Ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso ohitti suomalaiset – kaikkien palkansaajien joukossa ero on yhä toiseen suuntaan
Ulkomaalaistaustaisten erityisasiantuntijoiden palkkataso on viime vuosina ohittanut suomalaistaustaisten tason. Johtajien kohdalla näin on ollut jo aiemmin. Kokonaisuutena ulkomaalaistaustaiset tienaavat silti keskimäärin noin 15 % matalampia tuntipalkkoja kuin suomalaistaustaiset.
Ulkomaalaistaustaisten palkansaajien mediaanituntipalkka vuonna 2022 oli 16,75 euroa, kun suomalaistaustaisilla palkansaajilla vastaava luku oli 19,61 euroa. Ulkomaalaistaustaiset palkansaajat ansaitsivat siis keskimäärin 14,6 % vähemmän kuin suomalaistaustaiset, kirjoittavat Tilastokeskuksen asiantuntijat Hanna Jokimäki ja Johanna Arvonen Tieto&trendit-verkkolehden artikkelissa. Tieto perustuu palkkarakenne-tilastoon.
Ulkomaalaistaustaiset myös sijoittuvat useammin palkkatasoltaan alempiin ammattiryhmiin kuin suomalaistaustaiset, kirjoittajat toteavat.
”Ammattiluokituksen pääryhmiä tarkastellessa erottuu kuitenkin kaksi ryhmää, joissa ulkomaalaistaustaisten palkansaajien mediaanituntiansiot ovat suuremmat kuin suomalaistaustaisten: johtajat ja erityisasiantuntijat. Asiantuntijoissa ulkomaalais- ja suomalaistaustaisilla ansiot olivat likimain yhtä suuret”, Arvonen ja Jokimäki kirjoittavat.
Erityisasiantuntijoiden ammattiluokassa ulkomaalaistaustaiset palkansaajat ansaitsivat 3,7 prosenttia enemmän kuin suomalaistaustaiset vuonna 2022. Vielä vuonna 2019 ja sitä edeltävinä vuosina eroa ei ollut juuri lainkaan. Taustalla on muun muassa se, että ulkomaalaistaustaisten tuntiansiot olivat vuonna 2022 suomalaistaustaisia suuremmat kahdessa ulkomaalaistaustaisten tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantuntijoiden yleisimmässä ammattiryhmässä[JA4] : 3,8 prosenttia sovellussuunnittelijoilla ja 2,1 prosenttia sovellusarkkitehdeillä.
Maahanmuuttajataustainen työvoima sijoittuu palkkojen perusteella keskimäärin hieman vaativampiin, paremmin palkattuihin tehtäviin kuin aiemmin.
”Pienenä, mutta kiinnostavana ryhmänä erottuvat johtajat. Ulkomaalaistaustaisten johtajien tuntiansio, 47,07 euroa, oli jopa 8,3 prosenttia suurempi kuin suomalaistaustaisten johtajien 43,46 euroa. Osan tuloksesta selittää se, että ulkomaalaistaustaisia johtajia on erityisesti teollisuuden toimialoilla, joissa palkatkin ovat keskimäärin palvelualoja korkeammat”, kirjoittajat toteavat.
Palkkarakenne-tilaston tiedot viittaavat myös siihen, että moni korkeakoulutettu ulkomaalaistaustainen ei työllisty koulutustaan vastaavaan ammattiin. Esimerkiksi ulkomaalaistaustainen korkeakoulutettu työskentelee toimistosiivoojana 28-kertaisella todennäköisyydellä verrattuna suomalaistaustaiseen korkeakoulutettuun, vaikka osuus onkin silti vain 3,9 %.
”Ulkomaalaistaustaisista korkeakoulutetuista palkansaajista 22 prosenttia sijoittui palkkatasollaan alimpaan neljännekseen vuonna 2022. Suomalaistaustaisilla korkeakoulutetuilla osuus oli vain 7 prosenttia.”
Ulkomaalaistaustaisilla tai ulkomaista syntyperää olevilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt muualla kuin Suomessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna JokimäkiYliaktuaari
Puh:0295 513 939hanna.jokimaki@stat.fiJohanna ArvonenYliaktuaari
Puh:0295 513 752johanna.arvonen@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Kuluttajien luottamus edelleen matalalla kesäkuussa27.6.2025 08:01:10 EEST | Tiedote
Kuluttajien arvio oman taloutensa nykytilasta parani kesäkuussa hieman toukokuuhun verrattuna, mutta oli edelleen hyvin heikko. Myös näkemys Suomen talouskehityksestä pysyi vaisuna. Kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli kesäkuussa -8,6, kun toukokuussa se oli -8,4.
Oppimisen tukea saaneiden peruskoululaisten osuus kasvoi edelleen vuonna 202426.6.2025 08:01:54 EEST | Tiedote
Yhä useampi peruskoulun oppilas sai viime vuonna tukea oppimiseensa. Tehostettua tukea sai 16 % peruskoulun oppilaista. Erityistä tukea sai puolestaan joka kymmenes oppilas.
Suomessa alkoholi Euroopan kolmanneksi kalleinta19.6.2025 13:01:45 EEST | Tiedote
Suomi oli vuonna 2024 Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia. Kalliimpaa alkoholi oli vain Islannissa ja Norjassa. Myös ruuan ja alkoholittomien juomien osalta Suomi oli EU:n keskiarvoa kalliimpi.
Suomalaisten velat pienenivät vuonna 202417.6.2025 08:03:03 EEST | Tiedote
Velallisten asuntokuntien keskimääräinen velkasumma oli 94 400 euroa, mikä oli noin tuhat euroa vähemmän kuin vuonna 2023.
Konkurssihakemusten määrä toukokuussa yhä kasvussa – yhtä synkkiä lukuja viimeksi vuonna 199613.6.2025 08:01:22 EEST | Tiedote
Konkursseja pantiin vireille toukokuussa yhteensä 366, mikä on 39 konkurssia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa. Myös henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä kasvoi selvästi vuodentakaisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme