Luonto voi tarjota Suomelle jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa

Luonnolla on merkittäviä terveysvaikutuksia, jotka auttavat suomalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa ja kansantautien aiheuttaman taakan pienentämisessä. Jos luonnon terveysvaikutukset otettaisiin laajasti hyötykäyttöön ihmisten arjessa ja osana terveydenhuoltoa, Suomi voisi myös hillitä kansantaudeista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

Asia selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys -selvityksestä, jonka rahoitti tulevaisuustalo Sitra. Selvitystä varten tutkijat kävivät läpi keskeisen pohjoismaisen tutkimustiedon luonnon terveysvaikutuksista viimeisen 20 vuoden ajalta. 

Tutkimuskirjallisuudesta käy ilmi, että pääsy luontoon muun muassa edistää mielenterveyttä: se suojaa masennukselta, lievittää stressiä ja parantaa mielialaa. Tieto on merkittävä, sillä mielenterveyden häiriöt aiheuttavat Suomelle arviolta 11 miljardin euron vuotuiset kustannukset inhimillisen kärsimyksen lisäksi. Nuorista jopa neljäsosa kärsii mielenterveyden häiriöistä.

Luontoympäristöt, kuten kaupunkien lähimetsät ja viheralueet, auttavat ehkäisemään myös muun muassa sydän- ja verisuonitauteja sekä mahdollisesti hengityselinsairauksia, kuten astmaa ja allergioita.

”Tutkimusnäyttö luonnon terveyshyödyistä on vahvaa erityisesti mielen hyvinvoinnin edistämisessä. Luontoympäristöjä tulisikin hyödyntää nykyistä enemmän mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja nykyisten hoitomuotojen tukena”, ehdottavat tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Lukesta ja johtava tutkija Jaana Halonen THL:stä.

Suomalaisille hyödyt tulevat tavallisimmin asuin- ja työympäristöjen lähiluonnosta, mutta myös luontoretkiltä ja vapaa-ajan asumisesta. Vaikutukset syntyvät montaa reittiä: Luonto muun muassa suojaa saasteilta, melulta ja liialliselta kuumuudelta, houkuttelee liikkumaan ja tarjoaa mahdollisuuden rauhoittumiselle. Lisäksi suora kontakti maaperän tai kasvillisuuden hyödyllisiin mikrobeihin voi vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa.

Luonnon terveysvaikutukset tuovat mittavia taloushyötyjä

Selvityksessä arvioitiin ensimmäistä kertaa terveystaloustieteen menetelmillä, kuinka suuri voi olla luonnon terveysvaikutuksien taloudellinen merkitys Suomessa.

Tarkasteltavaksi valittiin masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus sekä astman lääkehoito. Luontoympäristöjen vaikutuksesta näiden kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien ilmaantuvuuteen tai hoitoon on tutkimusnäyttöä Pohjoismaista. Laskelmat toteutti sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijayhtiö Nordic Healthcare Group (NHG).

Selvityksessä arvioitiin, miten kaupunkiympäristöjen viheralueiden määrän väheneminen kymmenellä prosentilla vaikuttaisi yhteiskunnan kokonaiskustannuksiin. Laskelmien mukaan masennuksen vuosittaiset kokonaiskustannukset nousisivat 71–150 miljoonaa euroa ja tyypin 2 diabeteksen 67–139 miljoonaa euroa lähtötasosta. Kokonaiskustannusten vaihteluväli liittyy siihen, miten määritetään rahallinen arvo elämänlaadun heikkenemiselle ja elinvuosien määrän vähenemiselle.

Astman kohdalla havaittiin, että jos suomalaiset lisäisivät viikoittaisia luontokäyntejä, astman vuotuiset lääkekustannukset laskisivat.

”Laskelmat osoittavat, että pelkästään masennuksen sekä tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuden ja astman lääkehoidon kohdalla luonnon terveyshyötyjen taloudellinen merkitys voi olla Suomessa satoja miljoonia euroja vuodessa. Kokonaisuutena luonnon terveyshyötyjen taloudellinen potentiaali on todennäköisesti vielä paljon tätä suurempi. Asiasta tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta”, painottavat Tyrväinen ja Halonen.

Esimerkiksi Belgiassa on arvioitu (englanniksi), että kokonaisuutena luonnon terveyshyötyjen taloudellinen merkitys on asukasta kohden 464 euroa per vuosi. Tämä tarkoittaisi Suomen väkiluvulla jopa 2,5 miljardin euron vuosittaisia hyötyjä.

Luonnon terveyshyödyt käyttöön kansallisen luontoterveysohjelman avulla 

Jotta luonnon terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen hyöty saataisiin laajasti käyttöön, selvityksen kirjoittaneet tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa. Sen tavoitteena olisi juurruttaa luonnon terveyshyödyt ihmisten arkeen ja osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Ohjelman valmistelulle arvokasta pohjaa tuovat kokemukset alueellisista ohjelmista, kuten Päijät-Hämeen Luontoaskel terveyteen -ohjelmasta.

"Tutkimusnäyttö luonnon terveyshyödyistä on kypsynyt siihen pisteeseen, että voimme laskea taloudellisen arvon luonnon kyvylle pienentää tautitaakkaa. Varovaisenkin arvion mukaan puhutaan suuruusluokaltaan satojen miljoonien eurojen säästöpotentiaalista yhteiskunnalle. Kun julkinen talous kamppailee terveydenhuollon rahoituskriisissä, tarve löytää uusia, kuluja hillitseviä ratkaisuja on suurempi kuin koskaan”, Sitran ohjelmatoiminnon johtaja Lasse Miettinen sanoo.

”Kansallisesta luontoterveysohjelmasta on tehty aloitteita vähintään kymmenen vuoden ajan. Kuten tämä selvitys osoittaa, nyt on oikea hetki tarttua toimeen. Sitra on valmis osaltaan auttamaan tähän mahdollisuuteen tarttumisessa", Miettinen jatkaa.

Selvitys sisältää myös suosituksia sosiaali- ja terveysalalle sekä kunnille. Selvityksen mukaan kunnissa olisi tärkeää ottaa luonnon terveysvaikutukset nykyistä vahvemmin huomioon esimerkiksi kaavoituksessa, asuinalueiden suunnittelussa sekä koulujen ja päiväkotien rakentamisessa. Sosiaali- ja terveysalalla luonnon terveyshyödyt kannattaisi sisällyttää terveydenhuollon suosituksiin, hoitopolkuihin ja ammattilaisten koulutukseen.

Selvityksen keskeiset tulokset ja suositukset on tiivistetty myös Sitran julkaisemaan työpaperiin.

Tulevaisuustalo Sitra edistää Suomen hyvinvointia ja vauhdittaa talouden kasvua luonnon kantokyvyn rajoissa. Uudessa strategiassaan Sitra vahvistaa ennakointitiedon tuottamista Suomen tulevaisuuden suurista haasteista, edistää Suomen uudistumista yhteiskunnallisilla innovaatioilla ja lisää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, jotta ratkaisut saadaan laajasti käyttöön.