Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.

Ilmastomuutoksen hillintään tarvitaan uusia energian tuottamisen ja varastoimisen tapoja. Niiden toteuttamiseksi tarvitaan kaivoksia ja akkuteknologiateollisuutta myös Suomeen. Viime aikoina huolta on aiheuttaneet erityisesti jätevesien suuret sulfaattikuormat vesistöihin. "Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että sulfaatti voi aiheuttaa haittoja erityisesti järvien eliöille", kertoo erikoistutkija Jouni Lehtoranta Sykestä. Aihe on ajankohtainen myös siksi, että vesiympäristölle haitallisten aineiden asetuksen päivittämistä aletaan tarkastella lähiaikoina.
Sulfaatti haittaa järvien eliöitä
Sulfaatin eliöille haitatonta pitoisuutta on tutkittu Jyväskylän yliopiston ja Syken tutkimuksissa. "Myrkyllisyystestien perusteella korkeat sulfaattipitoisuudet aiheuttavat haittoja erityisesti järvissä, joissa on luonnostaan niukasti sulfaattia. Suolaisuuteen sopeutuneet Itämeren eliöt näyttävät sietävän paljon korkeampia sulfaattipitoisuuksia kuin järvien eliöt", kertoo erikoistutkija Matti Leppänen Sykestä.
Sisävesien ja Itämeren murtovedessä esiintyville eliöille tehtiin sekä lyhyt- että pitkäkestoisia sulfaattialtistuksia. Turvallinen sulfaattipitoisuus järviveden pitkäkestoisessa altistuksessa vaihteli välillä 39–65 milligrammaa litrassa. Lyhytkestoisessa altistuksessa pitoisuus vaihteli välillä 257–339 milligrammaa litrassa. "Murtovesilajiston turvalliset pitoisuudet ovat vasta tarkentumassa, mutta haitaton pitoisuus vaikuttaa olevan huomattavasti suurempi kuin järvissä", arvioi Leppänen.
Syke esittää raja-arvoja
Sulfaattia ei nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi, eikä se ole Suomessa vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksessa. "Sulfaatti pitäisi lisätä asetukseen ja sille olisi asetettava tieteellisesti johdetut ympäristönlaatunormit", arvioi erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen Sykestä.
Normit tarvitaan erikseen sisävesille ja rannikkovesille. Syken ehdotus sisävesien vuoden keskiarvopitoisuuden laatunormiksi on 39 milligrammaa litrassa ja hetkellisen pitoisuuden ympäristönlaatunormiksi 279 milligrammaa litrassa. Tutkimusten valmistuessa myös rannikkovesille tullaan ehdottamaan sulfaatin ympäristönlaatunormeja.
"Sulfaatin haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää sijoittamalla jäteveden purkupaikka alueelle, jossa jätevesi laimenee nopeasti ja laimentunut vesi kulkeutuu virtausten mukana alavirtaan tai ulkomerelle. Soveltuvin purkupaikka on löydettävissä mallintamalla. Myös mahdollisuuksia sulfaatin poistamiseksi tuotantoprosessin aikana on selvitettävä", sanoo Jouni Lehtoranta.
Kaivos- ja akkuteknologiateollisuus ovat vihreässä siirtymässä välttämättömiä. Julkaisu korostaa kuitenkin, että myös vihreän siirtymän hankkeissa on tärkeää tarkastella ympäristövaikutuksia kokonaisvaltaisesti. Tarkastelun tulee sisältää ilmaan, maaperään ja veteen kohdistuvat vaikutukset ja tuotannon koko elinkaaren aikaiset vaikutukset.
Syke Policy Brief: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit
Lisätietoa
Erikoistutkija Jouni Lehtoranta, Suomen ympäristökeskus Syke, puh. +358 295 251 363, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Matti Leppänen (tutkimukset sulfaatin haitallisista vaikutuksista), Suomen ympäristökeskus Syke, puh. p. +368 295 251 368, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen (vaarallisten ja haitallisten aineiden asetus), Suomen ympäristökeskus Syke, puh. +358 295 251 421, etunimi.sukunimi@syke.fi
Tutkimusprofessori Antti Belinskij (ympäristöoikeus), Suomen ympäristökeskus Syke, +358 295 251 088, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kaikki Syke policy Brief -julkaisut:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Selvitys: Merituulivoima ohjattava herkimpien lintualueiden ulkopuolelle4.7.2025 08:57:54 EEST | Tiedote
Merituulivoimalat tulisi rakentaa lintujen suojelemiseksi kokonaan riskialtteimpien alueiden ulkopuolelle, suosittaa Suomen ympäristökeskuksen julkaisema selvitys. Laajan asiantuntijajoukon valmistelema raportti kokoaa yhteen Suomen merialueen herkät lintualueet ja esittää suosituksia merituulivoiman suunnittelun tueksi.
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat något i insjöar, längs kusten och i öppna havsområden i Finska viken3.7.2025 13:07:32 EEST | Pressmeddelande
Situationen med cyanobakterier i insjöar utvecklas på ett sätt som är typiskt för högsommaren, medan det vid kustområden har observerats något färre alger än vanligt. I östra Finska viken har cyanobakterier dock observerats både vid kusten och på öppet hav. De kraftiga vindarna i slutet av veckan blandar om vattnet och gör det svårare att observera algerna.
The number of blue-green algae observations has slightly increased in inland waters, along the coast, and in the open sea areas of the Gulf of Finland3.7.2025 13:06:05 EEST | Press release
The blue-green algae situation in inland waters is progressing in a manner typical for midsummer, while slightly less algae than usual have been observed in coastal areas. However, in the eastern Gulf of Finland, blue-green algae have been detected both along the coast and in open sea areas. Strong winds later in the week will mix the water, making it more difficult to observe the algae.
Sinilevähavaintojen määrä lisääntynyt hieman sisävesillä, rannikolla ja Suomenlahden avomerialueilla3.7.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sisävesien sinilevätilanne etenee keskikesälle tyypilliseen tapaan, rannikkoalueilla levää on puolestaan havaittu hieman tavallista vähemmän. Itäisellä Suomenlahdella sinilevää on kuitenkin havaittavissa niin rannikolla kuin avomerialueilla. Loppuviikon kovat tuulet sekoittavat sinilevän veteen vaikeuttaen sen havainnointia.
Finnish Environment Institute and Kuva Space partner to enhance water quality monitoring3.7.2025 10:32:15 EEST | Press release
This public-private partnership will test the use of hyperspectral satellite observations in developing further the national algae monitoring.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme