Lapsettomuuslääkärit huolissaan hedelmällisyyskriisistä – uudet tutkimukset ja monimuotoistuvat perhemallit tuovat mahdollisuuksia

Syntyvyys on merkittävässä laskussa. Suomessa kokonaishedelmällisyysluku on 1,26, vaikka toivottu lapsiluku on edelleen kaksi. Merkittävimmin hedelmällisyyden laskuun vaikuttaa perheellistymisen lykkääntyminen yli 30 ikävuoden vaiheeseen. Noin viidesosa naisista jää lapsettomaksi.

– Hedelmällisyys laskee huolestuttavasti. Naisen hedelmällisyyteen vaikuttavat iän lisäksi useat tekijät: hormonaaliset syyt, terveydentila, elintavat, ravinto sekä perimä. Sekä naisen että miehen on tärkeää olla näistä asioista tietoinen lastenhankinnan päätöksiä tehtäessä, toteaa Felicitas Mehiläisen lapsettomuuslääkäri Piia Poikkeus.

Menetelmät hedelmällisyyden tutkimiseksi tarkentuvat jatkuvasti. Felicitas Mehiläisessä käytössä olevat uudet tutkimukset, kuten naisen ja miehen geenipaneelit ja siittiöiden DNA-fragmentaatiotesti, tarjoavat uusia keinoja hedelmällisyyden selvittämiseen. Geenipaneelien avulla voidaan tunnistaa kymmenittäin hedelmättömyyteen assosioituvia geenejä muun muassa ennenaikaiseen munasarjojen toiminnan hiipumiseen, monirakkulaiseen munasarjojen oireyhtymään (PCOS), munasolujen kypsymishäiriöön sekä toistuviin keskenmenoihin liittyen.

Myös miesten hedelmällisyys on laskussa, apua entistä tarkemmilla tutkimuksilla

Siittiötiheys on vähentynyt länsimaissa noin 1,4 % vuosivauhtia vuodesta 1970 vuoteen 2010, ja kokonaissiittiömäärä on laskenut lähes 60 %. Lasku on kiihtynyt entisestään 2010-luvulta lähtien. Arviolta noin 50 % pariskuntien hedelmättömyysongelmista johtuu miehen hedelmällisyydestä.

– Miehen toiveista ja hedelmällisyydestä olisi tärkeä keskustella laajemmin. Myös miehen hedelmällisyys voi vaihdella monista syistä, kuten elintavoista, terveydentilasta sekä geneettisistä tekijöistä johtuen. Oikean tiedon ja tuen avulla hedelmällisyyttä on mahdollista ylläpitää ja jopa parantaa iästä riippumatta. Oman tilanteen kartoittaminen on helppoa ja selvitystyön jälkeen voidaan arvioida, milloin yrittäminen tulisi aloittaa, jos toiveissa on tietty lapsiluku, sanoo Felicitas Mehiläisen lapsettomuuslääkäri Vera Löfberg.

Siittiöiden laatua ja hedelmöityskykyä voidaan mitata nyt yhä tarkemmilla tutkimuksilla. Geenipaneelin lisäksi uusi aiempaa täsmällisempi siittiöiden DNA:n pilkkoutumista mittaava testi antaa tarkkaa tietoa siittiöiden vaikutuksesta raskauden alkamiseen ja keskenmenoihin.

Suomessa noin 20 000 lasta kasvaa avoimesti sateenkaarevissa perheissä

Arvioiden mukaan noin joka kolmas lapsi kasvaa moninaisessa perheessä. Yhden vanhemman perheet, adoptio- ja sijaisperheet, uusperheet, kahden kulttuurin perheet, sateenkaariperheet ja kumppanuusvanhemmuus perheet ovat yhä yleisempiä. Tieteellinen tutkimus osoittaa, ettei seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien vanhempien lasten hyvinvointi eroa cissukupuolisten ja heteroseksuaalien vanhempien lasten hyvinvoinnista.

Yhteiskunnan vapautuessa ja moniarvoistuessa myös vähemmistöihin kuuluvat henkilöt ja itselliset aikuiset puhuvat rohkeammin vanhemmuuden toiveistaan. Hedelmöityshoitojen avulla vanhemmuus voidaan mahdollistaa entistä useammalle sitä toivovalle.

– Ydinperheiden rinnalla yhteiskunnassa on aina ollut myös muita, moninaisia perhemuotoja. Yhteiskunnan tulee tarjota tukensa kaiken muotoisille perheille, jotta jokaiselle lapselle pystytään tarjoamaan optimaaliset olosuhteet kasvuun ja kehitykseen ja syntyvyyden lasku saadaan yhteiskunnan tasolla pysähtymään, päättää psykiatrian erikoislääkäri, Mehiläisen yhdenvertaisuus ja tasa-arvoasioiden johtava asiantuntija Teemu Kärnä.

Lisätietoja:

• Piia Poikkeus, naisentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lapsettomuuslääkäri
• Vera Löfberg, naisentautien ja synnytysten erikoislääkäri, lapsettomuuslääkäri
• Teemu Kärnä, psykiatrian erikoislääkäri, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioiden johtava asiantuntija
• Yhteydenotot Mehiläisen viestinnän Salla Tähtisen kautta: salla.tahtinen@mehilainen.fi, p. 050 554 3832