Ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso ohitti suomalaiset – kaikkien palkansaajien joukossa ero on yhä toiseen suuntaan
Ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso on viime vuosina ohittanut suomalaistaustaisten tason. Johtajien kohdalla näin on ollut jo aiemmin. Kokonaisuutena ulkomaalaistaustaiset tienaavat silti keskimäärin noin 15 % matalampia tuntipalkkoja kuin suomalaistaustaiset.
Ulkomaalaistaustaisten palkansaajien mediaanituntipalkka vuonna 2022 oli 16,75 euroa, kun suomalaistaustaisilla palkansaajilla vastaava luku oli 19,61 euroa. Ulkomaalaistaustaiset palkansaajat ansaitsivat siis keskimäärin 14,6 % vähemmän kuin suomalaistaustaiset, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat Hanna Jokimäki ja Johanna Arvonen Tieto&trendit-verkkolehden artikkelissa. Tieto perustuu palkkarakenne-tilastoon.
Ulkomaalaistaustaiset myös sijoittuvat useammin palkkatasoltaan alempiin ammattiryhmiin kuin suomalaistaustaiset, kirjoittajat toteavat.
”Ammattiluokituksen pääryhmiä tarkastellessa erottuu kuitenkin kaksi ryhmää, joissa ulkomaalaistaustaisten palkansaajien mediaanituntiansiot ovat suuremmat kuin suomalaistaustaisten: johtajat ja erityisasiantuntijat. Asiantuntijoissa ulkomaalais- ja suomalaistaustaisilla ansiot olivat likimain yhtä suuret”, Arvonen ja Jokimäki kirjoittavat.
Erityisasiantuntijoiden ammattiluokassa ulkomaalaistaustaiset palkansaajat ansaitsivat 3,7 prosenttia enemmän kuin suomalaistaustaiset vuonna 2022. Vielä vuonna 2019 ja sitä edeltävinä vuosina eroa ei ollut juuri lainkaan. Taustalla on muun muassa se, että ulkomaalaistaustaisten tuntiansiot olivat vuonna 2022 suomalaistaustaisia suuremmat kahdessa ulkomaalaistaustaisten tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoiden yleisimmässä ammattiryhmässä[JA4] : 3,8 prosenttia sovellussuunnittelijoilla ja 2,1 prosenttia sovellusarkkitehdeillä.
Maahanmuuttajataustainen työvoima sijoittuu palkkojen perusteella keskimäärin hieman vaativampiin, paremmin palkattuihin tehtäviin kuin aiemmin.
”Pienenä, mutta kiinnostavana ryhmänä erottuvat johtajat. Ulkomaalaistaustaisten johtajien tuntiansio, 47,07 euroa, oli jopa 8,3 prosenttia suurempi kuin suomalaistaustaisten johtajien 43,46 euroa. Osan tuloksesta selittää se, että ulkomaalaistaustaisia johtajia on erityisesti teollisuuden toimialoilla, joissa palkatkin ovat keskimäärin palvelualoja korkeammat”, kirjoittajat toteavat.
Palkkarakenne-tilaston tiedot viittaavat myös siihen, että moni korkeakoulutettu ulkomaalaistaustainen ei työllisty koulutustaan vastaavaan ammattiin. Esimerkiksi ulkomaalaistaustainen korkeakoulutettu työskentelee toimistosiivoojana 28-kertaisella todennäköisyydellä verrattuna suomalaistaustaiseen korkeakoulutettuun, vaikka osuus onkin silti vain 3,9 %.
”Ulkomaalaistaustaisista korkeakoulutetuista palkansaajista 22 prosenttia sijoittui palkkatasollaan alimpaan neljännekseen vuonna 2022. Suomalaistaustaisilla korkeakoulutetuilla osuus oli vain 7 prosenttia.”
Ulkomaalaistaustaisilla tai ulkomaista syntyperää olevilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt muualla kuin Suomessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna JokimäkiYliaktuaari
Puh:0295 513 939hanna.jokimaki@stat.fiJohanna ArvonenYliaktuaari
Puh:0295 513 752johanna.arvonen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Nuorten huumekuolemat lähes kaksinkertaistuivat vuonna 202328.11.2024 08:02:36 EET | Tiedote
Huumeisiin kuolleita oli viime vuonna ennätyksellisen paljon. Huumausainekuolemia oli kaikkiaan 310, eli 60 enemmän kuin vuonna 2022. Tiedot selviävät torstaina julkaistusta Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta.
Kutsu 17.12.: Uusi työolotutkimus kertoo työelämästä murrosten keskellä27.11.2024 08:56:29 EET | Kutsu
Vihreä siirtymä, tekoäly, lisääntynyt etätyö, koronakriisin jäljet, muutokset työmarkkinoiden rakenteissa... Miten suomalaiset palkansaajat kokevat työnsä murroksen keskellä? Mitä myönteistä ja mitä kielteistä työoloissa on nähtävissä?
Työttömyys edelleen noususuunnassa – työttömyysasteen trendi jo koronakriisiä korkeammalla26.11.2024 08:02:23 EET | Tiedote
15–74-vuotiaita työllisiä oli lokakuussa 19 000 vähemmän ja työttömiä taas 38 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli nyt 8,7 %, selviää Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tiedoista.
Seksuaalinen häirintä on työelämässä edelleen yleistä – useimmat kokeneet asiakkaan tekemää häirintää25.11.2024 08:02:27 EET | Tiedote
Yli puolet 18–74-vuotiaista naisista (54 %) ja miehistä noin joka seitsemäs (14 %) on kokenut seksuaalista häirintää työuransa aikana. Seksuaalista häirintää työelämässä kokevat erityisesti nuoret naiset. Todennäköisyys kokea seksuaalista häirintää laskee iän myötä.
Perintöverot kasaantuvat pienelle väestönosalle21.11.2024 13:02:40 EET | Tiedote
Noin 42 prosenttia perinnönsaajista eli noin 63 400 henkilöä sai maksettavakseen perintöveroa vuonna 2021. Maksettavaksi määrätyistä perintöveroista puolet oli alle 3 000 euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme