Metsäyhtiöiden hakkuissa toistuvia rikkeitä – kymmenien esimerkkien paketti todistaa
31.10.2024 08:07:00 EET | Greenpeace | Tiedote
Suuret metsäyhtiöt rikkovat hakkuissaan jatkuvasti vastuullisuussertifikaatteja ja hakkaavat korkeiden suojeluarvojen metsiä, todistaa Greenpeacen kokoama 42 esimerkkitapauksen aineisto.

Greenpeacen verkkosivuille kootut esimerkit ovat poimintoja Greenpeacen, Luonnonmetsätyöryhmän ja Suomen luonnonsuojeluliiton kenttätöissä 2021–2024 vastaan tulleista ongelmatapauksista. Kohteita on havaittu esimerkiksi vanhojen metsien kartoitusten yhteydessä, tarkistettu yleisöilmoitusten perusteella ja etsitty satunnaisesti metsäyhtiöiden hakkuuilmoituksista. Esimerkkikohteissa hakkuiden toteuttajina ovat useimmissa tapauksissa metsäyhtiöt UPM, Metsä Group sekä Tornator, jolla on pitkäaikainen toimitussopimus Stora Enson kanssa.
“Metsäyhtiöt hakkaavat järjestelmällisesti erityiskohteita, joiden säästämiseen sertifioinnit velvoittavat. Räikeimmissä tapauksissa uhanalaisten lajien esiintymistä on kerrottu metsäyhtiöille, ja kohde on silti avohakattu”, sanoo Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen.
Valtaosa tapauksista on erilaisia FSC-sertifikaatin rikkeitä, kuten hakkuita arvokkaissa suometsissä ja runsaslahopuustoisissa elinympäristöissä. FSC-sertifiointi edellyttää lakia korkeampia vastuullisuuskäyntäntöjä metsänhoidossa, ja se on käytössä Suomen suurimpien metsäyhtöiden mailla. Myös pienvesikohteiden, luonnonmetsien, vanhojen metsien ja Metso-kriteerit täyttävien metsien hakkuut ovat aineiston perusteella edelleen metsäteollisuuden arkipäivää.
“Tällaisia arvokkaita kohteita on hyvin vähän, ja on selvää, että ne pitäisi säästää. Silti metsäyhtiöt eivät osaa tai halua tunnistaa niitä”, Liimatainen sanoo.
Aineistossa on esimerkkejä myös suojelutilastoinnin ongelmista. Tilastoissa suojelluksi määritelty metsä on avohakattu, mutta hakkuualue lasketaan edelleen suojelluksi.
“Metsäala on kunnostautunut viherpesussa. Jopa valtion Metsähallitus avohakkaa ja ojittaa kohteita, jotka se on itse määritellyt monimuotoisuuden erityisalueiksi”, Liimatainen ihmettelee.
Valvonta puutteellista, seuraukset rikkeistä olemattomia
Lokakuussa STT uutisoi tapauksista, joissa UPM ja Tornator aikoivat kaataa metsää, jota ne ovat FSC-sertifikaatin mukaan sitoutuneet olemaan hakkaamatta. Suomen luonnonsuojeluliitto teki tapauksista valitukset, ja yhtiöt saivat niistä huomautukset. Valtaosa sertifikaattirikkeistä jää kuitenkin havaitsematta – ja vaikka rike löydettäisiin, sillä on harvoin metsäyhtiölle seurauksia.
Tällä hetkellä käsittelyssä on noin 20 ympäristöjärjestöjen, pääasiassa Suomen luonnonsuojeluliiton tekemää valitusta FSC-metsien sertifikaattirikkeistä ja niiden virheellisistä käsittelyistä. Kahdessa tapauksessa sertifikaatin valvoja on todennut valitukset aiheellisiksi, käsittelyä odottaa toistakymmentä tapausta. Järjestöillä on työn alla useita valituksia lisää, ja aineistoa niihin kertyy lähes viikottain. Lukuisia valituksia on tehty myös löysemmän PEFC-sertifikaatin rikkeistä ja metsäyhtiöiden ns. FSC-kontrollipuun hankinnan virheistä.
“Metsäteollisuuden strategia on kuitata julki tulleet väärinkäytökset yksittäistapauksiksi. Kokoamamme esimerkit ovat pintaraapaisu siihen, miten metsäteollisuus toimii. Pelkästään kuluvan vuoden aikana olemme ilmoittaneet metsäyhtiöille kymmenistä hakkuuilmoituksista, jotka ovat tavalla tai toisella sääntelyn vastaisia. Kyse ei ole poikkeuksellisista virheistä, vaan väärinkäytöksiä tapahtuu jatkuvasti”, Liimatainen toteaa.
Metsäluonnon turvaaminen vaatii vahvempaa sääntelyä
Tällä hetkellä Suomessa odotetaan Petteri Orpon hallituksen päätöstä uusista vanhojen metsien kriteereistä. Jos hallitus suunnitelmiensa mukaisesti hyväksyy aiempaa huomattavasti ahtaammat, tieteenvastaiset kriteerit vanhoille metsille, heikkenee suojelun ulkopuolella olevien vanhojen metsien tilanne entisestään.
“Metsäteollisuuden omavalvonta ei toimi. Metsäteollisuus saa aiheuttaa luontokatoa jatkuvasti ilman, että yritykset joutuvat siitä vastuuseen. Orpon hallitus on antamassa metsäyhtiöille entistä vapaammat kädet törkeyksiensä toteuttamiseen rajaamalla vanhoja ja luonnontilaisia metsiä suojelun ulkopuolelle”, Liimatainen sanoo.
Greenpeace vaatii, että metsäyhtiöt suojelevat pysyvästi kaikki METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet täyttävät arvometsät ja uhanalaisten lajien elinympäristöt omilla maillaan ja lopettavat puun ostamisen vanhoista ja luonnontilaisista metsistä. Metsäteollisuuden puunkäyttö on kohtuullistettava luonnon ja ilmaston rajoihin.
Kestämättömän metsätalouden esimerkkikohteita on koottu kartalle Greenpeacen verkkosivuille. Kohdekuvaukset valokuvineen avautuvat kohdetta kartalta klikkaamalla. Greenpeace päivittää esimerkkikohteita metsäteollisuuden arkipäivästä verkkosivulle myös jatkossa.
Taulukosta (PDF) kohteisiin voi tutustua metsän omistajan tai rikkeen perusteella.
Lisätiedot:
Matti Liimatainen
Metsäasiantuntija, Greenpeace
0400 346329
Yhteyshenkilöt
Matti LiimatainenMetsäasiantuntija
- metsien suojelu ja suojelutilastot
- luonnonmetsät ja vanhat metsät
- metsäteollisuus
- metsäpolitiikka
- metsäsertifiointi
Sanni LahtinenTiedottaja
Puh:040 7517 957sanni.lahtinen@greenpeace.orgTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Greenpeace
Raportti: Maailman rikkaimmalla 0,01 prosentilla arviolta lähes biljoonan dollarin vuotuinen ilmastovelka11.6.2026 12:14:07 EEST | Tiedote
Nairobi/Bonn, 10. kesäkuuta 2026 – Erittäin pienen upporikkaiden joukon toiminta kytkeytyy suhteettoman suureen ilmastohaittaan. Ilmiötä paisuttavat omistukset ja sijoitukset runsaasti päästöjä tuottavaan toimintaan sekä hiili-intensiivinen elämäntapa, paljastaa Greenpeacen tuore kansainvälinen raportti. Vuonna 2022 maailman rikkaimman 0,01 prosentin sijoitukset kytkeytyivät arviolta 992 miljardin Yhdysvaltain dollarin suuruiseen summaan, jota raportti kuvailee ilmastovelaksi. Tämä tarkoittaa rahaksi muutettuja ilmastovahinkoja, jotka johtuvat päästöistä, jotka ylittävät oikeudenmukaisen osuuden Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 °C:n polun mukaisesta jäljellä olevasta hiilibudjetista. Vertailun vuoksi raportti arvioi maailman rikkaimman 0,01 prosentin kulutukseen perustuvan ilmastovelan olleen 405 miljardia dollaria vuonna 2022.[1]
Vuoden huiputus -kilpailun ylivoimaiseksi voittajaksi Atrian ja Arman Alizadin lihantuotantoa markkinoiva sarja “Oodi suomalaiselle ruoalle”.6.6.2026 21:29:41 EEST | Tiedote
Vuoden törkeimmästä viherpesuteosta jaettavan Vuoden Huiputus -palkinnon voittaja on Atrian ja tv-kasvo Arman Alizadin sarja “Oodi suomalaiselle ruoalle”. Voittaja julkistettiin lauantaina 6.6. Greenpeacen Nousu-festivaalien yhteydessä Helsingin Tekstin talolla. Greenpeacen järjestämässä Vuoden Huiputus -kilpailussa palkitaan viestintä- tai markkinointiteko, joka esittää katteettomia ympäristö- tai ilmastoväittämiä tai luo muuten harhaanjohtavia mielikuvia toiminnan kestävyydesta ja luontovaikutuksista. Voittaja päätettiin kilpailun verkkosivuilla yleisöäänestyksellä.
Metsähallituksen vanhojen metsien suojeluesitys täysin riittämätön: “Suojellaan jo suojeltuja metsiä”28.5.2026 16:45:30 EEST | Tiedote
Metsähallituksen juuri julkaisema luonnonmetsien suojeluesitys suojelee suurilta osin jo suojeltuja metsiä. Uuden suojelun määrä on riittämätön. Kainuun eteläpuolisessa Suomessa metsiä suojellaan alle 10 neliökilometriä, mikä vastaa noin Helsingin keskuspuiston pinta-alaa.
Aktivistit yllättivät ministeri Multalan Hakaniemessä: “Törkeä vedätys täytyy pysäyttää”25.5.2026 13:21:25 EEST | Tiedote
Greenpeacen aktivistit vetosivat ympäristöministeri Sari Multalaan Paasitornin edustalla Hakaniemessä, jotta ministeri pysäyttäisi Suomen luonnonsuojeluhistorian suurimman vedätyksen ja pelastaisi luonnonmetsät.
Tutkimus: Nestlén ja Danonen vauvanruoissa mikromuoveja – tuotteita myydään kansainvälisesti miljoonille vauvoille21.5.2026 07:15:00 EEST | Tiedote
Amsterdam, 21. toukokuuta 2026 – Greenpeace Internationalin teettämä uusi tutkimus on löytänyt mikromuoveja kahden maailman suurimman elintarvikeyhtiön, Nestlén ja Danonen muovipusseissa myytävistä vauvanruoista. Löydökset herättävät vakavaa huolta lapsiperheille markkinoiduista tuotteista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme