Sujuvaa yhteydensaantia perusterveydenhuoltoon parannetaan omatiimimallilla ja digiasioinnilla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvioinnin (29.10.2024) mukaan hyvinvointialueet ovat pääosin onnistuneet turvaamaan lakisääteisten palveluiden saatavuuden huolimatta toimintaa ja taloutta tasapainottavista muutosohjelmista. THL:n arvioinnin mukaan hyvinvointialueet tarvitsevat kuitenkin taloutensa tasapainottamiseen enemmän aikaa.   

Tavoitteena sujuva yhteydensaanti 

Keusote on yksi harvoista hyvinvointialueista, jonka väestö kasvaa selvästi vuoteen 2040 asti. Ikääntyneen väestön osuus on Keusoten alueella edelleen pieni, mutta kasvuvauhti on maan suurin. Väestön terveys ja hyvinvointi on Keusoten alueella keskimääräistä paremmalla tasolla, mutta väestöryhmien välillä on suuria eroja. 

Keusoten rahoituksen riittävyyttä haastaa mm. epävarmuus HUS-yhtymän pysymisessä asetetussa rahoituskehyksessä. THL esittääkin arvioinnissaan, että yhdessä HUSin kanssa tulisi löytää ratkaisu painopisteen siirtymisestä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.  

– Sujuvaa yhteydensaantia perusterveydenhuollon palveluihin edistetään omatiimimallilla, jossa jokaiselle asukkaalle nimetään omalääkäri ja omahoitaja, tarvittaessa muitakin ammattilaisia. Lisäksi kehitetään digiasiointia siten, että jatkossa asiakkaalla on vain yksi kanava, josta löytyy kaikki digipalvelut. Lisäksi tehdään tiivistä yhteistyötä HUSin kanssa työnjaon ja integraation kehittämisessä, Keusoten hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio kertoo.

Palkkaharmonisaatio parantanut henkilöstön veto- ja pitovoimaa 

THL:n arvioinnin mukaan henkilöstöpula on edelleen vaikea monella hyvinvointialueella, mutta Keusote on onnistunut palkkaharmonisaatiolla lisäämään henkilöstön pito- ja vetovoimaa. Keusotessa tehtiin palkkaharmonisaatio kesällä 2023. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tehtäväkohtaiset palkat sovitettiin kärkipalkkoihin, eli valtaosalla työntekijöistä palkka nousi. 

Vaikka henkilöstön saatavuuden eteen on tarve edelleen tehdä töitä, on palkkaharmonisaatio vaikuttanut myönteisesti pito- ja vetovoimaan. Keusoten palkat ovat muihin hyvinvointialueisiin verrattuna kärkipäässä: palkkajohtaja Keusote on tällä hetkellä erityisesti kotihoidon henkilöstön sekä ohjaajien ja lääkäreiden kohdalla.  

Toinen veto- ja pitovoimaa edistävä tekijä on THL:nkin esiin nostama työelämän laatu: Keusote on onnistunut nostamaan työelämän laatua hyvinvointialueen ensimmäisenä toimintavuotena. Toisaalta talouden tasapainottaminen edellyttää erityistä panostamista henkilöstön hyvinvointiin, jotta myönteinen kehitys työelämän laadussa jatkuu. 

– Tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta panostamme henkilöstön hyvinvointiin lukuisilla eri keinoilla, jotka on kuvattu Keusoten henkilöstöohjelmassa. Esimerkkeinä palkitsemisen kehittäminen, työkykyjohtamiseen panostaminen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, kertoo Keusoten henkilöstöjohtaja Monica Hostio.