Puolueeton hankesuunnittelu avainasemassa taloyhtiöiden lämmitysremonteissa

Tutkimuksessa tarkasteltiin 36 taloyhtiön tekemiä uusiutuviin energianlähteisiin liittyviä korjaushankkeita, niiden teknistä toteutusta, taloudellisuutta sekä päätöksentekoprosessia. 11 kohteen toimivuutta ja taloudellista kannattavuutta tarkasteltiin tarkemmin saatavilla olleiden mittaustietojen perusteella. Useimmat korjaushankkeista liittyivät lämpöpumppuihin perustuvaan kiinteistökohtaiseen lämmöntuotantoon eli tilanteisiin, joissa taloyhtiö hankkii esimerkiksi maalämpöjärjestelmän.

”Useimpien lämpöpumppuratkaisujenhyötysuhde oli lähellä taloyhtiöille annettua ennakkoarviota. Tutkimuksessa tarkasteltujen lämpöpumppujen toteutunut hyötysuhde oli tyypillisesti vähintään 3, mikä tarkoittaa sitä, että kun taloyhtiö ostaa yhden yksikön sähköä, sillä saadaan kolme yksikköä lämpöä”, kertoo tutkimushankkeesta Kiinteistöliitossa vastannut energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Tutkimuksessa tarkastelluissa kohteissa investointien takaisinmaksuaika oli tyypillisesti 10-20 vuotta. Kohteiden takaisinmaksuaika-arviot vaihtelivat suuresti. Mittaukseen liittyvät puutteet vaikeuttivat korjaushankkeiden hyötysuhteiden ja taloudellisen kannattavuuden tarkastelua.

Puolueeton asiantuntija oleellinen osa onnistunutta maalämpöhanketta

Kiinteistöliiton Petri Pylsy pitää huolestuttavana sitä, että vain noin puolet tutkimuksen taloyhtiöistä kertoi käyttäneensä erillistä energia- tai talotekniikka-asiantuntijaa hankesuunnittelun tekemisessä. Lisäksi jopa joka kolmas kertoi, ettei hankesuunnittelu ollut tehty laisinkaan.

”Hankesuunnittelu on yksi keino hallita hankkeen riskejä. Huolellinen hankesuunnittelu mahdollistaa myös järjestelmän hankinnan tehokkaan kilpailuttamisen”, Petri Pylsy toteaa.

Pylsy pitää riskinä myös sitä, että lähes kolmasosassa tutkimuksessa tarkastelluista hankkeista kannattavuustarkastelut oli tehnyt järjestelmän myyjä.

”Kannattavuustarkastelut tulisi tehdä puolueettoman energia-asiantuntijan voimin. Jos tarkastelut tekee järjestelmän myyjä, riskinä on, että hankkeessa on pukki kaalimaan vartijana. Selvää on myös, että taloyhtiön edun vuoksi hankkeen valvojana pitää olla asiantuntija, joka ei edusta järjestelmän toimittajaa.”

Hankitun järjestelmän toimintaa seurattava aktiivisesti

Oleellinen osa lämpöpumppuhanketta on järjestelmän toiminnan aktiivinen seuranta. Tutkimukseen osallistuneista taloyhtiöistä vain noin puolet kertoi, että järjestelmän toimintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Toisin sanoen noin puolet vastaajista kertoi, ettei järjestelmän toimivuudesta eli hankkeen tavoitteiden täyttymisestä ole tarkkaa mitattua tietoa.

”On huolestuttavaa, jos käsitys ison investoinnin toimivuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta perustuu mielikuviin eikä mitattuun ja analysoituun tietoon. Hankesuunnitteluvaiheessa pitää suunnitella myös toimivuuden varmistaminen sekä määritellä tarvittavat mittaus- ja seurantajärjestelmät. Mittauksista pitää olla saatavilla historiatiedot vähintään viimeiseltä kahdelta kalenterivuodelta”, Petri Pylsy sanoo.

Sähkön ja kaukolämmön hintatasot vaikuttavat investoinnin kannattavuuteen, jota voidaan myös tukea monipuolisella seurantajärjestelmällä varmistamalla lämpöpumppujärjestelmän mahdollisimman tehokas toiminta. Energian hintoihin taloyhtiö ei juuri voi vaikuttaa, mutta ylläpitoon ja seurantaan liittyvät asiat ovat omissa käsissä.

Uusiutuvat energialähteet asuntoyhtiöissä -hankkeen loppuraportti

Uusiutuva energialähteet asuntoyhtiöissä -hankke toteutettiin syyskuun 2023 ja syyskuun 2024 välisenä aikana. Hankkeen toteuttaja oli VTT ja rahoittajina ja kumppaneina toimivat Kiinteistöliitto, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi, Kiinteistöliitto Uusimaa, Palveleva Kaukolämpö FinDHC, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, Turku Energia, Tampereen Energia ja Alva. Kiinteistöliitto sai rahoitusta hankkeen toteuttamiseen myös Kiinteistösäätiö R.S. ja Kiinteistöalan Koulutussäätiöltä.