Väitös: Musiikkikorkeakouluilla tärkeä rooli sosiaalisen kestävyyden edistämisessä

Niemensivu on tutkinut, miten musiikkikorkeakoulut edistävät sosiaalista hyvinvointia, moninaisuutta, inkluusiota ja oikeudenmukaisuutta erilaisuuden kohtaamisen kautta. Väitöskirjassaan hän analysoi Helsingin Taideyliopiston ja Grazin musiikin ja esittävän taiteen yliopiston toimintaa. 

Sosiaalinen kestävyys edellyttää strategisia muutoksia yliopistoissa  

Taideyliopistot voivat osana yhteiskunnallista tehtäväänsä vaikuttaa positiivisesti erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten vuorovaikutukseen ja yhteenkuuluvuuteen. Niemensivu toteaa tutkimuksessaan kuitenkin, että musiikkikoulutuksen tulee uudistua, jotta se voi tukea sosiaalista kestävyyttä. Tämä edellyttää strategisia muutoksia - muun muassa musiikin korkeakoulutuksessa vallitsevan länsimaisen klassisen musiikin keskeisen aseman kyseenalaistamista.   

"Perinteinen musiikkikoulutus tarvitsee uusia näkökulmia, jotta se voi toimia sosiaalisesti kestävästi. On tärkeää lisätä yhteistyötä paikallisten yhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta saavutetaan aitoja muutoksia," Niemensivu toteaa.  

Sosiaalisesti kestävä kansainvälisyys taideyliopistoissa on vielä pistemäistä 

Sibelius Akatemiassa sosiaalinen kestävyys on tunnetumpi käsite kuin Grazin taideyliopistossa, jossa kansainvälisiä opiskelijoita on huomattavasti enemmän. Niemensivu toteaa, että sosiaalista kestävyyttä kaikkineen on tutkittu melko vähän.  

Tutkimuksessa erottuu Sibelius-Akatemian Global Music –koulutus, mutta muutoin  sosiaalisesti kestävä kansainvälisyys toteutuu melko pistemäisesti. Molemmissa yliopistoissa on toiveita tiiviimpään vuorovaikutukseen yhteiskunnan kanssa, mutta muutos on hidasta. Niemensivu esittää, että suuri kansainvälisten opiskelijoiden määrä saattaa jopa haitata sosiaalisen kestävyyden toteutumista.  

"Ulkomailta Suomeen tai muualle tulleet opiskelijat ovat investoineet aikaa ja rahaa opinnoissa pärjäämiseen, eikä heillä välttämättä riitä intoa verkostoitua esimerkiksi  paikallisten kansainvälisten yhteisöjen kanssa. “ 

Tutkimuksessaan Niemensivu huomauttaa, että taideyliopistot haluavat panostaa diversiteettiin, mutta todellisuudessa opiskelijoiden tausta on hyvin homogeeninen. Esimerkiksi afrikkalaistaustaisia opiskelijoita ei kummassakaan yliopistossa juuri näy. Sibelius-Akatemiassa Global music –koulutus rikkoo perinteisen kaavan, jossa opiskelijoiden oletetaan tuntevan länsimainen musiikkiperinne ja osaavan esimerkiksi lukea nuotteja.  

“Maailmanmusiikin lisäksi populaarimusiikin opiskelumahdollisuus saattaisi tuoda musiikin korkeakoulutukseen toivottua diversiteettiä. Tärkeää olisi, että opiskelijat oppisivat jo opintojensa aikana ymmärtämään, miten sosiaalista kestävyyttä voi edistää.”   

Outi Niemensivun taidejohtamisen alaan kuuluva väitöskirja "Internationalization of Arts Universities – Towards Social Sustainability" tarkastetaan 30. marraskuuta 2024 Helsingin Musiikkitalon Black Box -salissa 30.11.2024 klo 12.