Tampereen yliopisto

Väitös: Silkkipaperia ohuemmilla lasereilla ratkotaan tietoliikenteen, ilmastotutkimuksen ja lääketieteen haasteita

Jaa

Miten valmistaa jotain, mitä ei voi nähdä paljain silmin tai koskettaa käsin? Heidi Tuorila etsii vastauksia tähän kysymykseen väitöstutkimuksessaan, joka käsittelee mikrometrikokoisten lasersirujen kehittyneitä valmistusmenetelmiä. Näillä hädin tuskin paljaalla silmällä näkyvillä siruilla voidaan luoda uuden sukupolven monikäyttöisiä valoa hyödyntäviä puolijohdepiirejä. Siruja voidaan käyttää esimerkiksi älykelloissa ja datakeskuksissa, mutta niitä on vaikea valmistaa.

Valokuvassa on henkilö laboratoriotilassa.
Väitöskirjatutkija Heidi Tuorila Tampereen yliopistosta. Roosa Hytönen

Puolijohteisiin kuuluvasta piistä valmistetaan tällä hetkellä käytännössä kaikki maailman mikroprosessorit, joita löytyy tietokoneista tiskikoneisiin ja älykelloista autoihin. Nykyinen tietoyhteiskunta on riippuvainen mikrosiruista, joita Euroopan komission mukaan valmistettiin vuonna 2020 maailmanlaajuisesti biljoona kappaletta. Lisätäkseen omavaraisuusastettaan Eurooppa panostaa merkittävästi puolijohdeteknologian kehittämiseen esimerkiksi uuden sirusäädöksen avulla (European Chips Act).

Sähköiset mikropiirit ovat olleet käytössä jo pitkään ja niiden kysyntä jatkuu. Nyt rinnalle ovat tulossa valoon perustuvat mikropiirit, jotka voivat siirtää enemmän dataa nopeammin. Valon hyödyntäminen luo myös mahdollisuuksia mikropiireissä uusille ominaisuuksille, joita voidaan käyttää esimerkiksi kaasujen ja biologisten merkkiaineiden tunnistuksessa. Heidi Tuorila kertoo, että haasteena on kehittää pienikokoista teknologiaa, joka mahdollistaa suurten laboratoriolaitteiden pakkaamisen yhdelle sirulle, vaikkapa älykelloon.

– Tulevaisuudessa älykello voisi esimerkiksi seurata veresi merkkiainepitoisuuksia ilman retkeä verikokeisiin, Tuorila visioi.

Laajemmasta näkökulmasta piimikrosirujen sisältämien äärimmäisen pienikokoisten rakenteiden valmistaminen itsessään ei ole uutta, mutta vaatii suuria investointeja kehittyneisiin puhdastiloihin ja laitteistoihin. Valoon perustuvien piirien valmistuksessa uusia puolijohdemateriaaleja tarvitaan nimenomaan sirujen valonlähteiksi. Näiden lasersirujen liittäminen osaksi suurempaa piistä valmistettua mikropiiriä on yksi alan suurista haasteista.

Väitöskirjatyössään Heidi Tuorila ratkoo tätä ongelmaa kehittämällä lasersirujen valmistusmenetelmiä ja rakenteita, jotka mahdollistavat piin ja uusien puolijohdemateriaalien liittämisen yhteen. Valoa ohjaavien piirien rakenteet on kohdistettava toistensa kanssa muutaman sadan nanometrin tarkkuudella, muutoin valo ja sitä myöten data vuotavat pois. Sata nanometriä vastaa millin kymmenestuhannesosaa.

– On siis kyettävä varmistamaan materiaalien ja rakenteiden yhteensopivuus sellaisessa kokoluokassa, joka on aivan liian pieni, jotta voisimme kajota suoraan siruihin murskaamatta niitä. Välillä hyvinkin yksinkertaiselta kuulostava kappaleiden yhteensovitus muuttuu lähes mahdottomaksi, kun nuppineulan kärki mikroskoopilla katsottuna näyttää puunrungolta laserin rakenteiden rinnalla, hän havainnollistaa.

Tuorilan väitöstutkimuksessa erityistä on myös laaja kehitys- ja tutkimustyö erilaisten materiaalien parissa. Hänen mukaansa eri materiaalit mahdollistavat erilaisia sovelluskohteita ja työssä kehitetyt ratkaisut palvelevat laajaa sovelluskenttää.

Heidi Tuorila toteutti väitöskirjatutkimuksensa Optoelektroniikan tutkimuskeskuksessa (ORC) Tampereen yliopistossa valvojinaan professori Mircea Guina ja TkT Jukka Viheriälä. Tutkimustyö tehtiin tiiviissä yhteistyössä VTT:n piifotoniikkaryhmän ja Irlannin Tyndall instituutin kanssa. Tutkimusta rahoittivat useat EU-projektit, Business Finland ja Suomen Akatemian fotoniikan tutkimuksen ja innovaatioiden lippulaiva PREIN.

Väitöstilaisuus torstaina 14. marraskuuta

Diplomi-insinööri Heidi Tuorilan fotoniikan kuuluva väitöskirja “Advanced GaAs, InP and GaSb optoelectronics for hybrid photonic integrated circuits” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa torstaina 14.11.2024 kello 12:00 Hervannan kampuksella, Tietotalon auditoriossa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere).

Vastaväittäjänä toimii professori Ilkka Tittonen Aalto yliopistosta. Kustoksena toimii professori Mircea Guina Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Heidi Tuorila
041 528 5183
heidi.tuorila@tuni.fi

Kuvat

Valokuvassa on henkilö laboratoriotilassa.
Väitöskirjatutkija Heidi Tuorila Tampereen yliopistosta.
Roosa Hytönen
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Oman äidinkielen opettajien osaamista ei arvosteta riittävästi2.12.2024 09:29:01 EET | Tiedote

Väitöstutkimuksessaan filosofian maisteri Maija Yli-Jokipii on tarkastellut monikielisen oppilaan oman äidinkielen opettajan työtä osana kouluyhteisöä ja niitä resursseja, joita oman äidinkielen opettajat tarjoavat kouluille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Yli-Jokipiin tutkimus osoittaa, että oman äidinkielen opettajat tukevat oppilaidensa kotoutumista ja haluavat vahvistaa inklusiivista yhteiskuntaa monin eri tavoin.

Tutkimusryhmän kielikampanja alkoi – nyt kerätään kokemuksia suomen kielen käytöstä!28.11.2024 09:30:00 EET | Tiedote

Kansalaistieteellinen tutkimusryhmä Tampereen yliopistosta kerää kokemuksia suomen kielen käyttöön liittyvistä havainnoista ja asenteista. Ajatukset kielenkäytöstä eivät koskaan liity vain kieleen. Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi vaatimuksella s-äänteen puhdasoppiseen ”suomalaiseen” lausumiseen liittyy vanhoja ennakkoluuloja ja vieraiden vaikutteiden vastustamista.

Väitös: Uudenlaiset GaSb-pohjaiset valonlähteet lupaavat tarkempia mittausmenetelmiä ja turvallisempaa tietoliikennettä27.11.2024 08:50:00 EET | Tiedote

Yhdistepuolijohteet ovat vallanneet maailmaa niiden ainutlaatuisesti säädettävien ominaisuuksien ansiosta. Uusien yhdistepuolijohteiden kehitys mahdollistaa puolijohdekomponenttien toiminnallisuuksien laajentamisen sekä tehostamisen. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Joonas Hilska kehitti uudenlaisia GaSb-yhdistepuolijohteita infrapuna-alueen fotoniikan sovelluksiin.

Väyläviraston ja Tampereen yliopiston yhteistyössä kehitetään toimivaa ja turvallisempaa rataa jo vuosien kokemuksella26.11.2024 09:28:44 EET | Tiedote

Tampereen korkeakoulusäätiö sr (Tampereen yliopisto) ja Väylävirasto ovat solmineet yhteistyösopimuksen koskien rautateiden tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijayhteistyötä. Toimiva ja turvallinen rata -yhteistyön tavoitteena on kehittää ratojen ylläpitoa niin, että junaliikenne on turvallista ja että radalla pystytään edelleen liikkumaan kestävästi ja kustannustehokkaasti. Sopimuksessa määritellään vuosien 2025–2028 yhteiset tutkimukselliset tavoitteet ja se vahvistaa molempien osapuolien tutkimustoiminnan jatkuvuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye