Selvitys: Tekniikan alan ammattikouluista työllistytään vielä muita perustutkintoja huonommin

Teknisiltä aloilta ammattitutkinnon suorittaneiden työllisyysaste vuoden kuluttua valmistumisesta on 60 prosenttia, kun kaikkien ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllisyysasteen keskiarvo on 69 prosenttia. Työttömyyteen on useita eri syitä, mutta Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton teettämässä, tuoreessa tutkimuksessa korostuivat työkokemuksen puute sekä talouden suhdanneherkkyys.

Työttömyyttä selittävät myös yksilöön liittyvät tekijät kuten nuorten sosiaaliset ja elämänhallintataidot. Muita tekijöitä ovat maakunnan työllisyystilanteeseen ja harjoittelupaikkojen määrään, työvoiman kohtaantohaasteisiin, yrityksiin ja työmarkkinoihin liittyvät syyt. Toisin kuin julkisuudessa usein epäillään, vieraskielisten osuus ja suomen kielen osaaminen eivät korostuneet työttömyyden syinä.

– Selvityksen tulos on huolestuttava, koska teknologiateollisuuden yritysten suurin kasvun este on jo pitkään ollut osaavan työvoiman saatavuus. Yrityksissä on kova tarve myös ammatillisen perustutkinnon suorittaneista uusista työntekijöistä, mutta silti he eivät työllisty. Näihin syihin on nyt tartuttava, sanoo Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Eero Hiidenvuori.

Työllistymistä edistävät yrityksen ja nuoren opintojen aikainen yhteistyö, kesätyöt sekä työpaikalla tapahtuva koulutus- ja oppisopimustoiminta. Teknologiateollisuuden jäsenyrityksissä panostetaan nuorten rekrytoimiseen ja osaamiseen jo paljon, mutta tekemistä riittää vielä.​

– On selvää, että perustutkinnosta valmistuneiden ei voi olettaa olevan täysiä ammattilaisia. Osalta yrityksiä vaaditaan rohkeampaa rekrytointia ja valmiutta pitkäänkin perehdytykseen. Tämäkin tutkimus todentaa, että nuoria kannattaa integroida yrityksiin ja perehdyttää heitä jo opintojen sekä kesälomien aikana, sanoo Teollisuusliiton koulutuspoliittinen asiantuntija Eero Löytömäki.

Yritykset edellyttävät, että valmistuvien perustaidot alalta ovat riittävän hyvät ja heidän työelämätaitonsa ja -valmiutensa ovat kunnossa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi asennoitumista työhön sekä yrityksen aikataulujen ja käytänteiden noudattamista.

Yritysten ja koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä pidetään tärkeänä, mutta yhteistoiminta on yhä liian vähäistä harjoittelujaksojen ulkopuolella.

Teknologiateollisuus muistuttaa, että yrityksissä tehtävillä työssäoppimisjaksoilla kuten koulutus- ja oppisopimuksilla voidaan varmistaa, että opiskelijat saavat käytännön kokemusta ja kehittävät työelämävalmiuksiaan jo opintojensa aikana.

– Oppilaitosten tulisi tarjota opiskelijoille mahdollisuuksia harjoitella erilaisissa työympäristöissä ja tehtävissä, jotta he voivat kehittää monipuolisia taitoja ja löytää oman urapolkunsa. Yrityksissä taas tulee tukea työelämässä oppimisen mahdollisuuksia suhdannetilanteesta huolimatta, koska työvoiman tarve ei tule katoamaan, Eero Hiidenvuori sanoo.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulee yhdessä alueen yritysten kanssa huolehtia siitä, että näyttöjä suoritettaessa ja arvioitaessa sekä opiskelijan valmistuessa tällä on todelliset, riittävät taidot pärjätäkseen työelämässä. 

Tutkimuksen toteutti HAMK Edu Teknologiateollisuus ry:n ja Teollisuusliitto ry:n antamana toimeksiantona vuonna 2024 tilastoaineiston, kyselyiden ja haastatteluiden avulla. Tutkimus on jatkoa 2023 julkaistuun tekniikan alojen ammatillista koulutusta koskevaan palvelukykyselvitykseen, jonka tilasivat Teknologiateollisuus ry, Teollisuusliitto ry ja 25 ammatillisen koulutuksen järjestäjää.

Lisätiedot:

Teknologiateollisuuden johtava asiantuntija Eero Hiidenvuori, eero.hiidenvuori@teknologiateollisuus.fi, puh: 040 489 3083

Teollisuusliiton koulutuspoliittinen asiantuntija Eero Löytömäki, eero.loytomaki@teollisuusliitto.fi, puh: 050 462 4697