Urheiluseuraharrastaminen ja omaehtoinen liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa edistävät fyysistä aktiivisuutta aikuisiässä
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa havaittiin, että säännöllisesti urheiluseurassa liikkuneet lapset ja nuoret olivat keski-iässä fyysisesti aktiivisempia kuin ne, jotka olivat liikkuneet nuoruudessa vain vähän. Tytöillä myös seuratoiminnan ulkopuolinen vapaa-ajan liikunta oli yhteydessä aikuisiän suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen. Lapsuuden ja nuoruuden liikuntaharrastamista seurattiin 9–18 ikävuoden välillä.
Tutkimus tukee aiempia tuloksia lapsuuden ja nuoruuden urheiluseuraharrastamisen positiivisista yhteyksistä aikuisiän liikkumiseen.
”Urheiluseuraharrastaminen voi vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta, liikunnan iloa ja toisaalta myös toimintaan sitoutumista, mikä voi tukea liikunnan harrastamisen jatkumista aikuisuuteen asti,” kertoo apulaisprofessori Kasper Salin.
Myös urheiluseuratoiminnan ulkopuolinen, omaehtoinen liikunta voi edistää elinikäisiä liikuntatottumuksia. Aiempia seurantatutkimuksia on kuitenkin vain vähän. Omaehtoisella liikunnalla tarkoitetaan omasta aloitteesta ja kiinnostuksesta lähtevää liikuntaa, joko yksin tai yhdessä muiden kanssa.
”Omaehtoinen liikunta voi olla monenlaista, kuten vaikkapa lenkkeilyä, pallopelejä tai liikunnallista leikkiä,” tutkijatohtori Tuuli Suominen selventää.
”Havaitsimme, että tytöillä sekä urheiluseuraharrastaminen että omaehtoinen liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa olivat yhteydessä suurempaan reippaan ja rasittavan liikkumisen määrään keski-iässä. Lisäksi urheiluseurassa säännöllisesti liikkuneiden tyttöjen päivittäinen askelmäärä aikuisiässä oli suurempi verrattuna vähän liikkuneisiin tyttöihin.”
Pojilla sen sijaan positiivinen yhteys aikuisiän liikkumiseen havaittiin vain urheiluseuraharrastamisen osalta.
“Pojilla urheiluseuraharrastaminen oli yhteydessä suurempaan päivittäiseen askelmäärään, suurempaan kokonaisaktiivisuuteen ja vähempään paikallaanoloaikaan aikuisuudessa,” Suominen kertoo.
Myös liikunnan motiiveissa ja tavoitteissa on havaittu aiemmissa tutkimuksissa sukupuolten välisiä eroja, jotka voivat selittää tämänkin tutkimuksen tuloksia.
”Urheiluseuraharrastamiseen usein liittyvä kilpailu on yleinen motivaatiotekijä erityisesti pojilla, ja etenkin kovatasoinen kilpailu on aiemmissa tutkimuksissa ennustanut suurempaa fyysistä aktiivisuutta aikuisiässä. Tytöillä liikunnan motiivit ovat sen sijaan liittyneet enemmän terveyteen, fyysiseen kuntoon ja sosiaalisuuteen, mikä voi tukea fyysisen aktiivisuuden jatkuvuutta sekä urheiluseuraharrastamisen että omaehtoisen liikunnan osalta,” Suominen kertoo.
”Liikuntaan osallistumisen motiivit ovat kuitenkin yksilöllisiä ja moninaisia, ja juuri liiallinen kilpailu on yksi keskeinen syy liikunnasta pois jättäytymiseen molemmilla sukupuolilla,” korostaa Salin.
Lisäksi harrastusten kustannukset ja alhaiset pätevyyden kokemukset voivat olla esteitä liikuntaharrastukselle, minkä vuoksi liikkumista tulisi mahdollistaa ja tukea monipuolisesti ja erilaisissa ympäristöissä. Lasten ja nuorten liikunnan tukeminen sekä urheiluseuroissa että niiden ulkopuolella voi olla tärkeää elinikäisten liikuntatottumusten ja liikuntasuhteen rakentumisessa, Salin ja Suominen toteavat.
Tutkimus on osa laajempaa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -pitkittäistutkimusta, jossa samoja henkilöitä on seurattu vuodesta 1980 lähtien. Tässä osatutkimuksessa hyödynnettiin vuosina 1980, -83, -86 ja -89 kerättyä seuranta-aineistoa 9-, 12-, 15- ja 18-vuotiaiden tyttöjen ja poikien itseraportoidusta vapaa-ajan liikunnasta ja urheiluseuraharrastamisesta. Samojen tutkittavien aikuisiän fyysistä aktiivisuutta mitattiin kiihtyvyysmittareilla vuosien 2018-2020 aikana, jolloin tutkittavat olivat keskimäärin 48-vuotiaita. Lapsuuden ja nuoruuden seuranta-aineistoa saatiin 2550 tutkittavalta, joista aikuisiän fyysistä aktiivisuutta mitattiin 1002 tutkittavalta.
Tutkimusta on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiö.
Alkuperäisjulkaisu:
Suominen TH, Kukko T, Pahkala K, Rovio S, Yang X, Kulmala J, Lounassalo I, Hirvensalo M, Raitakari O, Tammelin T & Salin K (2024). Longitudinal associations of participation in organized and unorganized sports in youth with physical activity in mid-adulthood: The Young Finns Study. Journal of Sports Sciences, 1–9. https://doi.org/10.1080/02640414.2024.2386490
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Kasper Salin, kasper.j.salin@jyu.fi, puh. +358 40 805 3964
Tutkijatohtori Tuuli Suominen, tuuli.suominen@jyu.fi, puh. +358 40 805 4857
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suuri linturetki -tempaus 7.4. saa koululaiset liikkeelle Helsingistä Sodankylään4.4.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Linnut ja luonto kiinnostavat suomalaisia. Peruskoululaisten Suuri linturetki -tempaukseen on ilmoittautunut lähes 4 000 osallistujaa 76 paikkakunnalta.
Läpimurto virustutkimuksessa: Virus-RNA:n havaitseminen entistä herkemmin4.4.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen (NSC) tutkijat ovat tehneet merkittävän edistysaskeleen enteroviruksen RNA:n havaitsemisessa kehittämällä uudenlaisen suhteelliseen fluoresenssiin perustuvan anturin, joka tunnistaa enteroviruksen perimän entistä herkemmin. Tutkimus myös vahvistaa tieteidenvälisen yhteistyön merkitystä maailmanlaajuisten terveyshaasteiden ratkaisemisessa.
Kilpailtu rahoitus tuo Jyväskylään viisi nuorta huippututkijaa3.4.2025 14:44:48 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon myönnettiin huikeat viisi tutkimushankerahoitusta EU:n Marie Skłodowska-Curie -hausta. Rahoitus mahdollistaa kansainvälisten huippututkijoiden siirtymisen Jyväskylän yliopistoon.
Sosiaalihuollon priorisoinnille tarvitaan selkeitä eettisiä periaatteita – uusi kirja opastaa alan ammattilaisia ja päättäjiä3.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Miten sosiaalihuollossa tulisi päättää, kenelle apua tarjotaan ensimmäisenä? Mihin rajalliset resurssit kohdennetaan oikeudenmukaisesti? Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehdään päivittäin vaikeita päätöksiä. Uudessa kirjassaan Sosiaalihuollon priorisoinnin mallit ja etiikka yliopistonlehtori Petteri Niemi ja sosiaalityöntekijä Riikka Niemi tarjoavat päättäjille ja sosiaalihuollon ammattilaisille työkaluja oikeudenmukaiseen ja perusteluun priorisointiin.
Väitöstutkimuksen mukaan humanitaarisen avun kestävyys edellyttää paikallisten organisaatioiden vahvistamista2.4.2025 08:01:00 EEST | Tiedote
Humanitaarisen avun lokalisaation tavoitteena on vahvistaa paikallisia organisaatioita, ja siirtää heille avustustoimien resurssit ja johtajuus. Samalla lokalisaatio edistää avun pitkän aikavälin kestävyyttä. Usein julkilausutut lokalisaatiotavoitteet eivät kuitenkaan toteutudu, kun ulkopuoliset kansainväliset toimijat jatkavat lokalisaation johtamista. Väitöskirjatutkimuksessaan Abdul Kadir Khan tarkastelee tätä dynamiikkaa analysoiden kriittisesti Bangladeshin Cox’s Bazarissa rohingya-avustustyöhön osallistuvien organisaatioiden näkökulmia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme