Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Ilmastomuutoksen hillintään tarvitaan uusia energian tuottamisen ja varastoimisen tapoja. Niiden toteuttamiseksi tarvitaan kaivoksia ja akkuteknologiateollisuutta myös Suomeen. Viime aikoina huolta on aiheuttaneet erityisesti jätevesien suuret sulfaattikuormat vesistöihin. "Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että sulfaatti voi aiheuttaa haittoja erityisesti järvien eliöille", kertoo erikoistutkija Jouni Lehtoranta Sykestä. Aihe on ajankohtainen myös siksi, että vesiympäristölle haitallisten aineiden asetuksen päivittämistä aletaan tarkastella lähiaikoina.
Sulfaatti haittaa järvien eliöitä
Sulfaatin eliöille haitatonta pitoisuutta on tutkittu Jyväskylän yliopiston ja Syken tutkimuksissa. "Myrkyllisyystestien perusteella korkeat sulfaattipitoisuudet aiheuttavat haittoja erityisesti järvissä, joissa on luonnostaan niukasti sulfaattia. Suolaisuuteen sopeutuneet Itämeren eliöt näyttävät sietävän paljon korkeampia sulfaattipitoisuuksia kuin järvien eliöt", kertoo erikoistutkija Matti Leppänen Sykestä.
Sisävesien ja Itämeren murtovedessä esiintyville eliöille tehtiin sekä lyhyt- että pitkäkestoisia sulfaattialtistuksia. Turvallinen sulfaattipitoisuus järviveden pitkäkestoisessa altistuksessa vaihteli välillä 39–65 milligrammaa litrassa. Lyhytkestoisessa altistuksessa pitoisuus vaihteli välillä 257–339 milligrammaa litrassa. "Murtovesilajiston turvalliset pitoisuudet ovat vasta tarkentumassa, mutta haitaton pitoisuus vaikuttaa olevan huomattavasti suurempi kuin järvissä", arvioi Leppänen.
Syke esittää raja-arvoja
Sulfaattia ei nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi, eikä se ole Suomessa vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksessa. "Sulfaatti pitäisi lisätä asetukseen ja sille olisi asetettava tieteellisesti johdetut ympäristönlaatunormit", arvioi erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen Sykestä.
Normit tarvitaan erikseen sisävesille ja rannikkovesille. Syken ehdotus sisävesien vuoden keskiarvopitoisuuden laatunormiksi on 39 milligrammaa litrassa ja hetkellisen pitoisuuden ympäristönlaatunormiksi 279 milligrammaa litrassa. Tutkimusten valmistuessa myös rannikkovesille tullaan ehdottamaan sulfaatin ympäristönlaatunormeja.
"Sulfaatin haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää sijoittamalla jäteveden purkupaikka alueelle, jossa jätevesi laimenee nopeasti ja laimentunut vesi kulkeutuu virtausten mukana alavirtaan tai ulkomerelle. Soveltuvin purkupaikka on löydettävissä mallintamalla. Myös mahdollisuuksia sulfaatin poistamiseksi tuotantoprosessin aikana on selvitettävä", sanoo Jouni Lehtoranta.
Kaivos- ja akkuteknologiateollisuus ovat vihreässä siirtymässä välttämättömiä. Julkaisu korostaa kuitenkin, että myös vihreän siirtymän hankkeissa on tärkeää tarkastella ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Tarkastelun tulee sisältää ilmaan, maaperään ja veteen kohdistuvat vaikutukset ja tuotannon koko elinkaaren aikaiset vaikutukset.
Syke Policy Brief: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit
Lisätietoa
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus Syke, puh. +358 295 251 363, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Matti Leppänen (tutkimukset sulfaatin haitallisista vaikutuksista), Suomen ympäristökeskus Syke, puh. p. +368 295 251 368, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen (vaarallisten ja haitallisten aineiden asetus), Suomen ympäristökeskus Syke, puh. +358 295 251 421, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkimusprofessori Antti Belinskij (ympäristöoikeus), Suomen ympäristökeskus Syke, +358 295 251 088, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kaikki Syke policy Brief -julkaisut:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Monitoring Study Completed: Restoration Brings Peatland Vegetation Closer to Pristine State28.11.2024 08:30:00 EET | Press release
A Finnish monitoring study demonstrates that peatland restoration can bring vegetation closer to its pristine state within a decade. The effects of restoration, however, vary between different peatland types. According to the newly published study, active and concrete measures are required for peatland recovery. The findings provide important insights for national restoration plans to implement the EU Restoration Regulation.
Uppföljningsstudie klar: Restaurering återför myrvegetation närmare sitt naturliga tillstånd28.11.2024 08:30:00 EET | Pressmeddelande
En finsk uppföljningsstudie visar att restaurering kan återställa myrars vegetation närmare sitt naturliga tillstånd inom tio år. Effekterna av restaurering varierade dock mellan olika myrtyper. Enligt den ny publicerade studien kräver återställandet av myrar aktiva och konkreta åtgärder. Resultaten ger viktig kunskapsgrund för nationella restaureringsplaner som syftar till att verkställa EU:s restaureringsförordning.
Seurantatutkimus valmistui: Ennallistaminen palauttaa soiden kasvillisuutta kohti luonnontilaa28.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Suomalainen seurantatutkimus osoittaa, että ennallistamalla voidaan palauttaa soiden kasvillisuutta kohti luonnontilaa kymmenessä vuodessa. Ennallistamisen vaikutus vaihteli suotyyppien välillä. Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan soiden palautuminen vaatii aktiivisia, konkreettisia toimia. Tulokset antavat tärkeää tietopohjaa parhaillaan laadittavalle kansalliselle ennallistamissuunnitelmalle, jolla EU:n ennallistamisasetus laitetaan Suomessa täytäntöön.
Poikkeuksellinen syystulva Länsi-Suomessa26.11.2024 17:05:13 EET | Tiedote
Jokien vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin keskimääräistä tulvaa suuremmiksi Varsinais-Suomesta Vaasaan yltävällä alueella, osin virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Vesi jatkaa nousemista vielä tiistaina ja keskiviikkona. Etelä- ja Länsi-Suomen hulevesitulvat helpottavat tiistain aikana. Kyrönjoella Nikkolassa vesi saattaa nousta tasolle, jonka ylittyessä täytyy avata tulvapenkereet ja juoksuttaa vettä pelloille.
Joet tulvivat Länsi- ja Etelä-Suomessa tällä viikolla25.11.2024 17:06:56 EET | Tiedote
Sateet ja sulamisvedet saavat joet tulvimaan erityisesti Satakunnasta Vaasaan yltävällä alueella, jossa tulva on nousemassa vähintään keskimääräisen vuotuisen tulvan tasolle. Porissa joen pinta nousee keskiviikkona kevättulvaa korkeammalle. Paikoin, esimerkiksi Säkylän Pyhäjoella, Närpiönjoella sekä Kyrönjoen latvoilla tulvasta ennustetaan selvästi keskimääräistä suurempaa. Kyrönjoella Nikkolassa voidaan joutua avaamaan tulvapenkereet veden nousun takia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme