/2024.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomas MatikkaJohtava tutkijaVATT / Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako, Verotutkimuksen huippuyksikön FIT
Puh:+358 29 551 9461tuomas.matikka@vatt.fiAliisa KoivistoErikoistutkijaVATT / Yritystoiminnan verotus ja sääntely, Verotutkimuksen huippuyksikön FIT
Puh:+358 29 551 9430aliisa.koivisto@vatt.fiJarkko HarjuProfessori, taloustiedeTampereen yliopisto / Johtamisen ja talouden tiedekunta, Verotutkimuksen huippuyksikön FIT
Puh:+358504733892jarkko.t.harju@tuni.fiLinkit
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
VATT Datahuone: Opiskelijat suosivat yhä yksinasumista asumistukileikkauksista huolimatta4.6.2026 06:40:00 EEST | Tiedote
Elokuussa 2025 voimaan tullut uudistus vähensi useimpien yksinasuvien opiskelijoiden asumistukea. Hallituksen tavoitteena oli saavuttaa valtiontalouden säästöjä asumistukimenoja leikkaamalla, ja uudistuksen katsottiin kannustavan opiskelijoita vähentämään asumismenojaan yhteisasumiseen siirtymällä. Yhteisasunnossa asuvien opiskelijoiden osuus ei kuitenkaan ole merkittävästi kasvanut uudistuksen jälkeen.
Miten eri tuloryhmät reagoisivat ansiotuloveron kiristykseen? Tutkijat kertovat28.5.2026 07:16:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutustarve on suuri, ja ansiotuloverotuksen maltillinen kiristäminen on laajan veropohjansa vuoksi yksi mahdollinen keino lisätä valtion tuloja. Verotutkimuksen huippuyksikön tutkijoiden uusi kirjoitus kertoo valtion ansiotuloveron verotuottopotentiaalin. Se mallintaa, miten tuloveron kiristys kohdistuisi eri tuloryhmiin, ja minkälaisia verotuksen tehokkuutta vähentäviä käyttäytymisvaikutuksia veronkiristyksestä seuraisi eri tuloryhmissä.
Viisi väitettä romutuspalkkiosta – mitä tutkimus kertoo?29.4.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Romutuspalkkiota perustellaan usein ilmastohyödyillä: vanhat autot poistuvat liikenteestä ja tilalle hankitaan vähäpäästöisempiä. Mutta onko romutuspalkkio oikeasti tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä?
VATT: Julkisen talouden tasapainotukseen tarjolla sekä verojen kiristyksiä että menojen leikkauksia – kohteina veroasteikot, yritystukijärjestelmä ja sote-rahoitusmalli17.4.2026 07:10:00 EEST | Uutinen
Tuloveroasteikon maltillinen kiristäminen ja alennettujen arvonlisäverokantojen nostaminen olisivat vaikuttavia sopeutustoimia. Nykyinen yritystukijärjestelmä ei edistä parhaalla mahdollisella tavalla talouskasvua ja sote-rahoitusmalli ei kannusta tehostamaan toimintaa, arvioidaan VATT:n lausunnossa valtiovarainministeriölle.
Tutkimus: YEL-vakuutuksen kattavuus ei vaikuta etuuksien käyttöön – järjestelmän haasteena mittava alijäämä15.4.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan vakuutuskattavuuden valinnanvapaus YEL-järjestelmässä laskee maksettuja vakuusmaksuja, muttei vaikuta etuuksien käyttöön. Suuremmat YEL-maksut eivät lisää etuuksien käyttöä tavalla, joka kasvattaisi merkittävästi järjestelmän kustannuksia. Keskeinen haaste on järjestelmän mittava vuosittainen alijäämä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme